Aivolisäke ja käpyrauhanen: toiminnot ja ominaisuudet
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Aivolisäke ja käpyrauhanen säätelevät suurta osaa hormonaalisista prosesseistamme. Ne ovat aivojemme pieni voimakeskus, jonka Descartes määritteli sielumme paikaksi. Samoin tämä hienostunut kemiallinen laboratorio osallistuu niinkin olennaisiin prosesseihin kuin lepoon ja rentoutumiseen, sekä ikääntymiseen ja kilpirauhasen tasapainoon.
Joka kerta, kun etsimme tietoa näistä pienistä rauhasista, on normaalia, että törmäämme useisiin viitteisiin niiden hengellisestä maailmasta. Nämä löydökset eivät kuitenkaan ole niin omituisia, sillä tämä “kolmas silmä” yhdistää monien mielestä maagisen ja intuitiivisen puolemme. Tämän energisen ja transsendenttisen maailmankaikkeuden lisäksi näiden rakenteiden leima kulttuurissamme johtuu siitä tosiasiasta, että ne ovat yhteydessä valon ja pimeän sykleihin.
Ihminen hallitsee biologista rytmiään yhdessä luonnon kanssa. Auringonvalo konfiguroi sen kanavan, joka stimuloi aivojemme pieniä keskuksia. Aivolisäke ja käpyrauhanen ovat kuin näiden keskusten johtajia. Ne ohjaavat täydelliseen tahtiin kasvuamme, sukukypsyyttä, lämpötilaa ja jopa tunteitamme.
Mikä tahansa pieninkin epätasapaino näiden rauhasten välillä vaikuttaa suoralla tavalla meidän hyvinvointiimme.
Aivolisäkettä ja käpyrauhasta kutsutaan päärauhasiksi tai jopa kolmanneksi silmäksi. Nämä rauhaset muodostavat tehtaan, joka säätelee hormoneja taatakseen meidän tasapainomme ja hyvinvointimme.
Aivolisäke ja käpyrauhanen: mitkä ovat niiden tehtävät?
Suurin osa siitä tiedosta, joka meillä on näistä kahdesta rauhasesta, tulee näiden rakenteiden patologisen neurologian tutkimuksista. Siksi aiheesta kirjoittaneet ja aihetta tutkineet asiantuntijat, kuten lääkärit J. Anderson, N. Antoun ja K. Chatterjee, osoittavat meille tutkimuksessaan, että osalla niistä ihmisistä, jotka kärsivät hormoneihin liittyvistä ongelmista, tämä johtuu nimenomaan näiden kahden rakenteen muutoksesta.
Toisaalta on syytä huomata seuraava tärkeä näkökohta, jotta voimme koostaa erittäin huomiota herättävän ajatuksen aivolisäkkeen ja käpyrauhasen toiminnasta. Vaikka kyseessä on kaksi todella pientä rauhasta (niiden koko on vain vajaat 8 millimetriä), vastaanottavat ne suuren määrän verta. Juuri tästä samaisesta syystä niiden merkittävyys ihmiskehon toiminnassa on ratkaiseva. Samanaikaisesti emme voi laiminlyödä sitä yksityiskohtaa, että puhumme kahdesta rauhasesta, joiden toiminta reagoi erittäin herkällä tavalla elämäntyyliimme.
Katsotaanpa seuraavaksi, miten kukin rauhanen käytännössä toimii.
Aivolisäke tai hypofyysi (lat. glandula pituitaria tai hypophysis)
Tämän rauhasen kiehtova näkökohta on se, miten se yhdistyy ympäristömme kanssa. Kaikkien aistiemme ja talamuksen kautta saatujen tietojen perusteella aivolisäke vapauttaa sarjan erilaisia hormoneja, joiden avulla se saa meidät mukautumaan ja reagoimaan paljon paremmin ulkopuolelta tuleviin vaatimuksiin.
- Aivolisäke eli hypofyysi helpottaa sosiaalista yhteyttä sekä auttaa meitä reagoimaan vaaroihin.
- Se suosii oksitosiinin vapautumista vahvistaakseen siteitämme kumppanin, lasten ja muiden rakkaiden ihmisten kanssa.
- Se stimuloi lisämunuaisten hormonien vapautumista, jotta pystymme kestämään paremmin stressiä.
- Lisäksi aivolisäke toimii yhdessä hypotalamuksen kanssa.
- Aivolisäke vaikuttaa myös tämän viimeksi mainitun rakenteen toimintaan, joka puolestaan liittyy merkittävällä tavalla tunteisiimme ja muistiimme.
- Siksi se, mitä ajattelemme ja havaitsemme aistiemme kautta, muuntautuu erilaisiksi tunnetiloiksi.
Toisaalta on myös tärkeää korostaa tämän rauhasen osallistumista tiettyihin biologisiin prosesseihin:
- Aivolisäke säätelee aineenvaihduntaa.
- Se stimuloi follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH) sekä luteinisoivaa hormonia (LH), jotka vapauttavat estrogeenia, testosteronia ja progesteronia.
- Lisäksi se stimuloi maidontuotantoon tarvittavaa prolaktiinia.
- Se välittää myös melanosyyttien tuotantoa ihon pigmentaatiosta huolehtimiseksi.
- Lopuksi aivolisäke stimuloi myös kasvuhormonia ja ihmisen kehitystä.
Lisäksi, kuten olemme jo aiemmin huomauttaneet, tämän tyyppiset rakenteet reagoivat erittäin herkästi myös ympäristöömme. Esimerkiksi Israelissa sijaitsevan Teo Hashomerin sairaalan Sheban lääketieteellisessä keskuksessa suoritetut tutkimukset kertovat meille, miten ionisoivan säteilyn ja tässä rakenteessa esiintyvien kasvainten esiintymisen välillä on yhteys.
Käpyrauhanen eli käpylisäke: syklien säätelijä
Aivolisäkkeellä ja käpyrauhasella ((lat. glandula pinealis) on yhteisiä toimintoja ja samalla tapaa ne sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. Kuitenkin, juuri käpyrauhasen toiminta on aina herättänyt mielenkiintoa mystisestä ja hengellisestä näkökulmasta katsottuna. Ehkä se johtuu tämän rauhasen muodosta, joka muistuttaa puuta; tai kenties sen hauraudesta tai siitä kiehtovasta seikasta, että se tarvitsee pimeyttä toimiakseen tehokkaasti.
Jos viitataan tämän rauhasen haurauteen, ei se suinkaan ole näitä muita ominaisuuksia vähemmän mielenkiintoinen seikka, sillä kun saavutamme murrosiän, käpyrauhasen aktiivisuus alkaa heikentyä. Tämä heikentyminen tapahtuu niin nopeasti, että on yleistä törmätä aikuisiällä sellaisiin käpyrauhasiin, jotka ovat alkaneet osoittaa jo kalkkiutumisen merkkejä. Sen herkkyys ympäristöllemme, ravitsemukselle, ympäristömyrkyille sekä elämäntyylillemme laskee toisinaan sen asianmukaista toimintaa. Katsotaanpa seuraavaksi, millaisia toimintoja tämä rauhanen säätelee:
- Käpyrauhanen säätelee vuorokausirytmiämme ja indusoi unta.
- Käpyrauhanen tarvitsee pimeyttä erittääkseen melatoniinia. Näin ollen esimerkiksi Japanin Sapporossa sijaitsevassa Hokkaidon yliopistossa suoritetut tutkimukset osoittavat, että muutokset tässä rakenteessa vaikuttavat suoraan uneemme.
- Se on myös avaintekijä ihmisen sukukypsyyden kehittymisessä.
- Muutokset tässä rauhasessa voivat jopa välittää kaamosmasennuksen ja masennuksen puhkeamista.
Kuinka voimme huolehtia paremmin aivolisäkkeen ja käpyrauhasen toiminnasta?
Tällä hetkellä kiinnostus aivolisäkkeen ja käpyrauhasen toiminnasta kasvaa. Niihin liittyvän mystisen ja hengellisen kentän lisäksi voimme löytää aiheesta yhä enemmän suurelle yleisölle suunnattuja artikkeleita ja teoksia. Esimerkkinä tästä voimme antaa englanninkielisen Journal of Pineal Research -julkaisun, jossa julkaistaan sekä mielenkiintoisia että käytännönläheisiä tutkimuksia tästä hormonitoimintaan osallistuvasta “kolmannesta silmästä”.
Nämä rakenteet ovat selkeä esimerkki siitä, kuinka hormonaalinen järjestelmä toimii välittäjänä myös käyttäytymisessämme ja persoonallisuudessamme. Itse asiassa meillä on jo tiedossa muutamia tunnettuja sairauksia, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai liikatoiminta, joiden tiedetään vaikuttavan merkittävällä tavalla elämänlaatuun. Muutokset hormonitasapainossa eivät kuitenkaan heijastu pelkästään aineenvaihduntaan tai painoon, vaan myös mielialaan tai jopa yölliseen lepoon.
Tästä syystä ei ole koskaan turhaa ymmärtää hieman paremmin, millä keinoin voisimme pitää parempaa huolta näiden rauhasten toiminnasta. Aivolisäke ja käpyrauhanen tulevat epäilemättä arvostamaan sitä, että otamme rutiinissamme seuraavat ehdotukset huomioon:
- Ylläpidä ravitsemustasi mahdollisimman luonnollisena eli vältä elintarvikkeiden torjunta-aineita, väriaineita ja säilöntäaineita aina mahdollisuuksien mukaan.
- Orgaanisesti tuotettu luomuruoka auttaa hidastamaan käpyrauhasen kalkkeutumista.
- Lisäksi on suositeltavaa parantaa vitamiinien ja mineraalien saantia, kuten A-, B- ja D-vitamiinit sekä magnesium tai mangaani.
- Samalla tapaa olisi ihanteellista, että pyrkisimme sopeutumaan aina luonnon omiin sykleihin. Aivolisäkkeen ja käpyrauhasen toimintaa voidaan yksinkertaista parantaa elämällä päivänvalossa ja lepäämällä pimeässä.
- Lisäksi on suositeltavaa sekä kiinnittää tarkempaa huomiota että pyrkiä vähentämään elektronisten laitteiden siniselle valolle altistumista, erityisesti ennen nukkumaanmenoa.
Lopuksi haluamme vielä huomauttaa, että näistä kahdesta rauhasesta tärkein on epäilemättä aivolisäke eli hypofyysi. Kyseessä onkin merkityksellisin endokriininen rakenne, sillä se säätelee käytännössä kaikkia organismimme prosesseja. Onkin tärkeää, että pidämme sen asianmukaisesta toiminnasta huolta ja saavuttaaksemme tämän, riittää, että mukautamme vain elämäntyyliämme terveellisempään ja enemmän vuorokauden luonnollisen kehityksen mukaiseen suuntaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Kandel, E.R.; Schwartz, J.H. & Jessell, T.M. (2001). Principios de neurociencia. Cuarta edición. McGraw-Hill Interamericana. Madrid.
- Frank H. Netter, Peter H. Forsham,Emilio Gelpi Monteys (1998). Sistema Endocrino y Enfermedades Metabólicas. España: Masson
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.