Terrorismi – kun sen varjo tekee meistä avuttomia

· 13.6.2018

Yleisesti on tapana todeta, että ei ole suurempaa vapauden menetystä kuin pelon aiheuttama epävarmuus. Terrorismi ja viime aikoina tehdyt iskut eivät ole vaikuttaneet ainoastaan iskujen varsinaisiin uhreihin, vaan tähän pelon varjoon liittyvä tunnetasoinen ja psykologinen vaikutus on yltänyt meihin kaikkiin.

Terrorismi on asettunut asumaan yhteisöihimme, ollen nykyisin muodoltaan lihaa ja verta. Uutisissa näytetyt uhrit eivät elä enää vain Lähi-Idän maissa, joiden kärsimys toisinaan “itsekkäästi normalisoidaan” länsimaisen maailman silmissä. Nykyään me teemme tästä entistä henkilökohtaisempaa, koska televisiossa esitetyt kasvot ja elämät muistuttavat yhä enemmän omaamme.

Terrorismi on ennen kaikkea ihmiskunnan suurin täysi epäonnistuminen. Se on vihan, ymmärtämättömyyden ja pahuuden virus, joka voi erottaa kansoja ja yhteisöjä.

Terrorismi edustaa esiin noussutta ja maailmanlaajuista uhkaa, joka koskettaa meistä jokaista. Tällä uhalla on lisäksi omat sivuvaikutuksensa. Näihin vaikutuksiin kuuluu huomattava turvallisuuden tunteen puute ja pelko tulevia iskuja kohtaan. Lisäksi todellisuutta on näiden iskujen ennalta-arvaamaton luonne ja pelon kourissa eläminen. Monesti tästä seuraa jopa luottamuksen puutetta omia instituutioitamme kohtaan. Joudummehan kohtaamaan uudenlaisia emotionaalisia ja psykologisia vaatimuksia, ja meidän tulee oppia miten kohdata ne.

Kutsumme sinutkin pohtimaan asiaa syvemmin.

Terrorismi ja sen psykologiset seuraamukset

Monesti kuulee sanottavan, että maailma ei ole ollut entisensä 9/11 -iskun jälkeen. Jopa siinä määrin, että monet ihmiset kuvailevat nykyisten yhteisöjemme olevan kriisitilassa, johtuen lähes täysin tämän pelon varjon aiheuttamasta vaikutuksesta. Tämän samaisen pelon ansiosta hallinnan keinoja on kovennettu entisestään. Tiettyjä vallan rakenteita vahvistetaan jatkuvasti ja ihmiset toimivat eräs tavoite mielessään – turvallisuus.

Meidän kannattaa pitää mielessä, että käytännössä turvallisuus on pelon poissaoloa. Lisäksi turvallisuus on Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan sisältyvä oikeus, jonka mukaan jokaisen ihmisen fyysinen ja henkinen koskemattomuus ansaitsee ja tulee olla puolustettu, turvattu ja suojassa. Kun tämä ei toteudu, ihminen menettää yksilötasolla kokemuksen itseohjautuvuudesta, ja lisäksi tämä rajoittaa meidän yhteiskunnallista ja henkilökohtaista kehitystämme.

poliisi metroasemalla

Terrorismin vaikutukset ja avuttomuus

Valencian kansainvälisessä yliopistossa Espanjassa tehdyn tutkimuksen mukaan on olemassa kaksi ilmiötä, jotka selittävät miten terroriteot voivat vaikuttaa meihin:

  • Ensinnäkin terroria seuraa aaltovaikutus. Tämän mekanismin ansiosta isku tai katastrofi aiheuttaa lukuisia “laajenevia kehiä“. Ensimmäiset aallot vaikuttavat itse uhreihin ja heidän perheisiinsä. Toinen aalto vaikuttaa yhteisöön, kaupunkiin tai koko alueeseen. Näin tunnetasoinen vaikutus nousee niin korkeaksi, että ihmiset päätyvät kehittämään pelon tai avuttomuuden tunteen kohdatessaan mahdollisuuden uudesta hyökkäyksestä tulevaisuudessa.
  • Tartuntavaikutus. Tämä vaikutus ei juonnu ainoastaan yhteydestä terrorismin suoranaiseen uhriin, vaan median tai muiden instituutioiden luodessa pelkoa ja korostaessa epävarmuuden tunnetta entisestään.

Näin kehittyy lähes huomaamatta ilkeä dominoefekti. Ensin meitä järkyttää itse hyökkäykset. Myöhemmin televisiokanavat, sosiaaliset yhteisöt ja muiden ihmisten kanssa käydyt keskustelut nostavat avuttomuuden tunnetta entisestään. Avuttomuuden tunne kohoaa niin korkeaksi, että se alkaa rajoittaa meidän tapaamme elää tai omaa käytöstämme. Me lopetamme matkustelun tai lakkaamme luottamasta tietyistä kulttuureista lähtöisin oleviin ryhmiin.

terroriteon jälkeen

Meidän ei pidä suostua pelon vangeiksi

“Psychology Today” -lehdessä on julkaistu mielenkiintoinen artikkeli. Siinä kerrotaan, että terrorismi on vienyt yhteisöissämme voiton sillä siunatulla hetkellä, kun meistä jokainen toimii neljän seuraavan käytösmallin mukaan:

  • Lomamatkojemme peruuttaminen ja matkustamisen lopettaminen
  • Pelon tunteminen päivän joka hetki ja omaan ympäristöömme kohdistetun hyökkäyksen pelkääminen
  • Epäluottamuksen kehittäminen omia instituutioitamme kohtaan
  • Tunne siitä, että on tarve muuttaa perheemme turvallisempaan paikkaan

Yhteiskunnallisia asioita käsittelevässä lehdessä psykologi Ordoñez Díaz kertoo, että terroristi-iskujen tavoite on ennen kaikkea saada aikaan psykologinen vaikutus, joka aiheuttaa suuren vaikutuksen yhteisöllisellä tasolla. Tämän lisäksi iskuilla koetetaan käyttää hyväksi pelkoon ja epävarmuuden tunteeseen liittyvää valtaa.

terrorismin vaikutukset Brysselissä

On mahdollista, että meillä ei ole käytössämme keinoja ja välineitä päättää tämän tyyppisen katastrofin jatkuminen. Poliittinen monimutkaisuus sekä geostrategisella, poliittisella ja aseistautumisen näyttämöllä jylläävät synkät motiivit saavat meidät tuntemaan olomme ennemmin sätkynukeiksi kuin oman elokuvamme päänäyttelijöiksi.

On kuitenkin välttämätöntä välttää muuttumasta pelon vangiksi näiden avuttomuuden ja kärsimyksen tunteiden kohtaamiseksi ja käsittelemiseksi. Jokin niinkin oleellinen kuin normaalin elämän viettäminen sekä toistemme ymmärtäminen ja kunnioittaminen voivat auttaa meitä pysymään rauhallisina ja tasapainoisina. Jopa niiden arvojen ylistäminen, jotka tekevät ihmisistä jaloja, voi auttaa tämän suhteen.

Ottaaksemme neuvostamme vaarin, päätämme artikkelin ajatelmaan. Muistetaan siis filosofi Fernando Savaterin sanat: “Älylliseltä kantilta kaikkein tärkein asia ei ole terroristien motiivien ymmärtäminen, vaan omiemme, jotta voimme vastustaa heitä käyttämättä heidän aseitaan.”