Yuval Noah Hararin 21 oppituntia

Näistä Yuval Noah Hararin 21 oppitunnista voimme löytää joukon selkeitä heijastuksia, joiden avulla voimme korjata useita nykymaailmassa tapahtuvia ilmiöitä. Puhumme syvällisistä muutoksista niin politiikassa, kulttuurissa kuin yleisesti todellisuudessa, jotka vaikuttavat suoraan meihin.
Yuval Noah Hararin 21 oppituntia
Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas.

Viimeisin päivitys: 27 toukokuuta, 2020

21 oppituntia maailman tilasta on yksi israelilaisen historioitsija, kirjailija ja professori Yuval Noah Hararin viimeisimmistä teoksista. Puhumme kirjailijasta, joka on tullut maailmalle tunnetuksi muun muassa vuonna 2011 julkaistun Sapiens: Ihmisen lyhyt historia sekä vuonna 2015 julkaistun Homo Deus: Huomisen lyhyt historia ansiosta. Hänen teoksiaan on tänä päivänä käännetty suomen lisäksi yli 40 muulle kielelle, ja ne edustavat uutta lähestymistapaa nykyiseen todellisuuteen.

Uusimmassa teoksessaan 21 oppituntia maailman tilasta Harari kuvailee nykymaailmaa, joka vaatii pohdintaa. Periaatteessa hän toteaakin kirjassaan, että tänä päivänä harjoitamme sensuuria, joka on sekä avointa että erittäin haitallista. Toisin kuin aiemmin, informaatiota ei enää kielletä, vaan se tulvii koko yhteiskunnan tietoon. Tällä tavoin todelllisuudessa tärkeät asiat jäävät piiloon.

Harari käsittelee myös sellaisia sykkiviä teemoja kuten valtaa, suurten valtioiden roolia, maahanmuuttoa ja nationalismia. 21 oppituntia maailman tilasta on jaettu viiteen eri osaan ja kukin niistä sisältää ryhmän erilaisia oppitunteja. Katsotaanpa seuraavaksi, mitä nämä viisi osaa ovat ja millaisiin oppitunteihin ne viittaavat.

”Aikaisemmin koulutus rakensi yhtä kiinteitä identiteettejä kuin kivitaloja. Nyt meidän on rakennettava ne telttoiksi, joita voidaan taittaa ja siirtää.”

-Yuval Noah Harari-

Yuval Noah Hararin kirja 21 oppituntia maailman tilasta opettaa löytämään joukon selkeitä heijastuksia nykymaailmassa tapahtuvista ilmiöistä

Teknologinen haaste

Yuval Noah Hararin kirjan ensimmäinen osa on omistettu teknologiselle haasteelle. Tähän osaan Harari on sisällyttänyt neljä oppituntia, jotka liittyvät nykyiseen liberaalisten arvojen kriisiin ja uuden tekniikan tuomiin ongelmiin.

Hänen jakamansa oppitunnit ovat seuraavat:

  • Pettymys. Liberaalien tarina rakentui fasismin ja kommunismin ylle. Vapaus ja taistelu siitä ovat vähitellen menettäneet arvonsa. Nyky-yhteiskunnasta löytyy enemmän skeptisyyttä ja helppoja tarinoita tulee yhä enemmän esille.
  • Työ. Tekoäly on syrjäyttämässä ihmisiä ja tulevaisuudessa monet ammatit ja työnkuvat tulevat katoamaan. Esiin nousee “hyödytön luokka” eli ihmiset, jotka eivät tiedä mitä tuottaa tuossa uudessa yhteydessä.
  • Vapaus. Makrotieto seuraa meitä jatkuvasti ja tahattomasti olemme siirtäneet vallan sille tehdä päätöksiä puolestamme. Ovet ovat avautuneet niin kutsuttuun digitaaliseen diktatuuriin.
  • Tasa-arvo. Ne, jotka omistavat tietoa, omistavat myös tulevaisuuden. Valta on suurten teknologiayritysten käsissä, jotka kykenisivät tulevaisuudessa hallitsemaan maailmaa oman mielensä mukaan.

Poliittinen haaste

Teoksen 21 oppituntia maailman tilasta toinen aihealue liittyy poliittiseen haasteeseen. Tämä aihealue on jaettu seuraaviin osiin:

  • Yhteisö. Vaikka ihmisiltä löytyy ruumis, virtuaaliset yhteisöt ovat yhä laajemmalle levinneitä.
  • Sivilisaatio. Tällä hetkellä suurin osa maailmasta yhtä ja samaa sivilisaatiota. Erot sivilisaatioiden välillä heikentyvät yhä enemmän ja enemmän.
  • Nationalismi. Suurin osa nykyisistä ongelmista on maailmanlaajuisia, eivät kansallisia.
  • Uskonto. Uskonnoilla on edelleen tärkeä rooli esimerkiksi jaettujen fiktioiden yhdistäjänä.
  • Maahanmuutto. Maahanmuutto onnistuu niin kauan kuin maahanmuuttaja hylkää alkuperäiskulttuurinsa. Nyky-yhteiskunta on siirtymässä rasismista “kulturismiin”.

Epätoivo ja toivo

Tässä kolmannessa osassa Harari huomauttaa, että ihmiskunta voi pysyä pinnalla, kunhan se pysyy rauhallisena ja välttää irrationaalisia pelkoja. Tämän saavuttamiseksi on välttämätöntä yhdistää maalliset arvot niiden rationaaliseen voimaan.

Tässä tapauksessa Yuval Noah Hararin oppitunteja ovat:

  • Terrorismi. Terrorismin pelko on liioiteltua. Meidän ei tulisi pelätä sitä.
  • Sota. Sotilaallisuus on yleistymässä, eikä ihmisen tyhmyyttä tulisi koskaan aliarvioida.
  • Nöyryys. Jokaisen ihmisen ja jokaisen kulttuurin on ymmärrettävä, että he eivät ole maailman keskipiste.
  • Jumala. Uskovaisuus ei ole synonyymi eettisyydelle.
  • Maallisuus. Ne, jotka hyväksyvät tietämättömyytensä, ovat luotettavampia kuin ne, jotka julistavat itseään totuuden kantajiksi.

Totuus

Tässä osassa Harari puhuu ennakkoluulojen torjunnan tärkeydestä sekä luotettavien lähteiden löytämisestä kriteeriemme muodostamiseksi. Tämä osio sisältää neljä oppituntia:

  • Tietämättömyys. Tiedät vähemmän kuin mitä tuo tiedon vyöry saa sinut uskomaan.
  • Oikeus. Oikeus ei perustu abstrakteihin arvoihin, vaan päätösten ja käytösten syiden ja vaikutusten järkeen perustuvaan arviointiin.
  • Jälkitotuus. Totuus ja valta kulkevat yhdessä vain pienen matkan. Ennemmin tai myöhemmin vallan on rakennettava fiktioita.
  • Tieteiskirjallisuus. Aldous Huxleyn kirja Uljas uusi maailma on profeetallisin kaikista kirjoitetuista teoksista.

Sinnikkyys

Viimeisessä osassa Yuval Noah Harari kertoo, kuinka tärkeää on tunnustaa, että perinteiset tarinat eivät enää selitä maailmaa, mutta samaan aikaan ei ole syntynyt myöskään uusia tarinoita, joilla olisi riittävä kapasiteetti sen selittämiseksi.

Tämän ongelman edessä on kolme oppituntia, jotka meidän on otettava huomioon:

  • Koulutus. Koulutuksen tavoitteena ei ole enää tiedon hankkiminen, vaan kykyjen kehittäminen opitun tiedon ymmärtämiseksi.
  • Merkitys. Elämä ei ole tarina, ja on tärkeää oppia erottamaan fiktio ja todellisuus toisistaan.
  • Meditaatio. Mahdollisuus valita on edelleen olemassa, mutta se todennäköisesti tullaan menettämään. Tarkkailkaamme sitä.

Kuten voimme nähdä, Yuval Noah Hararin 21 oppituntia maailman tilasta antavat meille heijastuksia, joihin ei löydy yksiä ja oikeita suljettuja vastauksia. Ne viittaavat erilaisiin käännekohtiin nykyisessä maailmassamme, joita on syytä pysähtyä pohdiskelemaan.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Harari, Y. N. (2018). 21 lecciones para el siglo XXI. Debate.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.