Eksistentiaalinen kriisi: kärsimyksen yli
Elämässäsi on hetkiä, jolloin tunnet olevasi uupunut ja kysyt itseltäsi “suuria” kysymyksiä. Miksi olen täällä? Mikä merkitys minulla on elämässä? Teenkö oikein? Mitä tapahtuu, kun kuolen? Kaikilla on jonkinlainen eksistentiaalinen kriisi jossakin vaiheessa elämää, vaikkakin ihmisten itseltään kysymät kysymykset saattavat vaihdella.
Eksistentiaalinen kriisi voi ilmestyä milloin vain. Eksistentiaalinen kriisi voi syntyä sekä rikkaille että köyhille ihmisille. Se ei vaikuta liittyvän materiaaliseen vaurauteen.
Sen on taipumus tapahtua silloin, kun tunnemme asioiden olevan hallitsemattomissamme. Aivan kuin kaikki varmoiksi kokemamme asiat olisivatkin yhtäkkiä epävakaita. Aivan kuin kriisit, kuten eksistentiaalinen kriisi, toisivat kärsimystä. Meistä voi kuitenkin tuntua siltä, että kriisi on enemmän kuin kipua ja kärsimystä. Tutkitaan tätä aihetta hieman tarkemmin.
“Kun emme enää pysty muuttamaan tilannetta – haastetaan meidät muuttamaan itsemme.”
-Viktor E. Frankl-
Mitä eksistentiaalinen kriisi tarkoittaa?
Eksistentiaalisella kriisillä viitataan niihin hetkiin, jolloin kyseenalaistat oman olemassolosi. Niiden on taipumus tapahtua odottamattomasti ja vaikuttaa tapaasi kokea elämä. Tällaisina hetkinä kysyt kysymyksiä, jotka voivat ravistaa jopa vahvimpien vakaumustesi perustoja.
Eksistentiaalisen kriisin on tapana tuoda mukanaan ajatuksia ja tunteita. Toisin sanoen se vaikuttaa kognitiiviseen ja henkiseen tasoon voimakkaalla tavalla. Voi olla uuvuttavaa käsitellä niin monia uusia tuntemuksia ja havaintoja, ja sen takia monet ihmiset pitävät niitä negatiivisina.
Eksistentiaalinen kriisi liittyy yleensä myös identiteettikriisiin. Kun alat epäillä sitä kuka olet, alat myös epäillä kaikkea ja kaikkia elämässäsi.
Kuinka eksistentiaalinen kriisi havaitaan
Eksistentiaalisen kriisin pääominaisuuksiin kuuluu tyhjyyden tunne. Se ei ehkä ole yksinomaista tälle erityiselle kokemukselle, mutta se on yleistä. Jotkin muut oireet voivat auttaa sinua selvittämään kärsitkö eksistentiaalisesta kriisistä vai et:
- Merkityksettömyys. Elämälläsi ei ole suuntaa. Elämältäsi ja maailmalta puuttuu merkitys.
- Epävarmuuden tunne. Tunnet olosi epävarmaksi ja kyseenalaistat elämän ja kuoleman, hyvän ja pahan ja niin edelleen.
- Henkinen epävakaus. Hämmentävät ajatukset ja tunteet valtaavat sinut.
- Et pysty käsittelemään tunteitasi. Et tiedä mitä tehdä, kuka olet tai mitä merkitystä millään on, joten sinun on vaikea hyväksyä velvollisuuksiasi ja tehdä päätöksiä.
- Tyytymättömyys.
- Unettomuus.
Oireet vaihtelevat tietenkin ihmisestä toiseen. Jokainen ihminen on kuitenkin loppujen lopuksi ainutlaatuinen ja kaikilla on ainutlaatuisia kokemuksia. On tärkeää huomauttaa, että eksistentiaalinen kriisi voi syntyä muiden mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen, ohella. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eksistentiaalinen kriisi johtaa välttämättä masennukseen.
Kriisin hyödyntäminen
Vaikka eksistentiaalinen kriisi voi varmasti olla uuvuttavaa, voit käyttää sitä hyödyksi. Siinä on kyse asioiden näkemisestä eri näkökulmasta. Sinun täytyy arvostaa potentiaaliasi ja käyttää sitä parantaaksesi asioita.
Itävaltalainen neurologi ja psykiatri Viktor Frankl painotti tätä tapaa tarkastella eksistentiaalista kriisiä. Hän ehdotti, että ihmisillä on kyky nousta vaikeiden tilanteiden yläpuolelle ja päästä vastoinkäymisten yli. Sen tehdäksesi sinun täytyy ensin löytää juuri kyseisen tilanteen ja olemassaolon merkitys yleisesti ottaen.
Frankl loi logoterapian, psykoterapian muodon, jossa ihmisiä eteenpäin ajava voima on merkityksen etsimisessä. Hän myös pitää kaikkia ihmisiä ainutlaatuisina ja verrattomissa olevina, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisen yksilön oma prosessi tulee myös olemaan ainutlaatuinen.
Victor Franklin logoterapia
Tämä terapiamuoto auttaa sinua selvittämään elämäsi tarkoituksen ja sen myötä löytämään merkityksen. On tärkeää päästä kärsimyksen yli ja kokea eksistentiaalinen kriisi mahdollisuutena tarkastella sitä kuka olet ja siirtyä eteenpäin.
Logoterapiaa on käytetty jo pitkän aikaa ja se on yhä tehokas. Yksi esimerkki logoterapiasta modernissa psykologiassa ja psykoterapiassa on tämä iranialaisista opiskelijoista ja masennuksesta tehty tutkimus.
Logoterapia voi myös auttaa sinua lakkaamaan näkemästä itseäsi näiden tulvivien tunteiden uhrina. Sen sijaan voit tarttua tilaisuuteen parantaa sietokykyäsi. Toisin sanoen kykyäsi päästä vastoinkäymisten yli.
Jos muutat näkökulmaasi, pystyt näkemään käsitteitä, ideoita ja voimavaroja, joita et ehkä aikaisemmin huomannut. Lisäksi, jos hyväksyt sen että kriisi on luontainen osa elämääsi, saattaa tyyneys korvata ahdistuksesi.
On melkein mahdotonta päästä läpi eksistentiaalisen kriisin ilman minkäänlaisia arpia. Joten sen sijaan että tuskastut, yritä hyväksyä se, tutkia sitä sekä selvittää miksi niin tapahtui ja mihin se voi viedä sinut.
Eksistentiaalinen kriisi on osa elämää. Sen käsittelemisen oppiminen on henkilökohtainen prosessi, mutta sen näkeminen oppimismahdollisuutena on terve strategia kaikille. Tärkeintä on ylittää kärsimys ja epäily, jotta voit selvitä kriisistä vahvempana kuin koskaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gengler, J. (2009). Análisis existencial y logoterapia: bases teóricas para la práctica clínica. Psiquiatría y salud mental, 26(3-4), 200-2009.
- Frankl, V. (2015). El hombre en busca de sentido. Herder Editorial.