Seitsemän eroa mielenterveyden ja emotionaalisen terveyden välillä

Osaisitko erottaa emotionaalisen ongelman henkisestä ongelmasta? Johtuuko suru, jota tunnet nyt, tilapäisestä epämukavuudesta vai voiko se olla masennusta? Opi tunnistamaan nämä erilaiset olosuhteet.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 06 kesäkuuta, 2023

Onko mielenterveyden ja emotionaalisen terveyden välillä eroja? Vai ovatko ne saman kolikon kaksi puolta? No, ne ovat eri asioita, mutta ne kyllä liittyvät toisiinsa. Mielenterveyteen kuuluu fyysinen ja sosiaalinen ulottuvuus, sekä tietysti tunteisiin liittyvä ulottuvuus. Niiden välillä on kuitenkin tärkeitä eroja.

Esimerkiksi emotionaalinen terveys nähdään kykynä ymmärtää ja säädellä tunteita. Mutta se ei sisällä tietojenkäsittelyä tai kroonisen huolen tiloja. Toisaalta saavuttaakseemme tasapainon, tyytyväisyyden ja onnellisuuden, meidän täytyy pitää huolta kokonaisvaltaisesti sekä mielenterveydestä että emotionaalisesta terveydestä.

Erot mielenterveyden ja emotionaalisen terveyden välillä

On olemassa metafora, joka voi auttaa meitä ymmärtämään nämä kaksi todellisuutta. Voimme nähdä mielenterveyden valtamerenä ja emotionaalisen terveyden aaltoina. Ensimmäinen sisältää kaiken. Se on valtava alue, joka kattaa suuren osan siitä, mitä olemme. Mutta aallot antavat meille liikettä, tunnetta ja suuntaa. Näitä kahta elementtiä ei voi erottaa, mutta kummallakin on oma dynamiikkansa.

Joillakin henkilöillä on hyvä mielenterveys, mutta heidän emotionaaliset reaktionsa ovat kuin kolmivuotiaan lapsen. Tällaisten erityispiirteiden tiedostaminen antaa meille mahdollisuuden keskittyä laiminlyötyihin alueisiin ja parantaa monia elämänalueita, kuten ihmissuhteitamme. Seuraavaksi tutkimme eroja mielenterveyden ja emotionaalisen terveyden välillä.

1. Mielenterveys koskee tapaamme ajatella

Jotkut ihmiset joutuvat irrationaalisten, pakkomielteisten ja rajoittavien ajatusten noidankehään. Toiset uskovat, että koko maailma on salaliitossa heitä vastaan. Ajattelutavoillamme ja todellisuuden käsittelyllä on suora yhteys mielenterveyteemme. Jos nämä toimintakyvyttömät henkiset lähestymistavat säilyvät ajan mittaan, ilmaantuu mielenterveyshäiriöitä.

Pysyvät ajatukset, kuten “en kestä tätä”, “kukaan ei rakasta minua” tai “kaikki menee pieleen”, ovat ongelmallisia ajatusmalleja. Sama pätee monimutkaisempiin häiriöihin, joissa esiintyy harhaluuloja tai täysin epäjärjestyneitä ajattelutapoja.

2. Emotionaaliseen terveyteen kuuluu tunteidemme tiedostaminen ja niiden ymmärtäminen

Tunteet ovat henkisiä prosesseja, jotka koemme kun jotain tapahtuu, oli se sitten hyvää, huonoa tai jotain muuta. Emme kuitenkaan kaikki ole taitavia ymmärtämään, mitä tunnemme ja mitä sisällämme on. Olenko surullinen? Olenko vihainen? Mikä saa minut reagoimaan tällä tavalla? Emotionaalinen terveys tarkoittaa kykyä ottaa yhteyttä tunteisiimme ja tunnistaa ne.

3. Mielenterveyteen kuuluu päätösten tekeminen ja ongelmien ratkaisemisen vaikeus

Joskus koko maailma on monimutkainen, emmekä pysty tekemään päätöksiä. Emme pysty ratkaisemaan edes yksinkertaisimpia ongelmia. Tunnemme olevamme tukossa, emme pysty keskittymään emmekä pysty kohtaamaan jokapäiväisen elämän haasteita. Mielenterveys koskee haluamme ja kykyämme tehdä päätöksiä ja ajatella ratkaisuja mihin tahansa tilanteeseen.

Tältä osin Australian New Englandin yliopiston tekemä tutkimus väittää, että ongelmanratkaisuun perustuva terapia parantaa opiskelijoiden mielenterveyttä.

4. Emotionaalinen terveys sisältää pelkomme ja epävarmuutemme

Välttelevä käyttäytyminen ja pelot ovat kaksi eroa mielenterveyden ja emotionaalisen terveyden välillä. Esimerkiksi tunteet, kuten häpeä tai epävarmuus, ovat usein rajoittavia. Ne juurtuvat tunneuniversumiin.

Vaikeimpien tunteiden kaapatuksi tuleminen ilman perusteluja, kanavoimista ja säätelyä rajoittaa täysin potentiaaliamme ja hyvinvointiamme.

5. Mielenterveys koskee aivoprosesseja ja mielenterveyshäiriöitä

Mielenterveydellä on suora yhteys aivoihin ja niiden prosesseihin. Tietyt psykiatriset häiriöt, kuten skitsofrenia, aiheuttavat erityisiä muutoksia neurologisella tasolla. Biological Psychiatry -lehdessä julkaistussa artikkelissa väitetään, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön kaltaisilla sairauksilla on kortikaalisia ja subkortikaalisia poikkeavuuksia.

Toisin sanoen on yleistä, että mielenterveyshäiriöillä on ennemminkin syvä kuin monimutkainen substraatti. Vaikka tunnealue voi myös muuttua, suurin osa muutoksista sisältää päättely- ja ajatteluongelmia sekä silmiinpistäviä muutoksia mielialassa ja käyttäytymisessä.

6. Tunneäly ja sietokyky ovat emotionaalisen terveyden perusta

Tiedämme, että tunteidemme hyvä hallinta ja ymmärtäminen välittävät hyvinvointiamme. Lisäksi se auttaa meitä rakentamaan terveitä ihmissuhteita ja saavuttamaan tavoitteita. Yksi mielenterveyden ja emotionaalisen terveyden eroista on se, että jälkimmäinen liittyy läheisesti tunneälyyn.

Siksi henkilöllä, jolla ei ole sosiaalisia taitoja tai empatiaa, on erittäin huono emotionaalinen terveys. Sama pätee sinnikkyyteen. Se, että emme pysty voittamaan vaikeuksia tai katsomaan elämää toiveikkaammalla tavalla, vaikuttaa hyvinvointiimme.

Daniel Golemanin mukaan tunneäly koostuu seuraavista elementeistä. Meidän pitäisi harjoitella niitä päivittäin.

• Empatia
• Motivaatio
• Sosiaaliset taidot
• Emotionaalinen itsetunto
• Emotionaalinen itsesäätely

7. Mielenterveyteen liittyy muutoksia persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä

Yksi merkittävä tekijä on se, että mikä tahansa muutos persoonallisuudessa voi viitata mielenterveysongelmiin. Esimerkiksi jos henkilö tulee apaattisemmaksi, aggressiivisemmaksi, epäluuloisemmaksi tai impulsiivisemmaksi. Sama pätee käyttäytymiseen ja terveytemme vastaisten toimien suorittamiseen, kuten itsensä vahingoittamiseen.

Mistä tiedät, onko sinulla mielenterveysongelmia?

“Tunnen oloni yksinäiseksi.” “Olen surullinen.” “Elämäni on katastrofi.” Me kaikki käymme läpi synkkiä hetkiä ja koemme joskus suurta emotionaalista kärsimystä. Näinä aikoina on yleistä pohtia, onko meillä mielenterveysongelmia. Meidän on toistettava, että mielenterveyden ja emotionaalisen terveyden välillä on erittäin häilyvä raja.

Kuinka selvittää, onko kohdallasi kyse mielenterveysongelmasta

Jotkut elämänkokemukset tuovat mukanaan suurta psyykkistä kipua. Ne ovat sellaisia elintärkeitä tapahtumia, joissa kärsimys ei tarkoita mielenterveyshäiriötä. Esimerkiksi menetys, ero tai ahdistuneisuus siitä, että ei löydä työtä, ovat emotionaaliseen eikä mielenterveyteen liittyviä tapahtumia. Jos yrität saada selville, kärsitkö emotionaalisista vai mielenterveysongelmista, harkitse seuraavaa.

• Ajan määrä. Oletko ollut jo kuukausien ajan kyvytön ajattelemaan selkeästi muistiongelmien ja todella negatiivisten ajatusten kanssa?
• Miten epämukavuus vaikuttaa elämäsi eri alueisiin? Oletko esimerkiksi ollut viikkoja nukkumatta kunnolla? Oletko apaattinen ja surullinen etkä voi mennä töihin tai seurustella ihmisten kanssa?
• Onko sinulla itseäsi vahingoittavia käyttäytymismalleja, joita et voi välttää? Esimerkiksi riippuvuuksia tai itsesi vahingoittamista?
• Tuntuuko sinusta, ettet voi hallita todellisuutta? Oletko lakannut olemasta kiinnostunut asioista, jotka olivat sinulle aiemmin tärkeitä? Onko kulunut pitkä aika siitä, kun viimeksi tunsit olosi hyväksi?

Kaikki edellä mainitut tekijät viittaavat mielenterveysongelmiin. Jos samaistut johonkin niistä, sinun tulee hakea ammattiapua.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kuka tahansa voi joutua käsittelemään emotionaalisia tai mielenterveysongelmia. Ne ovat kaksi palloa, jotka, kuten atomin osat, kulkevat aina yhdessä. On kuitenkin hyvä tietää, kuinka erottaa ne, jotta osaat pitää parempaa huolta omasta hyvinvoinnistasi.