Déjà vu: kuinka voin tuntea tämän paikan, jos en ole ikinä ennen ollut täällä?

Ei ole täysin varmaa, ovatko muistihäiriö ja ilmiö joka tunnetaan yleisesti nimellä déjà vu sama asia. Me kylläkin käytämme näitä termejä usein toistensa synonyymeinä, koska jälkimmäinen on erittäin yleinen ilmiö. Itse asiassa muistihäiriöstä on kaksi muotoa: muistiin ja huomioo n liittyvä. Déjà vu on konkreettinen huomioon liittyvän muistihäiriön tyyppi.

Kun ihminen kokee huomioon liittyvän muistihäiriön (joka on lisäksi yhteydessä kryptomnesiaan), hän kokee itse asiassa todellisuuden muutoksen tai vääristymisen. Tähän lukeutuu déjà vu, jamais vu, déjà senti, jne.

Déjà vu: Olen kokenut tämän jo aiemmin

Ilmiönä déjà vu on tuntemus siitä, että olet jo kokenut kyseisen kokemuksen tai elänyt tietyn tilanteen läpi aiemmin. Termi tulee ranskan kielestä ja se tarkoittaa “jo nähtyä”. Kokemus saa meidät täysin uskomaan havaintoon joka ei ole tosi, koska tilanne on täysin uusi.

Kuitenkin kun koemme déjà vu -hetken me tiedämme, että jotain outoa tapahtuu ja kysymme itseltämme vakavissamme: olenko kokenut tämän ennenkin? Jotkin tutkimukset ovat yrittäneet selittää syitä näiden virheellisten havaintojen takana päätyen erilaisiin teorioihin.

Miksi déjà vu tapahtuu?

1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välillä oli psykoanalyysi yksi ensimmäisistä psykologisista trendeistä, joka koetti selittää tämän päänsisäisen ilmiön taustoja. Sigmund Freud ja Carl Jung tarjosivat keskusteluun omat teoriansa déjà vu -ilmiön selittämiseksi: aiemmin mainittu määritteli sen olevan tukahdutettujen halujen seurausta, kun taas jälkimmäinen esitti niiden olevan muutoksia kollektiivisessa alitajunnassa.

Kuitenkin nykyaikaiset tutkimukset ovat kääntyneet ihmisaivojen kognitiivisten toimintojen puoleen ja muistin poikkeamiin selittääkseen tämän ilmiön.

• Neurologinen teoria: Hippokampus tai mediaalinen ohimolohko tuottaa sähköshokin, joka aiheuttaa tämän ilmiön. Tämä selittäisi, miksi epilepsiaa sairastavat ihmiset usein kokevat sen ennen kohtausta.
• Psykoanalyyttinen teoria: Alitajunta aktivoi jotain sellaista, minkä ihminen on kuvitellut aiemmin. Tämä voi olla esimerkiksi uni tai jotain ennen nähtyä, kuten paikka elokuvassa.
• Kaksoisprosessiteoria: Muisti koostuu kahdesta järjestelmästä ja déjà vun tapahtuessa ne eivät toimi synkronisesti. Tässä tapauksessa ainoastaan tuttuja asioita käsittelevä järjestelmä aktivoituu, mutta tietoja muistiin palauttava järjestelmä ei.
• Holografinen teoria: Muistit, jotka olemme säilöneet niin kutsutuiksi hologrammeiksi selittäisivät ilmiön. Déjà vu tapahtuu muistin kääntyessä näiden hologrammien puoleen ja muodostaa tilanteen tällaisen muistiin palanneen yksityiskohdan pohjalta.

Déjà vun eri tyypit

Kuten meille on selvinnyt, liittyy déjà vun tyyppinen muistihäiriö hyvin selvästi muistiin. Näitä “epätavanomaisia muistoja” voi kokea kuka tahansa meistä, vaikka asiantuntijoiden mukaan tätä tapahtuu useammin nuorilla ihmisillä ikävuosien 15 ja 25 välillä.

• Déjà vécu: Suurin osa elämämme varrella elämyksiimme mahtuvista déjà vu -kokemuksista ovat tämän tyyppisiä. Tätä me kuvailimme ylempänä, kokemusta siitä että olet kokenut jotain aiemmin, olematta siitä kuitenkaan varma.
• Jamais vu: Suomeksi tämä tarkoittaa “ei koskaan nähtyä.” Tämä on déjà vun vastakohta, sillä ilmiö tapahtuu meidän tuntiessamme olomme epämukavaksi sellaisen kokemuksen piirissä, jota emme muista ennen tapahtuneen.
• Déjà senti: Suomennettuna “jo tunnettu.” Tätä tapahtuu erityisesti epilepsiasta kärsiville ihmisille, jotka kärsivät ohimolohkon vauriosta. He kokevat valheellisen aistimuksen tunnistamisen, jonka he uskovat tunteneensa jo aiemmin.

• Déjà visité: Tähän liittyy muistoja jotka tuntuvat oikeilta koskien jotain paikkaa jossa olet, mutta missä et kuitenkaan ole ollut koskaan aiemmin. Tunnut muistavan tarkkoja yksityiskohtia paikasta ilman että olet nähnyt sen ennenkin.
• Déjà èprouvé: “Olen jo kokenut tämän.” Tämä on kuin usean erilaisen muistihäiriön kokeminen samaan aikaan. Henkilöstä tuntuu, että koko kokemus (kuvat, tuoksut, äänet, jne) ovat täysin tuttuja.