Fasismin psykologiset piirteet Umberto Econ mukaan

19.8.2019
Fasismin psykologisia piirteitä ei ilmene vain heissä jotka määrittävät itsensä radikaaleiksi, vaan myös lukemattomissa muissa ihmisissä ja yhteisöissä, jotka näennäisesti puolustavat muita arvoja mutta käyttäytyvät totalitaaristen arvojen mukaan.

Umberto Eco oli yksi niistä ajattelijoista, jotka syventyivät eniten erilaisiin kulttuuri-ilmiöihin, mukaan lukien siihen kuinka valta muovaa yhteiskuntaa. Hän analysoi tätä kysymystä esittämällä fasismin psykologiset piirteet.

Tämä aihe on tälläkin hetkellä hyvin tärkeä, sillä jotkut ihmiset ja organisaatiot puolustavat näennäisesti järkeviä arvoja, mutta todellisuudessa heissä on nähtävissä kaikki fasismin psykologiset piirteet. Ne ovat hyvin haitallisia ihmisille ja yhteiskunnalle, sillä ne edistävät epätasa-arvoa ihmisten välillä.

Eco teki varovaisen analyysin ja tuli siihen johtopäätelmään, että fasismi oli todellisuudessa pikemminkin epäjohdonmukainen ja tekopyhä suuntaus, joka suodattuu ihmisten mieliin ovelalla tavalla. Hän esitti 13 fasismin psykologista piirrettä. Puhumme niistä seuraavaksi.

”Ur-fasismi voi palata mitä viattomimmissa valeasuissa. Meidän tehtävänämme on paljastaa se ja osoittaa sormella sen kaikki uudet ilmenemismuodot, joka päivä, kaikkialla maailmassa.”

-Umberto Eco-

Fasismin kolme eri kulttia

Umberto Econ mukaan fasismi koostuu kolmesta eri kultista. Ensimmäinen on perinteen kultti, johon liittyy vanhanaikaisia ja jo menneitä oppeja, jotka halutaan palauttaa.

Toinen fasismin kultti on sankareiden ja kuoleman kultti, jossa ylistetään rohkeita ja riskialttiita tekoja ja jonka mukaan kuolema ei ole mitään, jos kuolee sankarina. Tässä kultissa keskitytään enemmänkin oikeuttamaan kuolema kuin tekemään elämästä merkityksellinen.

Fasisteilla on myös toiminnan kultti, jonka mukaan asioiden tarkka harkinta ja pohdiskelu ovat ajanhukkaa. Fasistien silmissä ajattelijat ja artistit ovat pelkureita, elleivät he myös toimi.

Torjutut ja syrjäytetyt

Fasistit ovat modernisaation ja valaistuksen myötä tulleita yhteiskunnallisia arvoja vastaan. He uskovat asioiden olevan mustavalkoisia, joten väittelylle tai kritiikille ei ole tarvetta eikä sijaa.

Fasismi siis vastustaa kriittistä ajattelua. Eri mieltä oleminen on petos, ja kuka tahansa eri tavalla ajatteleva tulee hiljentää. Yksi fasismin psykologinen piirre onkin suvaitsemattomuus.

Fasistit pelkäävät myös erilaisuutta. Toisinajattelijat ovat vihollisia. He ruokkivat tätä vihollisenpelkoa liittämällä vastustajiin liioiteltuja piirteitä, jotka asettavat nämä pahan, epäinhimillisen tai ali-ihmisyyden puolelle. Kuka tahansa eri mieltä oleva ei ole heille ihminen, vaan joku jolta tulisi riistää kaikki ihmisoikeudet. He näyttävät myös kadehtivan muiden kuin omaan leiriinsä kuuluvien hyveitä tai onnistumisia.

Fasismin psykologiset piirteet: pelko ja apologia

Yksi merkittävä fasismin psykologinen piirre on nationalismi ja ksenofobia (muukalaisuuden pelko). Tätä ei ilmene vain alkuperäismaata kohtaan, vaan myös tietyn ryhmän tai sektorin identiteettiä kohtaan. Fasistit korostavat liiallisesti omia hyveitään ja torjuvat ennakkoluuloisesti kaiken vieraan.

Fasismi on myös elitististä. Fasistit eivät arvosta köyhiä, joita he pitävät toisen luokan kansalaisina. Heidän mielestään rikkaus määrittää ihmisen arvon. He torjuvat heikkouden sen kaikissa muodoissa, kuten myös kaiken mikä voitaisiin tulkita haavoittuvaisuuden merkiksi.

Fasistit syrjivät myös sukupuolen perusteella. He eivät siedä joitakin feministisiä tai seksuaalivähemmistöjen liikkeitä.

Muut fasismin psykologiset piirteet

Umberto Eco huomauttaa myös, että fasististen ideoiden kohderyhmä on pääasiassa keskiluokka. Keskiluokka on dynaaminen sosioekonominen sektori, jonka asemaa ei ole täysin määritetty. Se on siis alttiimpi manipuloinnille.

Toinen fasismin piirre on sodan ihannoiminen. Fasistit ovat antipasifisteja, vaikka he eivät sellaisiksi julistaudukaan. He uskovat, että paras keino ratkaista ristiriidat on väkivallan kautta, ”ratkaisemalla asiat lopullisesti”.

Fasistit ihannoivat sotaa

Fasismiin kuuluu vielä yksi, hyvin hienovarainen ja kiintoisa psykologinen piirre, joka liittyy siihen mitä Umberto Eco kutsuu ”uuskieleksi”. Se on äärimmäisen alkeellista ja heikkoa kielenkäyttöä, sillä vain tämän ”köyhdytetyn” kielen kautta voidaan kaikki kriittinen ajattelu hävittää.

On hyvä miettiä, mihin tai keihin tämä kuvaus fasismin psykologisista piirteistä sopii. On tärkeää suojautua tältä totalitaariselta ajattelutavalta, joka vahingoitti niin monia ihmisiä menneisyydessä ja jota esiintyy valitettavasti edelleenkin.

  • Bornhauser, N., & Lorca, D. (2019). Notas para una caracterización del fascismo. Ideas y valores, 68(169), 61-81.