Logo image
Logo image

Yhdeksän avainta terveeseen perhedynamiikkaan

4 minuuttia
Haluaisitko perheesi olevan onnellisempi? Haluatko saavuttaa paremman rinnakkaiselon ja kaikkien olevan tyytyväisempiä? Jos näin on, huomioi nämä vinkit perhesitesi vahvistamiseksi.
Yhdeksän avainta terveeseen perhedynamiikkaan
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 06 elokuuta, 2024

Terveeseen perhedynamiikkaan pyrkiessäsi sinun on huolehdittava jokaisesta siteestä ikään kuin huolehtisit kalliista taideteoksesta. Jokainen perheesi jäsen on ainutlaatuinen ja arvokas, ja he kaikki ansaitsevat sellaisen tunnustuksen ja kohtelun, joka saa heidät tuntemaan olonsa vapaaksi, mutta yhteisillä juurilla. Tässä yhteydessä on aina haasteita. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että on olemassa strategioita, jotka auttavat.

Kommunikoinnin tunteminen, muiden perheenjäsenten persoonallisuuden kunnioittaminen ja laatuajan jakaminen ovat kulmakiviä perheen hyvinvoinnin kannalta. Mutta konflikteja ja erimielisyyksiä tulee väistämättä kaikille, ja sinun on osattava käsitellä niitä. Sinun on myös tiedettävä, mitä työkaluja voit käyttää.

“Arvostuksen tunteet voivat kukoistaa vain ilmapiirissä, jossa yksilöllisiä eroja arvostetaan, virheitä siedetään, kommunikointi on avointa ja säännöt ovat joustavia – sellainen ilmapiiri löytyy hoivaavasta perheestä.”

-Virginia Satir-

Strategiat terveeseen perhedynamiikkaan

Biologi ja filosofi Karl Ludwig ehdotti yleistä järjestelmäteoriaa. Se auttaa ymmärtämään perhedynamiikkaa. Tämä lähestymistapa osoittaa, että yksilön toimintahäiriö voi vaikuttaa järjestelmän muihin osiin. Ludwig väitti, että näitä mikrojärjestelmiä säätelevät niiden erityiset sisäiset säännöt. Lisäksi ne eivät aina ole terveitä.

Itse asiassa usein ihmiset tarttuvat sellaisiin käytöksiin, jotka melkein heidän huomaamattaan rikkovat harmonian ja siteiden laadun ympäristöönsä. Terveen perheen dynamiikan ylläpitämiseksi ajan kuluessa tarkat taidot on kuitenkin otettava käyttöön. Seuraavaksi kuvailemme niitä.

1. Paranna psyykkisiä ongelmia

Liian monet miehet ja naiset perustavat perheen käsittelemättä ensin omia henkisiä haavojaan tai traumojaan. Tästä tulee kaksiteräinen miekka. Tämä johtuu siitä, että nämä ongelmat vaikuttavat ihmissuhteisiin ja tapaan, jolla kommunikoimme ja kohtelemme niitä, joita rakastamme eniten.

Oman perheyksikön laadun parantamiseksi sinun tulee aloittaa itsestäsi. Sinun on ensin parannettava omat traumasi.

2. Hyvä viestintä

Virgina Satir loi perheterapian perustan. Hän tunnisti tehokkaan viestinnän terveen dynamiikan peruspilarina. Siksi omassa perheessäsi osallistut olemalla taitava keskustelemaan, kuuntelemaan ja välittämään viestejä.

Sargodhan yliopiston (Pakistan) tekemä tutkimus väittää, että hyvä kommunikaatio edistää nuorten tyytyväisyyttä ja kehitystä. Tämän osaamisen parantamiseksi sinun on otettava huomioon seuraavat asiat:

  • Ole itsevarma.
  • Kommunikoi kunnioittavasti.
  • Tiedä, kuinka kuunnella perhettäsi.
  • Osoita aitoa kiinnostusta sitä kohtaan, mitä he sanovat.
Some figure
Kaikilla perheenjäsenillä on ainutlaatuisia ominaisuuksia ja persoonallisuus, joita on kunnioitettava.

3. Kunnioitus ja suvaitsevaisuus

Terveen perhedynamiikan saavuttamiseksi autoritaarisuutta on vältettävä. Sinun on ymmärrettävä, että jokainen perheyksikkösi jäsen on ainutlaatuinen, omalla persoonallisuudellaan ja tarpeillaan. Suvaitsemalla mielipiteitä ja kunnioittamalla muiden perheenjäsenten makuja ja tavoitteita voit luoda ympäristön, jossa voit olla oma itsesi ilman pelkoa.

Empaattinen ja kunnioittava viestintä on keskeinen ulottuvuus jokaisessa perheessä. Meidän tulee huolehtia siitä päivittäin.

4. Laatuajan jakaminen

Perhe ei ole vain joukko ihmisiä, jotka asuvat saman katon alla. Se on järjestelmä, jossa jaetaan dynamiikkaa, joka vahvistaa sidettä, rikastuttaa sitä ja suosii tuon pienen sosiaalisen ytimen onnellisuutta. Ajan viettäminen tarkoittaa huomion kiinnittämistä ja rakkaitasi varten olemista. Se tarkoittaa sellaisten muistojen luomista, jotka säilyvät tunnemuistissa.

Family Relations -lehdessä julkaistussa artikkelissa lääkärit Alice J. Davey ja Beatrice Paolucci korostavat yhteisen ajan ja perheiden välisen merkityksellisen vuorovaikutuksen merkitystä.

5. Emotionaalinen validointi

Marsha Linehan, dialektisen käyttäytymisterapian luoja, kutsuu emotionaalista validointia “parhaaksi aspiriiniksi”. Se koostuu siitä, että saat toisen henkilön näkemään, että ymmärrät ja hyväksyt hänen tunteensa.

Jokapäiväisessä elämässäsi sinulla on monia tarpeita ja koet monia tunteita. On tärkeää tietää, että perheesi ymmärtää ja kunnioittaa tunteitasi tuomitsematta tai aliarvostamatta sitä.

6. Empatia

Ovatko tai olivatko vanhempasi empaattisia? Osoittaako kumppanisi empatiaa? Huomaatko tämän ominaisuuden lapsissasi tai sisaruksissasi? Kyky kokea empatiaa muita ihmisiä kohtaan tekee sinusta taitavan hahmon sekä sosiaalisesta että inhimillisestä näkökulmasta. Lisäksi mahdollisuus kokea itse, mitä muut tuntevat, suosii prososiaalista käyttäytymistä, ymmärrystä ja tukea.

7. Taidot ratkaista ongelmia ja konflikteja

Jos luulet, että onnellisimmissa perheissä ei koskaan kohdata konflikteja ja erimielisyyksiä, olet väärässä. Itse asiassa kaikissa sosiaalisissa skenaarioissa esiintyy eroja, vihaa ja ongelmia, jotka vaikuttavat kaikkiin. Joten sinun (yhdessä muun perheesi kanssa) täytyy parantaa taitoja ongelmanratkaisussa. Sinun tulisi työskennellä seuraavien asioiden parissa:

  • Paranna viestintää.
  • Osaa tunnistaa vaikeudet.
  • Käsittele ongelmia syyttelemättä ketään.
  • Tunnista omat vahvuutesi ja heikkoutesi.
  • Tarjoa mahdollisia ratkaisuja ryhmässä.
  • Osaa arvioida ehdotusten edut ja haitat.
  • Osaa soveltaa muutoksia perheen hyvinvoinnin edistämiseen.

Autoritaariset perheet ovat vähiten terveitä ja onnettomia. Ne ovat ympäristöjä, joissa vallitsee väkivaltainen viestintä, ylivalta ja epäkunnioitus. On tärkeää edistää terveempiä, empaattisempia ja kunnioittavampia perheympäristöjä.

8. Osaa tukea perhettäsi

Tuki on psykologinen jänne, joka vahvistaa perhettä, pitää sen terveenä ja rikastuttaa sitä. Kaikillahan on jossain vaiheessa vaikeita aikoja, ja tieto siitä, että perhe on tukena tuomitsematta, on todellinen lohdutus.

Muista, että tuki ei tarkoita pelastajaa tai muiden ongelmien ratkaisemista. Tuki tarkoittaa sitä, että osaat auttaa toista tuomitsematta ja annat hänelle sen, mitä hän tarvitsee, ei sitä, mitä luulet häneltä puuttuvan.

9. Sisäiset säännöt

Terveeseen perhedynamiikkaan kuuluu joukko normeja, ohjeita ja sisäisiä sääntöjä. Nämä voivat vaihdella niinkin peruskysymyksistä kuin ruokailuajat tai sen selventämisestä, mikä on sallittua ja mikä ei.

Rajat toimivat hyödyllisinä viitepisteinä kaikille perheenjäsenille. Ne tarjoavat tietoa, joka edistää tervettä rinnakkaiseloa. Näistä rajoista on kuitenkin sovittava.

Some figure
Terveet ja onnelliset perheet viettävät laatuaikaa yhdessä.

Mahdollisuus luoda perhe, jolla on terve dynamiikka

Ehkä olet kasvanut epäterveessä kotiympäristössä. Mutta elämä antaa sinulle mahdollisuuden luoda oman perheen, jonka valitset. Yritä aina antaa kaikkesi uudelle perheellesi. Varmista, että olet ensin parantanut omat haavasi, jotta voit olla paras mahdollinen esimerkki omille lapsillesi.

Perheonnea rakennetaan tietoisesti joka päivä. Se tarkoittaa yksinkertaisimpien asioiden arvostamista ja tärkeimmistä huolehtimista: rinnakkaiseloa ja toisten kunnioittamista.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Akhlaq, A., Malik, N., & Khan, N. (2012). Family Communication and Family System as the Predictors of Family Satisfaction in Adolescents. Sciencie Journal Publication. ISSN 2276-6278. https://www.researchgate.net/publication/328233560_Family_Communication_and_Family_System_as_the_Predictors_of_Family_Satisfaction_in_Adolescents
  • Davey, A. J., & Paolucci, B. (1980). Family Interaction: A Study of Shared Time and Activities. Family Relations, 29(1), 43–49. https://www.jstor.org/stable/583715
  • Ferrer, R. L., Palmer, R., & Burge, S. (2005). The family contribution to health status: a population-level estimate. Annals of family medicine3(2), 102–108. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15798034/
  • Sanavi, F. S., Baghbanian, A., Shovey, M. F., & Ansari-Moghaddam, A. (2013). A study on family communication pattern and parenting styles with quality of life in adolescent. JPMA. The Journal of the Pakistan Medical Association63(11), 1393–1398. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24392526/
  • Thomas, P. A., Liu, H., & Umberson, D. (2017). Family Relationships and Well-Being. Innovation in aging1(3), igx025. https://doi.org/10.1093/geroni/igx025
  • Umberson, D., & Montez, J. K. (2010). Social relationships and health: a flashpoint for health policy. Journal of health and social behavior51 Suppl(Suppl), S54–S66. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3150158/

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.