Ennakoivasta ahdistuksesta kärsiminen

10.9.2019
Ihmiset, jotka kärsivät ennakoivasta ahdistuksesta tietävät kuinka vaikeaa on jatkuvasti kuvitella, että jotain pahaa tulee tapahtumaan.

Ennakoivasta ahdistuksesta kärsivät ihmiset elävät sellaisen epävarmuuden ja murehtimisen kanssa, että heidän on vaikea hengittää. He itse ovat omien ahdistavien mieltensä uhreja, aina ajatellen pahinta. Vain harvat kokemukset ovat pahempia kuin jumittuminen jatkuvaan ahdistukseen, jossa pelko on ottanut kehosta ja mielestä vahvan otteen.

Ennakoiva ahdistus tarkoittaa sitä, että mieli yrittää ennustaa tulevaisuutta ja se luo negatiivisia kuvitelmia siitä, mitä ei ole vielä tapahtunut. Useimmat meistä ovat kokeneet tätä ainakin kerran elämässään. Miksi tätä sitten tapahtuu? Miksi tällaisesta ahdistuksesta tulee yhä yleisempää yhteiskunnassamme?

Vastataksemme tähän kysymykseen, on ihmisluonnosta ensin ymmärrettävä kaksi yksinkertaista asiaa. Ensimmäinen on se, että ihminen haluaa vaistonvaraisesti kaiken olevan hänen kontrollissaan. Seuraava on se, että ihmiselle epävarmuus on äärettömän kauhistuttavaa. Me emme voi sietää sitä, emmekä me tiedä kuinka käsitellä sitä. Se on uuvuttavampaa ja turhauttavampaa kuin voimme kuvitella.

Ennakoiva ahdistus tekee haastatteluista, kokeista ja lääkärillä käynneistä vaikeita. Jopa pelkkä kysymys siitä, onko meillä tarpeeksi rahaa seuraavan kuukauden laskujen maksamiseen voi saada meidät alaspäin vievään spiraaliin. Odotamme aina pahinta, mikä estää välttämättömät ponnistelut esteiden yli pääsemiseksi.  

“Murehtiminen ei poista huomisen huolia, vaan se vie pois tämän päivän voimat.”

-Corrie Ten Boom-

mies kärsii ennakoivasta ahdistuksesta

Ennakoiva ahdistus antaa pelon hallita

Nykyään ihmiset kuluttavat paljon aikaa murehtimiseen. Tämä ei itsessään ole mikään ongelma, kunhan vain tiedämme kuinka hallita näitä huolia asianmukaisesti. Usko tai älä, mutta voimme myös löytää tasapainon ja oikean ahdistuksen tason, joka toimisi omaksi hyväksemme. Tämä sallii meidän käyttää ahdistuksen tuomaa tietoisuutta paremmin hyväksemme, ja voimme yhdistää sen joustavaan ja positiiviseen ajattelutapaan jokapäiväisten haasteiden kohtaamiseksi.

Tämä on toki helpommin sanottu kuin tehty, sillä aivomme seuraavat järkeilyn sijaan vaistoja. Tästä syystä mielikuvituksemme saa meidät odottamaan pahinta kohdatessamme epävarmoja tilanteita. Tämä ahdistava tunne stimuloi mantelitumaketta, sitä aivojen osaa, joka käsittelee pelkoa. Mantelitumake on vastuussa ruumiin fysiologisten reaktioiden liikkeelle asettamisesta. Se laukaisee hormonien, kuten kortisolin vapautuksen, joka auttaa meitä toimimaan nopeasti.

Syy siihen, miksi jotkut ihmiset kärsivät ennakoivasta ahdistuksesta ja muut eivät, saattaa löytyä mantelitumakkeesta. Wisconsin-Madisonin yliopiston suorittama Nature-aikakauslehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että joidenkin ihmisten aivot ovat enemmän ”reaktiivisia” epävarmuuksia ja uhkia kohtaan. Toisin sanoen, jotkut ihmiset ovat neurologisesti vähemmän suvaitsevaisia tällaisia tilanteita kohtaan, joten he reagoivat niihin suuremmalla ahdistuksella. hohtavat aivot

Oireet ja ominaisuudet

Jos elämme ahdistuneena, emme voi todella elää. Sen sijaan olemme eräänlaisessa epävarmuuden tilassa, nähden kaikki kauhistuttavat tulevaisuuden mahdollisuudet edessämme. Sillä ei ole väliä mitä olemme suunnitelleet tai mitä teemme tänään, huomenna tai viiden vuoden päästä. Jossain vaiheessa kaikki tulee menemään pieleen.

  • Jatkuvan valppauden ja epävarmuuden tunne. Surullisuuden ja avuttomuuden tuntemukset, mutta myöskin vihan tunne, sillä emme tiedä mitä tehdä.
  • Runsaasti pakkomielteisiä ajatuksia ja kognitiivisia vääristymiä. Todellisuuden näkemyksemme on sumentunut, emme voi nähdä nykyhetkeä, sillä odotamme jatkuvasti negatiivista tulevaisuutta.
  • Jatkuvan pelon kanssa eläminen. Olemme aina peloissamme, mikä tarkoittaa sitä, että koemme jatkuvasti fyysisiä oireita, jotka kulkevat käsi kädessä pelon kanssa. Näitä oireita ovat värinä, hikoilu, vatsakivut ja kiihtynyt syke. Tällainen psykologinen tila johtaa usein paniikkikohtauksiin.

Kuinka vähentää ennakoivaa ahdistusta ja elää parempaa elämää

Horatius, suuri roomalainen runoilija, on sanonut että vastoinkäymisillä on taitojen herättämisen lahja, jotka vauraissa olosuhteissa jäisivät käyttämättömäksi. Maailmamme ja elämämme tulee aina olemaan dynaaminen. Meidän on aina oltava tekemisissä ennalta-arvaamattomien muutosten kanssa. Koemme aina painostusta ja asiat ovat usein hallintamme ulkopuolella. Vastoinkäymiset ja niiden käsitteleminen on osa elämää.

Useimmille meistä ei ole opetettu kuinka käsitellä tällaista todellisuutta. Emme tiedä edes kuinka käsitellä epävarmuutta. On tavallista olla peloissaan. Virhe on kuitenkin siinä, jos annamme pelon ottaa otteen elämästämme. Avain ennakoivasta ahdistuksesta yli pääsemiseen ja hyvän elämän elämiseen on näiden asioiden pohtimisessa:

  • Tuntemiemme tunteiden ei tarvitse määrittää käyttäytymistämme. On tavallista tuntea pelkoa ja ahdistusta. Hyväksykäämme tunteemme ja tehkäämme niistä normaaleja, mutta älkäämme anna niiden ohjata käyttäytymistämme.
  • Voimme vain itse hallita ajatuksiamme. Älkäämme antako mieltemme viettää liikaa aikaa näissä pimeissä paikoissa. Älkäämme antako pelon lamaannuttaa meitä. Tuulettakaamme asioita, keskittykäämme ympäristöömme ja löytäkäämme tasapaino nykyhetkestä. Kaikkein tärkein asia on tässä ja nyt. Huominen ei ole vielä tapahtunut. 
  • Harjoittakaamme spontaanisuutta. Sanokaamme hyvästit vanhoille tottumuksille. Pelko ja negatiiviset ajatukset hiipivät luoksemme, kun olemme paikoillamme. Rutiini voi tehdä meistä ruosteisen, joka puolestaan voi saada aivomme menettämään motivaation näiden pakkomielteisten ajatusten kanavoimiseksi. Nouskaamme ylös ja liikkukaamme. Älkäämme ajatelko, vaan tuntekaamme. Harrastakaamme liikuntaa ja tietoisuustaitoa, ja rohkaiskaamme sydäntämme yhdistymään meitä ympäröivään maailmaan. Tavatkaamme uusia ihmisiä ja menkäämme uusiin paikkoihin.
joogaa auringonlaskussa

Ennakoivan ahdistuksen ei tarvitse hallita elämäämme

Lopuksi, me kaikki koemme ennakoivaa ahdistusta jossain vaiheessa elämää. Nykymaailma tekee negatiivisiin ajatuksiin uppoutumisesta helppoa. Mutta emme saa ajatella, että ahdistuksen tunteminen tekee meistä heikompia. Pitäkäämme sitä sen sijaan tilaisuutena olla vahvempi. Käyttäkäämme näitä kokemuksia tilaisuuksina käyttää uusia taitojamme ja elääksemme onnellisempaa elämää.

  • Chua, P., Krams, M., Toni, I., Passingham, R., & Dolan, R. (1999). A functional anatomy of anticipatory anxiety. NeuroImage9(6 I), 563–571. https://doi.org/10.1006/nimg.1999.0407
  • Grupe, D. W., & Nitschke, J. B. (2013, July). Uncertainty and anticipation in anxiety: An integrated neurobiological and psychological perspective. Nature Reviews Neuroscience. https://doi.org/10.1038/nrn3524