Emotionaalinen sääntely terveydenhuoltoalalla

13 maaliskuu, 2020
Päivittäisessä työssään niin lääkärit, sairaanhoitajat kuin fysioterapeutit ja monet muut terveydenhuoltoalan ammattilaiset kohtaavat haasteita, joilla on enemmän tai vähemmän vaikutusta heidän omaan terveyteensä. On vaikeaa olla vaikuttumatta työn tuomasta taakasta sekä emotionaalisesti että ammattimaisesti työskennellessä sellaisten ihmisten kanssa, joiden terveys on heikentynyt.

Emotionaalinen sääntely terveydenhuoltoalalla auttaa terveydenhuollon ammattilaisia ​​tunnistamaan tunteiden käyttötarkoituksia ja ymmärtämään, että niiden läsnäolo on vain väliaikaista. Lisäksi emotionaalinen sääntely auttaa heitä hallitsemaan vaikutusvaltaansa ja ehkäisemään sitä emotionaalista taakkaa ja empatiauupumusta, josta niin monet terveydenhuoltoalan ammattilaiset kärsivät.

Emotionaalinen sääntely tarkoittaa osaamista, jonka avulla tunnistetaan, käsitellään ja hallitaan omia tunteita. Psykologian näkökulmasta katsottuna emotionaalinen sääntely käsitetään perusprosessiksi, joka kuuluu osaksi emotionaalista älykkyyttä eli niin kutsuttua tunneälyä. Tämä älykkyys on ratkaiseva tekijä viestintätaitojen kehittämiselle, joten se on myös välttämätön osa sellaisia ammatteja, joissa työskennellään potilaiden kanssa.

Ennen emotionaalisen sääntelyn harjoittamista terveydenhuoltoalalla meidän on tiedettävä, mikä tämä prosessi tarkalleen ottaen on ja mistä se koostuu. Emotionaalisen sääntelyn harjoittaminen on ”kykyä pitää mieli avoimena sekä miellyttäviä tunteita että vähemmän miellyttäviä tunteita kohtaan” (Fernández, 2010).

Espanjalaisen psykologian professorin Gonzalo Hervásin (2011) luoma emotionaaliseen prosessointiin perustuva emotionaalinen sääntelymalli (alkuperäinen malli on julkaistu espanjan kielellä) jakaa kyseisen prosessin useisiin eri tehtäviin tai vaiheisiin, jotka on läpäistävä ennen kuin emotionaalinen sääntely voidaan saavuttaa:

  • Emotionaalinen avautuminen: Antaa meille mahdollisuuden tunnistaa, elää ja ilmaista tunteitamme.
  • Emotionaalinen huomiointi: Antaa meille kyvyn tunnistaa tunteita ja olla tietoisia niistä.
  • Emotionaalinen luokittelu: Antaa meille kyvyn tunnistaa tunteita eli nimetä ne.
  • Emotionaalinen hyväksyntä: Antaa meille mahdollisuuden hyväksyä tunteemme sellaisenaan.
  • Emotionaalinen analyysi: Antaa meille mahdollisuuden pohtia ja ymmärtää tunteidemme merkityksiä ja vaikutuksia.
  • Emotionaalinen sääntely.
Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat päivittäisessä työssään vaikeita ja haastavia tilanteita, jotka voivat johtaa emotionaaliseen uupumukseen ja ammatilliseen burnoutiin

Ajatuksen ja tunteen välinen suhde

Tunteiden ja ajatusten välillä on kaksisuuntainen suhde. Molemmat ruokkivat toisiaan ja yhden epäonnistuminen asettaa myös toisen vaaraan. Siksi jatkuvat negatiiviset ajatukset, joista emme voi irtautua, vaikuttavat myös tapaamme tuntea. Samalla tapaa myös sellaiset negatiiviset tunteet, jotka eivät vastaa todellisuutta, vaikuttavat tapaamme ajatella.

Hyvin yleinen esimerkki terveydenhuoltoalan ammattilaisilla on se ajatus, että potilaita ei pystytä hoitamaan kunnolla ajanpuutteen vuoksi. Tämä tyytymättömyys voi aiheuttaa turhautumisen tunnetta, stressiä tai avuttomuuden tunnetta. Nämä tunteet puolestaan ​​ruokkivat yllä mainittuja negatiivisia ajatuksia, aiheuttaen samalla tilanteen asteittaisen pahenemisen.

Nämä ongelmat huomioon ottaen ratkaisuna olisi tilanteen muuttaminen erilaisten toimien kautta. Toisaalta kuitenkin edessämme voi olla tilanne, jolloin emme voi muuttaa tapahtumia tai toimien tuoman muutoksen todennäköisyys on hyvin pieni. Tätä tapahtuu varsinkin terveydenhuoltoalalla silloin, kun rajoitetun ajan ja resurssien kanssa työskennellään sellaisten oireiden parissa, jotka eivät aina helpota sekä sellaisten sairauksien parissa, jotka eivät aina parane.

Tästä syystä onkin välttämätöntä pystyä turvautumaan sellaisiin apuvälineisiin, jotka auttavat hallitsemaan omia tunteita. Tällä tavoin terveydenhuoltoalan ammattilaisten on mahdollista jatkaa laadukkaan hoidon tarjoamista sekä potilaan hyvinvoinnin hyväksi että oireiden ja sairauksien parantamiseksi.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisten stressi

Meillä on tänä päivänä käsissämme lukuisia eri tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet tunneälyn ja ammatillisen stressin välisen negatiivisen suhteen. Nämä tutkimukset havainnollistavat, että mitä enemmän työpaikoilla tarjotaan emotionaaliseen älykkyyteen suuntautuvaa koulutusta, sitä matalampi myös työntekijöiden stressitaso on, ja sitä paremmin työpaikoilla voidaan myös estää niin kutsuttua burnout-ilmiötä. (Bajo Gallego ja González Hervías, 2014).

“Burnout eli loppuunpalaminen tai työuupumus aiheuttaa tyytymättömyyttä työhön, heikentynyttä työympäristöä, laskenutta työn laatua, poissaoloja, ammatin hylkäämistä sekä passiivis-aggressiivisten asenteiden omaksumista potilaiden kanssa.”

-Leal-Costa, Díaz Agea, Tirado-González, Rodríguez-Marín ja Van Der Hofstadt, 2015-

Mindfulnessin hyödyt terveydenhuoltoalan ammattilaisille ja potilaille

Mindfulness eli toiselta nimeltään tietoisuutaito tai tietoinen läsnäolo koostuu keskittymisestä nykyhetkeen, kiinnittäen huomiota hetkeen tässä ja nyt, seuraavien ohjeiden mukaisesti:

  • Arvostelematta
  • Ilman odotuksia
  • Avoimena kaikelle, mikä ympäröi meitä
  • Alkaen omasta uteliaisuudesta tai aloittelijan mielestä
  • Alkaen myötätunnosta itseään kohtaan
Mindfulnessin säännöllinen harjoittaminen auttaa kohentamaan sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia

On osoitettu, että tietoisuustaitojen harjoittaminen lisää tunteiden sääntelyä. Lisäksi potilaiden tapauksissa tietoisuustaitojen säännöllinen harjoittelu voi muun muassa:

  • Lisätä yleistä hyvinvointia sekä vähentää kroonisten sairauksien aiheuttamia toimintaa häiriöisiä tunnetiloja ja fyysisiä oireita.
  • Toimia suojaavana tekijänä Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla globaalin kognitiivisen toiminnan heikentymistä vastaan.
  • Tuoda lukuisia hyötyjä sellaisille potilaille, jotka kärsivät stressin, ahdistuksen ja masennuksen aiheuttamista oireista.
  • Estää kroonisen stressin kielteisiä vaikutuksia syöpää sairastavilla potilailla.
  • Parantaa fibromyalgiaa sairastavien potilaiden fyysistä toimintaa, elimistön kiputiloja, yleistä terveyttä ja hyvinvointia, sosiaalista toimintaa sekä mielenterveyttä.

Tietoisuustaitojen lopullisena tarkoituksena ei ole jättää mieltä tyhjäksi, vaan hyväksyä kokemamme ajatukset ja tunteet sellaisenaan samalla niistä irrottautuen. Toisin sanoen mindfulness auttaa meitä ymmärtämään, että sekä tunteet että ajatukset ovat molemmat ohimeneviä ilmiöitä, eikä niiden tulisi määritellä sitä, millaisia me olemme ihmisinä.

Siksi voisimmekin sanoa, että sellaisesta henkilöstä, joka harjoittaa omia tietoisuustaitojaan säännöllisesti, voi kasvaa todellinen tunteiden asiantuntija, joka kykenee tunnistamaan, säätelemään ja hallitsemaan omia tunteitaan ammattimaisella, tehokkaalla ja terveellä tavalla.

  • Gutiérrez, G. S. (2011). Meditación, mindfulness y sus efectos biopsicosociales. Revisión de literatura. Revista electrónica de psicología Iztacala, 14(2), 26-32.
  • Hernández, D. J. Q., Barrachina, M. T. M., Fernández, I. I., del Pino, A. S., & Hernández, J. R. (2014). Efectos de un programa de intervención neuropsicológica basado en mindfulness sobre la enfermedad de Alzheimer: ensayo clínico aleatorizado a doble ciego. Revista Española de Geriatría y Gerontología, 49(4), 165-172.
  • Hervás, G., Cebolla, A., & Soler, J. (2016). Intervenciones psicológicas basadas en mindfulness y sus beneficios: estado actual de la cuestión. Clínica y salud, 27(3), 115-124.
  • Gil, V. A. (2015). Mindfulness: una propuesta de intervención psicológica en atención primaria. Revista Electrónica Psyconex, 7(11), 1-18.
  • Moscoso, M. S. (2010). El estrés crónico y la Terapia Cognitiva Centrada en Mindfulness: Una nueva dimensión en psiconeuroinmunología. Persona: Revista de la Facultad de Psicología, (13), 11-29.
  • Justo, C. F., Mañas, I. M., & Martínez, E. J. (2010). Mejora en algunas dimensiones de salud percibida en pacientes con fibromialgia mediante la aplicación de un programa de meditación mindfulness. Psychology, Society & Education, 2(2), 117-130.
  • Fernández, B. P. (2010). Inteligencia emocional para médicos del siglo XXI. El médico, 22-25.
  • Delgado, L. C., Guerra, P., Perakakis, P., Viedma, M. I., Robles, H., & Vila, J. (2010). Eficacia de un programa de entrenamiento en conciencia plena (mindfulness) y valores humanos como herramienta de regulación emocional y prevención del estrés para profesores. Psicología Conductual, 18(3), 511.
  • Mateo, A. F., Faixa, T. R., & Martín-Asuero, A. (2014). Mindfulness y regulación emocional: Un estudio piloto. Revista de psicoterapia, 25(98), 123-132.
  • Muñoz, M. D., & de la Fuente, F. V. (2010). La Pirámide de Necesidades de Abraham Maslow. Obtenido de HYPERLINK” http://coebioetica. salud-oaxaca. gob. mx/wp-content/uploads/2018/libros/ceboax-0530. pdf” http://coebioetica. salud-oaxaca. gob. mx/wp-content/uploads/2018/libros/ceboax-0530. pdf.
  • Leal-Costa, C., Díaz-Agea, J. L., Tirado-González, S., Rodríguez-Marín, J., & Van-der Hofstadt, C. J. (2015, August). Las habilidades de comunicación como factor preventivo del síndrome de Burnout en los profesionales de la salud. In Anales del Sistema Sanitario de Navarra (Vol. 38, No. 2, pp. 213-223).
  • Hervás, G. (2011). Psicopatología de la regulación emocional: el papel de los déficit emocionales en los trastornos clínicos. Psicología conductual, 19(2), 347.