Vinkkejä terveen itsetunnon rakentamiseen
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Isabel Ortega
Terveen itsetunnon rakentaminen on välttämätöntä täyteläisen ja tyydyttävän elämän kannalta. Se auttaa sinua kehittämään positiivisen suhteen itseesi, kohtaamaan haasteet kestävästi ja luomaan tyydyttäviä ihmissuhteita. Se on toteuttamisen arvoinen prosessi hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseksi.
Terve itsetunto tarkoittaa vankan ja tasapainoisen perustan luomista henkilökohtaiselle arvolle ja hyväksynnälle. Se on jatkuva prosessi, joka alkaa lapsuudessa, kun havaintojen, ajatusten, arvioiden, tunteiden ja käyttäytymistrendien joukko rakennetaan. Tutkitaanpa aihetta enemmän.
Mitä pidetään terveenä itsetuntona?
Terve itsetunto ei tarkoita sitä, että on aina euforian tilassa tai ettei koskaan kohtaa epäilyksiä tai epävarmuutta. On normaalia kokea emotionaalisia ylä- ja alamäkiä. Terve itsetunto koostuu positiivisesta ja realistisesta itsensä arvioinnista. On olemassa useita näkökohtia, jotka muodostavat tämän käsityksen. Periaatteessa se edellyttää luottamusta itseensä ja kykyyn kohdata haasteita on välttämätöntä.
Samalla tavalla hyveiden ja vikojen hyväksyminen vaikuttaa hyvään itsetuntoon, kuten myös itsekunnioitus, terve rajojen asettaminen ja arvokkuuden tunne. Fyysisen, henkisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin asettaminen etusijalle edistää myös tervettä itsetuntoa; tämä näkyy yksilön kyvyssä käsitellä epäonnistumisia ja kritiikkiä ja suhtautua niihin rakentavasti.
Terve itsetunto puolestaan vaikuttaa myös kykyyn kestää, toipua ja sopeutua epäsuotuisissa tilanteissa. Kuten Frontiers in Psychology -lehdessä korostetaan, sinnikkäät ihmiset ovat vähemmän alttiita alhaiselle itsetunnolle, eikä empatiaa itseään kohtaan voida jättää huomiotta. Ole siis ystävällinen ja myötätuntoinen itseäsi kohtaan.
Kuinka rakennetaan terve itsetunto
Terve itsetunto on prosessi, joka vie aikaa ja vaivaa, mutta se on mahdollista saavuttaa. Annamme sinulle vinkkejä, joita voit hyödyntää.
Tunnista saavutuksesi
Yksi olennaisista suosituksista terveen itsetunnon kasvattamiseksi on oppia tunnistamaan ja arvostamaan onnistumisia, olivatpa ne kuinka pieniä tahansa. Ole ylpeä taidoistasi ja kyvyistäsi.
Pidä huolta itsestäsi
Vietä aikaa itsestäsi huolehtimiseen. Tämä sisältää terveellisen ruokavalion, liikunnan, riittävän levon ja hyvän henkilökohtaisen hygienian ylläpitämisen. Kehostasi ja mielestäsi huolehtiminen on välttämätöntä itsetunnon vahvistamiseksi, kuten International Journal of Sport and Exercise Psychology -lehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan.
Ole tietoinen ajatuksistasi
Kiinnitä huomiota ajatuksiisi ja korvaa negatiiviset positiivisemmilla ja realistisemmilla. Vältä liiallista itsekritiikkiä ja keskity ominaisuuksiisi ja vahvuuksiisi.
Aseta saavutettavissa olevia tavoitteita
Realististen ja saavutettavissa olevien tavoitteiden asettaminen johtaa turvallisuuden ja tyytyväisyyden tunteeseen. Yksi strategia niiden saavuttamiseksi ja prosessista nauttimiseksi on jakaa nämä tavoitteet pienempiin vaiheisiin, jotta voit juhlia jokaista edistymistä.
Ympäröi itsesi positiivisilla ihmisillä
Valitse työnantaja, joka tukee sinua ja saavat sinut tuntemaan olosi arvokkaaksi. Vältä ihmisiä, jotka jatkuvasti arvostelevat sinua tai saavat sinut tuntemaan olosi huonoksi; päinvastoin, on parasta ympäröidä itsesi niillä, jotka inspiroivat ja auttavat sinua kasvamaan.
Opi hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet
Kukaan ei ole täydellinen, ja meillä kaikilla on parantamisen varaa. Ymmärrä vahvuutesi ja heikkoutesi, työskentele hyväksymisen eteen ja kehitä myötätuntoa itseäsi kohtaan.
Hae apua, jos tarvitset sitä
Jos käsittelet emotionaalisia ongelmia tai itsetuntosi vaikuttaa elämänlaatuasi, harkitse ammattiapua. Psykologinen terapia tarjoaa työkaluja itsetunnon vahvistamiseen.
Onko olemassa epätervettä itsetuntoa?
- Alhainen itsetunto: Kun henkilöllä on negatiivinen ja alhainen mielipide itsestään, hän tuntee olevansa epäpätevä, arvoton tai arvoton. Tämä johtaa alemmuuden tunteeseen, epävarmuuteen ja vaikeuksiin hyväksyä ja arvostaa itseään.
- Paisunut itsetunto: Henkilöllä on liioiteltu positiivinen käsitys itsestään. Hän on ylimielinen, narsistinen ihminen, joka etsii jatkuvaa arvostusta ja ihailua muilta. Tämä itsetunto voi olla hauras ja riippuvainen ulkoisesta hyväksynnästä, mikä johtaa haitoihin kritiikin tai epäonnistumisen käsittelyssä.
- Vertaileva itsetunto: Tämä tarkoittaa jatkuvaa itsensä vertaamista muihin ja itsensä arvostamista sen perusteella, miten henkilö kokee itsensä suhteessa muihin. Hän tuntee aina itsensä alempana tai ylempänä kuin muut, mikä johtaa kateuteen, katkeruuteen tai usein ulkoisen vahvistuksen etsimiseen.
- Ehdollinen itsetunto: Tämä perustuu saavutuksiin, kuten ammatilliseen menestykseen, fyysiseen ulkonäköön tai muiden hyväksyntään. Tällainen henkilö tuntee olonsa hyväksi vain, kun hän täyttää tietyt standardit, mikä voi aiheuttaa jatkuvan tyytymättömyyden tunteen ja vaikeuksia säilyttää vakaa itsetunto.
On tärkeää tunnistaa tällaiset epäterveet itsetuntotyypit, jotta voimme parantaa niitä ja edistää tasapainoista ja positiivista itsetuntoa.
Ero terveen itsetunnon rakentamisen ja itsetunnon kasvattamisen välillä
Lähestymistapa ja prosessi tekevät eron terveen itsetunnon rakentamisen ja itsetunnon kasvattamisen välillä. Kun rakennat itsetuntoa, pyrit kehittämään vankan ja tasapainoisen perustan tyhjästä tai alhaalta.
Se on syvempi prosessi, johon liittyy rajoittavien uskomusten käsitteleminen, itsensä hyväksymisen ja arvostamisen oppiminen sekä positiivisen asenteen kasvattaminen itseäsi kohtaan. Terveen itsetunnon rakentaminen vaatii sisäistä työtä ja muutoksia henkilökohtaisessa käsityksessä ja arvostuksessa.
Itsetunnon kasvattaminen puolestaan tarkoittaa olemassa olevan itsetunnon kohottamista tai vahvistamista, mutta siihen voivat vaikuttaa ulkoiset tai sisäiset tekijät. Tavoitteena on parantaa ja vahvistaa luottamusta ja itsetuntoa.
Itsetunnon kohottaminen johtaa keskittymiseen saavutusten tunnustamiseen, sinnikkyyden edistämiseen, henkilökohtaisen kehittymisen tavoittelemiseen sekä omien kykyjen vahvistamiseen.
Sekä itsetunnon rakentaminen että kasvattaminen ovat olennaisia prosesseja ja voivat täydentää toisiaan yksilöllisistä tarpeista ja olosuhteista riippuen.
Mistä tiedän, rakennanko tervettä itsetuntoa?
Terveen itsetunnon rakentaminen on subjektiivinen prosessi, mutta siinä on merkkejä ja myönteisiä muutoksia, joita voit havaita. Alla on lueteltu joitakin tapoja arvioida edistymistäsi:
- Suurempi tyytyväisyys ja hyvinvointi: Tunnet itsesi onnellisemmaksi ja koet sisäisen rauhan.
- Yleinen arvokkuuden tunne: Alat tuntea olosi arvostetummaksi ja arvokkaammaksi yleensä olematta liikaa riippuvainen ulkoisesta hyväksynnästä.
- Luottamus itseesi: Alat luottaa enemmän taitoosi ja kykyihisi, tunnet itsevarmuutta haasteiden kohtaamisessa ja uskot kykyysi voittaa esteitä.
- Epätäydellisyytesi hyväksyminen: Tulet myötätuntoisemmaksi itseäsi kohtaan ja ymmärrät, että olemme kaikki ihmisiä jatkuvassa kasvu- ja oppimisprosessissa.
- Vähemmän itsekritiikkiä: Vähennät negatiivista sisäistä vuoropuhelua. Puhut itsellesi ystävällisesti ja myötätuntoisesti, tunnustaen saavutuksesi ja ponnistelusi sen sijaan, että keskittyisit vain epäonnistumisiisi.
- Sinnikkyys: Opit käsittelemään epäonnistumisia ja virheitä rakentavasti. Et lannistu helposti ja näet itsesi ihmisenä, joka kykenee oppimaan ja kasvamaan haasteiden läpi.
- Terveet rajat: Asetat terveet rajat suhteillesi ja tavallesi, jolla kohtelet itseäsi. Olet tietoinen tarpeistasi ja varmista, että täytät ne laiminlyömättä itseäsi tai sallimatta muiden kohdella sinua epäkunnioittavasti.
Milloin on suositeltavaa hakea ammattiapua itsetunto-ongelmien ratkaisemiseksi?
On suositeltavaa hakea ammattiapua, kun alhainen itsetunto vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuusi ja emotionaaliseen hyvinvointiisi. Voit aistia sen, jos itsevihan ja arvottomuuden tunteet vallitsevat, sinulla on kyvyttömyys asettaa rajoja ja negatiiviset ja itsekriittiset ajatusmallit jatkuvat.
Muita merkkejä siitä, että on aika hakea asiantuntijan apua, ovat vaikeudet hyväksyä ja arvostaa itseään, ongelmalliset ihmissuhteet sekä edellä mainituista seikoista johtuva ahdistuneisuus tai masennus.
Psykologi auttaa tutkimaan ja käsittelemään taustalla olevia itsetunto-ongelmia ja tarjoaa strategioita sen kehittämiseksi terveellä tavalla sekä tunteiden hallinnan parissa. Jos aiemmat yritykset parantaa itsetuntoa eivät ole tehokkaita tai jos tunnehaasteet tulevat ylivoimaisiksi, älä epäröi kääntyä asiantuntijan puoleen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Álvarez, D. G., Soler, M. J., y Cobo-Rendón, R. C. (2019). Bienestar psicológico en adolescentes: relaciones con autoestima, autoeficacia, malestar psicológico y síntomas depresivos. Revista de orientación educacional, 33 (63), 23-43. http://200.14.213.175/roe/index.php/roe/article/view/4
- Angulo Quiñonez, A. Ángel. (2022). Self-esteem, its relationship with academic performance and university dropout. Sapienza: International Journal of Interdisciplinary Studies, 3(6), 211–225. https://journals.sapienzaeditorial.com/index.php/SIJIS/article/view/514
- Bailey J. A., 2nd (2003). The foundation of self-esteem. Journal of the National Medical Association, 95(5), 388–393. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2594522/
- Fernández Pérez, F. (2017, 18 de septiembre). La autoestima se construye. YouTube.
- Hagen, R., Havnen, A., Hjemdal, O., Kennair, L. E. O., Ryum, T., & Solem, S. (2020). Protective and Vulnerability Factors in Self-Esteem: The Role of Metacognitions, Brooding, and Resilience. Frontiers in psychology, 11, 1447. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7351531/
- Mikkelsen, H. T., Haraldstad, K., Helseth, S., Skarstein, S., Småstuen, M. C., & Rohde, G. (2020). Health-related quality of life is strongly associated with self-efficacy, self-esteem, loneliness, and stress in 14–15-year-old adolescents: a cross-sectional study. Health and Quality of Life Outcomes, 18(1), 1-17. https://hqlo.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12955-020-01585-9
- Nguyen, D. T., Wright, E. P., Dedding, C., Pham, T. T., & Bunders, J. (2019). Low Self-Esteem and Its Association With Anxiety, Depression, and Suicidal Ideation in Vietnamese Secondary School Students: A Cross-Sectional Study. Frontiers in psychiatry, 10, 698. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6777005/
- Orth, U., & Robins, R. W. (2022). The benefits of self-esteem: Reply to Krueger et al. (2022) and Brummelman (2022). The American psychologist, 77(1), 23–25. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9310667/
- Orth, U., & Robins, R. W. (2022). Is high self-esteem beneficial? Revisiting a classic question. The American psychologist, 77(1), 5–17. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9306298/
- Riso, W. (2012) El Valor imprescindible de la Autoestima. Barcelona, PlanetaVillalobos, H. P. (2019). Autoestima, teorías y su relación con el éxito personal. Alternativas en psicología, 41(3), 22-31. https://sibi.upn.mx/bib/202306
- Rodrigues, F., Faustino, T., Santos, A., Teixeira, E., Cid, L., & Monteiro, D. (2022). How does exercising make you feel? The associations between positive and negative affect, life satisfaction, self-esteem, and vitality. International Journal of Sport and Exercise Psychology, 20(3), 813-827. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1612197X.2021.1907766
- Van der Aar, L. P. E., Peters, S., Becht, A. I., & Crone, E. A. (2022). Better self-concept, better future choices? Behavioral and neural changes after a naturalistic self-concept training program for adolescents. Cognitive, affective & behavioral neuroscience, 22(2), 341–361. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8475836/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.