Hajukäämin toiminta ja ominaisuudet

21 helmikuu, 2020
Hajuilla on voima herättää syviä muistoja. Hajuaisti ei ainoastaan vie meitä menneisyyteen, vaan auttaa meitä myös tekemään tärkeitä päätöksiä päivittäin. Tässä artikkelissa kerromme hajuaistin välttämättömästä osasta nimeltä hajukäämi.

Auttaaksemme sinua ymmärtämään paremmin tätä aivojen tärkeää osaa, määrittelemme mikä hajukäämi oikein on sekä kerromme sen toiminnoista ja eri osista. Sitten kerromme joitakin mielenkiintoisia faktoja hajuaistista. Tutkitaan aihetta hieman tarkemmin!

Hajuaisti

Monet ihmiset aliarvostavat hajuaistia. Nenä kuitenkin auttaa tunnistamaan keholle myrkyllisiä ja vaarallisia asioita. Mitä tapahtuu, jos haistat esimerkiksi savua? Hajuaisti auttaa tunnistamaan hajun alkuperän ja varmistamaan, että pysyt turvassa.

Mahdollisista vaaroista hälyttämisen lisäksi hajuaistilla on tärkeä rooli päivittäisessä päätöksen tekemisessä. Se auttaa esimerkiksi päättämään mitkä vaatteet ovat riittävän puhtaita käytettäväksi tai millaisista ruoista pidät.

Hajut voivat myös vaikuttaa tunteisiin. Jotkut hajut ovat niin miellyttäviä, että niillä on positiivinen vaikutus hyvinvointiin. Tuoksuilla on oikeastaan niin merkittävä vaikutus mielialaan, että jotkut brändit käyttävät niitä markkinointikampanjoissa asiakkaiden houkuttelemiseksi.

Hajukäämi on tärkeä osa hajuaistia.

Mikä hajukäämi on?

Neuroscience: Exploring the Brain” -kirjan kirjoittajien Bearin, Connorsin ja Paradison mukaan hajukäämi on enkefalinen rakenne. Se kumpuaa isoaivoista ja on vastuussa tiedon vastaanottamisesta hajukäämin reseptorineuroneista.

Ihmisellä on oikeastaan kaksi hajukäämiä, yksi kummassakin aivopuoliskossa. Ne yhdistyvät myös nenäonteloiden sisäpuoleen.

Ennen kuin kerromme hajukäämin toiminnoista, tulee meidän huomauttaa, että vaikka tämä aivojen osa onkin vastuussa hajujen vangitsemisesta, ei prosessi ala sieltä. Hajut menevät sisään sierainten kautta ja imeytyvät nenän limakalvoihin. Neuronit prosessoivat tiedon hajusta aistitransduktion avulla. Sitten tämä tieto kulkee hajukäämin hermon läpi ja tulee lopulta itse hajukäämiin.

Hajukäämin toiminnot

Neuronit luovat hajukäämissä synaptisia yhteyksiä glomeruluksessa olevien mitraalisolujen kanssa. Kyseessä on hajukäämissä oleva neuroniryhmä, jolla on erilainen aktivointimalli ja joka auttaa meitä tunnistamaan eri hajuja. Aktivointi riippuu nopeudesta jolla aine siirtyy, sekä siitä mistä se on valmistettu.

Kun glomeruli käsittelee tiedon, siirtyy se aivojen eri osiin, kuten ensisijaiseen ja toissijaiseen hajukuoreen, orbitofrontaaliseen aivokuoreen, hippokampukseen sekä mantelitumakkeeseen.

Hajukäämin osat

Hajukäämi koostuu eri kerroksista. Jokainen kerros koostuu erityyppisistä soluista.

  • Glomerulaarinen kerros. Tämä kerros sisältää glomerulin. Se on myös kerros, jossa synapseja esiintyy havaitun ärsykkeen mukaisesti. Itse asiassa glomeruli muodostaa ryhmiä, jotta tietyt neuroniryhmät voivat havaita samankaltaisia hajuja.
  • Ulkoinen pleksiformikerros. Se koostuu interneuroneista, jotka yhdistävät neuronit toisiinsa ja mahdollistavat lateraalisen estoprosessin.
  • Mitraalisolukerros. Tässä kerroksessa mitraalisolut välittävät hajutiedon muihin hajukäämiin yhdistyneisiin rakenteisiin. Kyseessä on siis kerros, jossa solut vastaanottavat reseptoritietoja.
  • Sisäinen pleksiformikerros. Tässä kerroksessa sijaitsevat mitraalisoluaksonit. Tiedot välitetään uudelleen.
  • Rakeinen solukerros. Kyseessä on syvin kerros, joka koostuu rakeisista soluista, jotka auttavat mitraalisoluja yhdistymään dendriitteihin.
hajukäämin osat

Hajutiedon keskus

Hajukäämi on hajutiedon ensisijainen käsittelykeskus. Se saa meidät:

  • Havaitsmaan hajutietoa.
  • Tekemään erotuksen eri hajujen välille.
  • Prosessoimaan hajuja ja liittämään ne tunteisiin ja muistoihin.
  • Estämään tiettyjä ärsykkeitä pystyäkseen keskittymään vain yhteen kerralla.
  • Vangitsemaan makuja.
  • Säätelemään seksuaalista käyttäytymistä prosessoimalla feromoneja.

Tiesitkö, että hajukäämi tekee kaiken tämän? Melko vaikuttavaa, eikö? Hajukäämi on välttämätön, koska ilman sitä menettäisimme hajuaistin.

Nyt kun tiedät mitä hajukäämi tekee, arvostat varmasti enemmän hajuaistin tärkeyttä. Se on merkittävä selviytymisen, päätöstenteon, tunteiden, käyttäytymisen ja muistojen kannalta.

  • Bear, M. F. Connors, B. W., PAradiso, M.A. Nuin, X.U., Guillén, X.V & Sol Jaquotor, M.J. (2008). Neurociencias la exploración del cerebro. Wolters Kluwer/Lippicott Williams & Wikins.
  • Kandel, E. R., Schwartz, J. H., & Jessel, T.M. (2001). Principios de neurociencia. Madrid: McGrawHill Interamericana.