Agorafobian oireet
Agorafobia on voimakasta julkisten paikkojen tai sellaisten tilanteiden pelkoa, joista olisi vaikea tai noloa poistua tai joissa olisi hankala saada apua paniikkikohtauksen iskiessä. Vaikka ihmiset usein luulevat, että agorafobia saa ihmisen pelkäämään avaria paikkoja, todellisuudessa se liittyy pikemminkin julkisten paikkojen pelkoon. Mitkä sitten ovat agorafobian oireet?
Gomez Ayalan tekemän tutkimuksen (2012) mukaan agorafobian vuosittainen esiintyvyys on 0,3 %. Tämä esiintyvyys saattaa olla nykyään suurempikin. Se alkaa yleensä myöhäisessä nuoruudessa ja koskettaa naisia kaksi kertaa enemmän kuin miehiä.
Agorafobian oireet
Mielenterveyshäiriöiden diagnostisen ja tilastollisen käsikirjan (DSM-5) mukaan agorafobian oireet ovat seuraavat:
Pelko tai voimakas ahdistus
Tämä pelko tai ahdistus ilmenee vähintään kahdessa seuraavassa tilanteessa:
- Julkiset kulkuneuvot (junat, bussit, laivat jne.)
- Avarat paikat (torit, sillat jne.)
- Suljetut tilat (kaupat, elokuvateatterit jne.)
- Jonossa seisominen tai ruuhkassa oleminen
- Kodista poistuminen yksin
Agorafobian oireet: välttely
Yksi agorafobian oireista on yllä mainittujen tilanteiden välttely. Agorafobiasta kärsivä henkilö välttää niitä siksi, että niistä voisi olla hankalaa poistua. Hän myös uskoo, että jos hän saisi paniikkikohtauksen tai kokisi muita voimakkaita oireita kyseissä tilanteissa, hän ei saisi niihin apua. Tämän seurauksena hän paitsi tekee kaikkensa niitä välttääkseen, myös pelkää niitä voimakkaasti.
Jos agorafobiasta kärsivän henkilön on kohdattava nämä nimenomaiset tilanteet, hän ottaa aina mukaansa ystävän tai jonkinlaisen suojaavan amuletin tai muun lohtua tuovan esineen. Jos hänen on pakko kohdata tilanne yksin, hänen ainoana vaihtoehtonaan on yrittää pärjätä voimakkaan ahdistuksen kanssa, joka voi olla varsin lamaannuttavaa.
Jatkuva pelko
Yksi agorafobian tunnuspiirre on se, että agorafobiset tilanteet (eli henkilön pelkojen kohde) aiheuttavat lähes aina ahdistusta. Toisin sanoen se on jatkuvaa ja pysyvää; sitä ei tapahdu ainoastaan silloin tällöin.
“Ihmiskunnan vanhin ja voimakkain tunne on pelko, ja pelon vanhin ja voimakkain laji on tuntemattoman pelko.”
-H.P. Lovecraft-
Agorafobian oireet: suhteeton pelko
Yksi agorafobian tunnuspiirre on se, että pelko on kohtuutonta suhteessa siihen todelliseen vaaraan, jonka kyseessä oleva tilanne aiheuttaa. Se on suhteetonta myös sosiokulttuurisessa mielessä. Tämä oire ei ole tunnusomainen yksinomaan agorafobialle, vaan se kuuluu itse asiassa jokaiseen fobiaan.
Pelko kestää vähintään puoli vuotta
Agorafobian diagnoosi edellyttää DSM-5:n mukaan sitä, että potilaan pelon, ahdistuksen tai välttelyn on oltava jatkuvaa ja kestettävä vähintään puoli vuotta. Jos nämä ehdot eivät täyty, henkilöllä ei ole kyseistä häiriötä.
Agorafobian oireet: merkittävä ahdinko
Agorafobia aiheuttaa kliinisesti merkittävää ahdinkoa tai heikentää potilaan elämänlaatua niin yksityiselämässä, työelämässä kuin muullakin tasolla. Toisin sanoen kyseinen fobia heikentää potilaan kykyä toimia normaalisti arjen elämässä.
Liiallinen pelko
Jos potilaalla on jokin toinen terveyteen vaikuttava vaiva tai psyykkinen häiriö, hänen pelkonsa, ahdistuksensa tai välttelynsä tulee olla selkeästi liiallista. Toisin sanoen hänen oireitaan ei voi selittää millään muulla sairaudella kuin agorafobialla.
Muuta tärkeää tietoa agorafobiasta
Olet nyt nähnyt, kuinka agorafobian oireet voivat vaikuttaa häiritsevällä tavalla ihmisen elämään, mutta mitä muuta siitä olisi hyvä tietää? Mainitsimme yllä, että tämä ahdistushäiriö on yleisempää naisilla kuin miehillä. Naisilla agorafobia on yleensä myös voimakkaampaa, ja heillä esiintyy yhtä aikaa muitakin psyykkisiä häiriöitä (Gomez Ayala 2012). Myös perintötekijöillä on naisten kohdalla merkittävämpi rooli kuin ympäristötekijöillä. Mitä aiemmin häiriö puhkeaa, sitä suurempi on geneettinen kuorma ja fobian kulun vaikeusaste.
Krooninen häiriö?
Agorafobia on yleensä kroonista, mutta sen voimakkuus voi vaihdella merkittävästikin henkilön elämän aikana. Pelkkä häiriön kroonisuus ei toisaalta tarkoita sitä, että siihen ei olisi mitään hoitoa. Itse asiassa psykoterapia on yksi parhaista agorafobian hoitomuodoista. Joskus mielenterveyden ammattilaiset suosittelevat myös lääkitystä terapian oheen.
Yhteys paniikkihäiriöön
Gomez Ayalan tutkimuksen (2012) mukaan agorafobia on usein yhteydessä paniikkihäiriöön: 75 prosentilla agorafobiasta kärsivistä ihmisistä on myös paniikkihäiriö. Muista, että paniikkihäiriö koostuu vähintään kahdesta äkillisesti ilmaantuvasta paniikkikohtauksesta, ja siihen liittyy myös ahdistusta ja huolta mahdollisista uusista paniikkikohtauksista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- American Psychiatric Association (2014), Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (5th ed.), Arlington: American Psychiatric Publishing.
- Gómez Ayala, A.E. (2012). Agorafobia y crisis de pánico. Farmacia Profesional, 26(6): 32-39.
- Jacobson, K. (2004). Agoraphobia and Hypochondria as Disorders of Dwelling. International Studies in Philosophy. 36 (2): 31–44.