Fibromyalgia: kipu, jota yhteiskunta ei ymmärrä
Maailman terveysjärjestö tunnusti fibromyalgian eli pehmyskudosreuman sairaudeksi vuonna 1992. Nykyään fibromyalgia vaikuttaa 4 prosenttiin väestöstä ja suurin osa heistä, lähes 90 %, ovat naisia.
Se tunnetaan “näkymättömänä sairautena,” koska se vaikuttaa kaikkiin liikuntaelimistön pehmytkudoksiin, eikä siitä ole helppo tehdä diagnoosia lääketieteellisin testein. Fibromyalgia ei näy. Se ei jätä jälkiä iholle tai tuota haavoja, jotka muut voisivat nähdä sen tunnistamiseksi. Se on yksinäistä, epätoivoista kipua.
Tällä hetkellä tämän taudin alkuperä ei ole tiedossa. Me kuitenkin tiedämme, että joka vuosi yhä useampi ihminen saa tämän diagnoosin. Näin ollen siihen pitäisi tarjota mahdollisimman yleismaailmallinen ennaltaehkäisykeino, johon sisältyisi sen biopsykososiaalinen näkökanta.
Joten tänään me haluamme käyttää tätä omaa tilaamme tarjotaksemme sinulle joitakin perustavanlaatuisia ohjenuoria, jotta voit kohdata tämän taudin vahvuudella parantamalla oman elämäsi laatua niin paljon kuin mahdollista.
Fibromyalgia: aito tauti jota ei voi nähdä
Kun ihminen ei pääse sängystä ylös koska hän tuntee kuinka “polttavat neulat” saavat hänen nivelensä koskemaan, ei hän teeskentele tai hae tekosyytä ollakseen menemättä töihin. Pehmytkudosreumasta kärsivien täytyy lisätä omaan sairauteensa yhteiskunnallinen ymmärtämättömyys, ja ynnätä tähän tunne kuin he olisivat näkymättömiä maailmassa, joka uskoo ainoastaan siihen mitä näkee.
Suurin ongelma fibromyalgian suhteen on kiistely siitä, onko sen alkuperä psykologinen vai elimellinen. Seuraavassa ovat merkittävimmät johtopäätökset, joihin asiantuntijat ovat viitanneet:
Fibromyalgian mahdollinen alkuperä
On välttämätöntä selventää ensimmäiseksi, että ei ole olemassa minkäänlaista lääketieteellistä todistusaineistoa, joka sitoisi sen psykiatriseksi sairaudeksi.
Jotkut kirjoittajat huomauttavat, että noin 47 % tautia sairastavista kärsii myös ahdistuksesta. Meidän on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että tämä psykologinen ulottuvuus saattaa olla heidän vasteensa itse taudin aiheuttamaan kipuun.
“Arthritis & Rheumatology” -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan fibromyalgiasta kärsivät kokevat korkeampaa herkkyyttä jokapäiväisessä aistien ärsytyksessä.
Tutkijat havaitsivat magneettikuvausten avulla, että altistettuna visuaaliselle ärsykkeelle, auditiiviselle ärsykkeelle, tunto- tai hajuärsykkeelle, ilmeni aivojen niissä osissa, jotka ovat osallisina aistimusten yhdentämisessä, suurempaa ärsytystä kuin yleensä .
Fibromyalgiasta kärsivillä on myös suurempi määrä verisuonia aistihermoissaan, joten mikä tahansa ärsyke tai muutos lämpötilassa johtaa ankaraan kipuun.
Ja kannattaa pitää mielessä, että mikä tahansa emotionaalinen tekijä tulee lisäämään kivun tuntemusta näissä hermosäikeissä. Stressaava tilanne johtaa näin ollen suurempaan ärsytykseen ja kipuun. Kivun tunne ja krooninen väsymys puolestaan johtavat ihmisen avuttomuuden tunteen ja jopa masennuksen syövereihin.
Täten me tipahdamme säälimättömään kierteeseen, jossa elimellistä alkuperää oleva sairaus laajenee psykologisen tekijän vuoksi. Näin ollen on kannattavaa hallita tätä emotionaalista ulottuvuutta lieventääkseen tai ainakin “hallitakseen” sen alkuperää.
Psykologisia strategioita fibromyalgian kanssa selviytymiseen
Krooninen kipu on osa meidän yhteiskunnallista todellisuuttamme, josta fibromyalgia on äärimmäinen esimerkki. Nyt kun tiedämme, että sellaiset tekijät kuten stressi tai surullisuus lisäävät kärsimyksen tuntemuksen määrää, niin on tärkeää tuoda esiin joitakin perustavanlaatuisia selviytymisstrategioita, jotka voivat auttaa.
Ensinnäkin meidän pitää olla selvillä siitä, että samat strategiat eivät toimi kaikille. Sinun pitää siis löytää ne strategiat jotka toimivat sinulle, perustuen sinuun itseesi ja sinun tarpeisiisi. Tehdäksesi tämän, kokeile ja valitse ne, jotka tuovat sinulle kaikkein eniten helpotusta.