Boreout -syndrooma: burnoutin totaalinen vastakohta

Työmaailma voi olla joskus melko myrkyllinen. On totta, että nykypäivänä työpaikan omistaminen on etuoikeus, mutta työpaikka ei merkitse vapautta ongelmista. On olemassa lukuisia työhön liittyviä tiloja, jotka voivat johtaa masennukseen, tyytymättömyyteen ja ahdistukseen. Yksi näistä tiloista on boreout -syndrooma, burnout -syndrooman vastakohta.

Burnout -syndroomalla on tekemistä liiallisen työskentelyn kanssa. Tätä tavataan työntekijöissä, jotka kärsivät ahdistuksesta ja emotionaalisesta stressistä. He ovat alistettuja suunnattomalle henkiselle ahdistukselle ja tämä puolestaan saa aikaa ahdistusta ja paniikkia. Vastakohtana boreout -syndrooma perustuu tylsyyden tuntemukseen, joka on työpaikan haasteellisuuden puutteen aiheuttama. Tämä käsite esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 2007 Philippe Rothlinin ja Peter R. Werderin suuorittamassa tutkimuksessa.

“Hyvin tehdyn työn palkkio on tilaisuus tehdä lisää.”

-Edward Salk-

Mikä on boreout -syndrooma?

Boreout -syndrooma on ilmiö, joka voi ensiksi vaikuttaa haitattomalta. Vähäinen työmäärä ja pienet vastuullisuudet ovat asioita, joista monet ihmiset unelmoivat.

Monet eivät tiedä, että tämä tilanne vaikuttaa negatiivisesti heihin, jotka sitä kokevat. Tavoitteiden puute, kiinnostuksen puute ja turhautuminen alkavat ilmestyä, aiheuttaen pitkäkestoista masennusta, apatiaa ja keskittymisvaikeuksia.

Tämä krooninen tunne on peräisin suunnittelun puutteesta, kaikkein kiinnostavimpien tehtävien hamstraamisesta muiden toimesta, ylipätevyydestä tai rajoituksista innovaatiossa. Monista ammattilaisista tuntuu, ettei heidän esimiehensä ei arvosta tai tunnusta heidän työpanostaan. Tämä saa työntekijän ajattelemaan, että tekee hän töitä miten kovaa tahansa, mikään ei tule muuttumaan. Työntekijän puutteellisella koulutuksella voi myös olla vaikutusta, ja hän päätyy tuntemaan olonsa hyödyttömäksi, eikä hän suorita työtään parhaansa mukaan. 

Työt jotka sisältävät yksitoikkoisia tehtäviä, kuten liukuhihnatyö, edistävät tällaista tilannetta. Saman työn tekeminen monta tuntia, ilman mitään vaihtelua, ei ole vain tylsää vaan myöskin haitallista. 

Kuinka boreout -syndroomaa voidaan ehkäistä?

Boreout -syndrooma voidaan välttää kunhan vain yritykset ottavat käyttöön asianmukaisia menetelmiä. Työntekijöiden hyvä mielenterveys on olennaista tehtävien hyvää suorittamista varten. Se, että työntekijöiden tarpeita ei oteta huomioon, heitä ei kuunnella ja heidän ehdotuksiaan katsotaan läpi sormien, vain pahentaa työympäristöä. 

On olemassa lukuisia alueita, joille on annettava riittävää huomiota. Työnantajien olisi keskityttävä näihin alueisiin, tutkittava niitä ja keksittävä ratkaisuja. Tämä on ehdottoman olennaista, jotta tällainen psykologinen häiriö voitaisiin saada loppumaan. Jos itse yhtiö päättää olla ottamatta tähän osaa, sitten työntekijän on itse etsittävä vaihtoehtoja. 

Aktiviteetit työpäivän jälkeen

Kaikkien pitäisi oppia erottamaan työelämä henkilökohtaisesta elämästä. Työpäivän päätteeksi meidän olisi irtaannuttava töistä ja tehtävä asioita joista pidämme ja jotka motivoivat meitä. Liikunnan harrastaminen, teatterissa käyminen, jooga, elokuvissa käyminen ja ystävien tapaaminen ovat positiivisia vaihtoehtoja. Myös lukeminen on todella hyvä tapa kuluttaa aikaa, ja se sallii meidän myös irtaantua todellisuudesta. Me ihmiset tarvitsemme viihdettä. Koittakaamme kuitenkin elää terveellisesti, ja älkäämme turvautuko haitallisiin vaihtoehtoihin, kuten alkoholiin tai huumeisiin.

Asiantuntijalle puhuminen

Jos meistä tuntuu että tarvitsemme apua, puhukaamme asiantuntijalle. Psykologit ja psykiatrit ovat vastuussa emotionaalisen ja henkisen terveytemme turvaamisesta. He auttavat meitä löytämään rentoutustekniikoita, kuuntelemaan ongelmiamme, ja he auttavat meitä löytämään ratkaisuja.

Emme saisi pelätä avun pyytämistä. Joskus muutama terapiasessio voi olla enemmän hyödyksi kuin voisimme uskoakaan.

Tavoitelistan laatiminen

Lista lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista on aina hyvä asia. Ajatelkaamme kaikkea mitä haluamme saavuttaa lähitulevaisuudessa, ja tarkastelkaamme sitten pitkän aikavälin tavoitteitamme. Pohdiskelkaamme, tehkäämme yhteyksiä ja välttämättömiä päätöksiä päästäksemme sinne minne haluamme.

Jotkut tavoitteistasi saattavat tuntua mahdottomilta, mutta eivät kaikki. Ponnistelut ja sinnikkyys kulkevat käsi kädessä onnen kanssa. Koittakaamme olla valmiina, kun onni saapuu luoksemme. 

Esimiehille puhuminen

Jos huomaamme, että esimiehemme eivät ole tietoisia tilanteesta, harkitkaamme heille puhumista. Jos selittäisimme heille näkökulmamme, he voisivat kuunnella meitä ja tehdä muutoksia. Yrittäkäämme olla mukavia, emmekä vaativia heti kättelyssä, ja yrittäkäämme selittää asiat rauhallisesti.

Pahin mitä voi tapahtua on että mikään ei muutu, mutta olemme ainakin yrittäneet. Yrittäminen on parempi kuin olla sanomatta ja tekemättä mitään, peläten mitä pomomme sanoo meille. Meidän on oltava rohkeita puolustaaksemme oikeuksiamme työntekijänä.