Marcelo Ceberion ajatuksia sinnikkyydestä

Kirjailija ja psykologi Marcelo Ceberio kertoo tässä mielenkiintoisessa haastattelussa sinnikkyyden voimasta. Haluatko oppia, kuinka sinnikkyys voi määritellä elämänlaatusi?

Marcelo Ceberio on kirjoittanut vaikuttavia ja inspiroivia teoksia, jotka perustuvat kommunikointiin, psykodiagnoosiin sekä psykoterapiaan.

On syytä mainita hänen tekemänsä tutkimukset systemaattisesta terapiasta Kalifornian Palo Alto -mielenterveystutkimuslaitoksessa. Hän opettaa siellä ja edustaa Argentiinaa perheterapiakoulussa Sant Baun sairaalassa Barcelonassa.

Marcelo Ceberio on niin ikään ollut mukana laitoshoidosta luopumisen hankkeessa Triestessa, Italiassa. Tämä on hänen lausuntonsa omasta vallankumouksellisesta lähestymistavastaan kliinisiä hoitoja kohtaan. On aina mukava kuulla hänen puhuvan itseensä panostamisen ja yhteiskunnan pohtimisen tärkeydestä.

Marcelo Ceberion haastattelu

Tässä haastattelussa opit enemmän sinnikkyyden käsitteestä. Viktor Frankl kuvasi teoksessaan “Ihmisyyden rajalla” oman arvon transsendenssiä elämässä. Sinnikkyys voi vaikuttaa hyvinvointiin ja parantaa itsetuntoa.

Marcelo Ceberio näkee sinnikkyyden systeemisestä ja ihmissuhteisiin perustuvasta näkökulmasta. Tällä tavalla esteiden kohtaamiseen käyttämämme psykologiset voimavarat eivät ole ainoa tärkeä asia. Myös ympäristö toimii välittäjänä.

Tämä suuresti arvostettu ja mielenkiintoinen lähestymistapa voi auttaa meitä laajentamaan kaikkea sitä, minkä tiesimme sinnikkyydestä. Nyt voimme huomata sen olevan synerginen yhdistelmä biologisia näkökohtia ja tunneälyä. Katsotaan, mitä Marcelo Ceberiolla on sanottavaa aiheesta.

Mitä sinnikkyys on?

Yksinkertaisesti sanottuna sinnikkyys voidaan määritellä ihmisten kykynä selvitä vaikeista tilanteista. Kun sinnikäs ihminen kokee olevansa haavoittuvainen asioille, voi hän käyttää voimavarojaan vaikeuksien kohtaamiseen ja ylittämiseen sekä niihin mukautumiseen

Mitä voit kertoa meille sinnikkyydestä systeemisestä näkökulmasta katsottuna?

Sinnikkyys on ihmissuhteisiin liittyvä käsite. Sitä esiintyy silloin, kun olet vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja sinun täytyy luottaa itseesi kohdataksesi ongelmat.

Sinnikkyyskykyihin liittyen, kummat ovat määrittelevämpiä: henkilökohtaiset vai ympäristölliset voimavarat?

Henkilökohtaiset voimavarat ovat sellaisia, jotka sinulla jo on ja ne tulevat sinusta itsestäsi ja ovat kehittyneet kaikkien muiden ihmisten kanssa kokemiesi vuorovaikutustilanteiden sekä kohtaamiesi ongelmien aikana. Ympäristö tai asiayhteys ovat tietenkin erittäin tärkeitä. Kyseessä on piriste ja motivoiva tekijä, joka tehostaa sinnikkyyden voimavaroja.

Sanoisin, että molemmat ovat merkityksellisiä, sillä toinen vaikuttaa toiseen tehostaakseen tai alentaakseen itseään. Minä olen minä, koska sinä olet sinä. Se tarkoittaa, että identiteettisi syntyy kokemistasi vuorovaikutuksista. Sinä olet vuorovaikutus, jolla on konteksti, teot, tilanteet, henkilökohtaiset voimavarat, biologia sekä siitä syntyvät tarkoitukset. Kaikki tämä tekee sinusta sinnikkään.

Liittyykö kiintymys sinnikkyyteen?

Kiintymys on tärkeää, ei ainoastaan sinnikkyyden kannalta, vaan myös elämän itsessään. Sanon aina, että luonnossa on neljä tunnettua elementtiä: ilma, tuli, vesi ja maa. Ihmisten kohdalla on myös viides elementti: rakkaus. Rakkaus pitää meidät loitolla katastrofeista. Olet ihmissuhteita tarvitseva ihminen, tarvitset muita varmistaaksesi oman selviytymisesi.

Tämä yhteys on todistettu Harvardin tekemissä tutkimuksessa aikuisen kehityksestä. Se on tutkimusprojekti vuodelta 1938, joka jatkuipitkään ja arvioi yli 700 miehen ja naisen elämää, sekä joissakin tapauksissa myös heidän puolisoidensa.

Tämä tutkimus, joka on myös historian pisin yksittäinen tutkimus, osoittaa, että elämisen tärkeys syntyy suhteistamme. Sinun täytyy pitää läheiset suhteet ihmisiin. Onnellisimmilla ja henkisesti terveimmillä ihmisillä on vahva side perheensä ja ystäviensä kanssa.

Waldinger, yksi tutkimuksen johtajista, huomauttaa laadukkaiden ihmissuhteiden tärkeydestä sekä ristiriitaisten suhteiden välttelystä ja terveisiin suhteisiin keskittymisestä. Jos sinulla on monia ystäviä, ei se tee sinusta onnellisinta ihmistä maan päällä, vaan ihmissuhteiden laatu. Ei ole kyse määrästä, vaan laadusta.

Lopuksi, pystymällä laittamaan itsesi jonkun toisen asemaan, empatisoimaan ja ymmärtämään muita, voit vähentää konflikteja ja elää siedettävämpää elämää. Se auttaa sinua huomioimaan hyvät asiat kaikissa tilanteissa sekä tarttumaan traumoihin ja näkemään kaikkien tilanteiden suuruuden. Minun täytyy kuitenkin sanoa, että on tiettyjä tilanteita, jolloin on toisinaan vaikea nähdä lasia puoliksi täynnä, kuten lapsen kuolema, raiskaus tai katastrofit.

Uskotko, että ihminen jolla ei ole vahvoja ihmissuhteita, voi kuitenkin olla sinnikäs? Jos uskot, niin miten?

Kiintymys, J. Bowlbyn 40-luvulla luoma konsepti, toteaa, että ihmiset tarvitsevat selviytyäkseen elämässä vähintään yhden tärkeän ihmisen, johon he pitävät yhteyttä. Ei ruokkimaan, vaan tuntemaan olon suojelluksi ja rakastetuksi.

Kiintymykseen ei liity vain tunteita, vaan se on myös vuorovaikutuksellinen käsite ja kiintymyksen tunteet voivat sellaisenaan pysyä kanssasi koko elämän ajan ja tehdä sinusta vahvemman. Monet ihmissuhdeongelmista kärsivät epävarmat ihmiset eivät tunteneet oloaan rakastetuksi lapsina ja heiltä puuttuu tuki, joka voisi antaa heille itsevarmuutta ja itsetuntoa.

Vaikka tämä biologinen ja henkinen vuorovaikutustyyli voikin kehittyä myöhemmällä iällä, voidaan se myös oppia ja systematisoida varhemmin. B. Cirulnyk, yksi sinnikkyyden parissa eniten työskennelleistä kirjailijoista, kertoo sinnikkyysavustajista, jotka toimivat henkisenä tukena, oppaina ja motivoijina auttaen ihmistä pääsemään yli vaikeista tilanteista.

On syytä mainita, että kiintymyksenkohteita eivät ole ainoastaan ihmiset, kuten vanhemmat, puolisot, kummit, tädit tai ystävät. Myös elokuvat, sanonnat, tarinat, kirjat ja laulut voivat stimuloida ja luoda motivaatiota.

Jos sinulla on ollut turvallisia ihmissuhteita, saattaa sinun olla helpompi motivoida itseäsi. Tämä on siteiden todellinen tulos: ne tekevät sinusta vahvemman ihmisenä ja saavat sinut kohtaamaan elämän ongelmat, mutta niillä on myös kyky pelastaa ihmiset aikuisina, auttaa ja tukea tulevissa konflikteissa.

Kuinka itsetunto vaikuttaa kykyymme olla sinnikkäitä?

Itsetunto ja sinnikkyys ovat toisiinsa liittyviä käsitteitä. Ihminen, jonka “omakehu” on tasapainoista, on myös vahva ja hänellä on riittävästi voimavaroja kohdata mikä vain ilmaantuva ongelma. Tällainen ihminen tietää milloin hänen tulee pyytää apua ja hän ympäröi itsensä positiivisilla ihmisillä, jotka voivat ohjata häntä.

Et ehkä aina ole tietoinen näistä kyvyistä, riippuen siitä, kuinka näet itsesi. Minä määrittelen itsetunnon itsetietoisuudeksi tunnistaa omat voimavarani sekä heikkouteni, sillä tieto siitä, että olen haavoittuvainen, tekee minusta vahvemman.

Kuinka ihminen voi käsitellä heikkoa itsetuntoa ja omia epävarmuuksiaan?

Heikko itsetunto ja epävarmuuden tunteminen liittyvät toisiinsa läheisesti. Jos itsetuntosi on alhainen, olet epävarma. Epävarmuutesi alentaa itsetuntoa yhä lisää, ja päädyt loputtomaan kierteeseen.

Ihmisten täytyy yrittää päästä yli näistä epävarmuuden tunteista ja heikosta itsetunnosta. Heidän täytyy lakata tekemästä asioita vain tunteakseen, että heitä ympäröivät ihmiset pitävät heistä tai välittävät heistä. Itsetunto on prosessi, joka alkaa sisältä, ei toisinpäin.

Aliarvostetut ihmiset yrittävät tehdä asioita muiden puolesta odottaen salaa saavansa tunnustusta, eivätkä he tajua, että he tallaavat omat halunsa muiden halujen alle. Vain siksi, että he voivat saada halauksen tai kiintymyksen eleen.

He muuttuvat machoiksi, ihmenaisiksi, ambulansseiksi, palomiehiksi, täydellisiksi oppilaiksi ja uhreiksi vain saadakseen pienen annoksen itsetuntoa jokaisesta vuorovaikutuksesta. Tämä ei toimi. Ihminen, jolla on hyvin alhainen itsetunto, on kuin pussi täynnä reikiä. He yrittävät täyttää sen, mutta eivät pysty. Kyllä, kaikki pitävät kehujen saamisesta ja sen kuulemisesta kuinka hyviä, viisaita ja suloisia he ovat, mutta siitä riippuvaisena oleminen on melkein patologista.

Tarkastele sisimpääsi ja tee lista hyveistäsi ja paheistasi. Yritä ymmärtää kuka olet kaikkien heikkouksiesi ja vahvuuksiesi kanssa. Se antaa sinulle enemmän arvoa omissa silmissäsi. Laita itsesi etusijalle, anna odottamatta mitään vastalahjaksi, tee haluamiasi asioita, kysy asioita ja vietä aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka antavat sinulle todellista kiintymystä ja kannustavat sinua päivittäin.

Joillakin ihmisillä on todella pahoja elämänkokemuksia, mutta he pysyvät silti sinnikkäinä. Miksi?

On vaikea yksilöidä vain yhtä asiaa tällaisten ihmisten keskuudesta. Se on yhä mysteeri. Ihmiset ovat selvinneet sodista, keskitysleireistä, perheväkivallasta, nälänhädästä, köyhyydestä ja muista altistavista tilanteista. Heillä on luontainen selviytymiskyky ja kuitenkin jotkut ihmiset, joilla on vähemmän ongelmia, eivät selviydy omassa ympäristössään.

Sinnikkyys on synerginen yhdistelmä biologisia kykyjä (aivojen välittäjäaineet, kuten serotoniini, dopamiini, endorfiini, hippokampus sekä empatiaa peilaavien hormonien hyvä kehittyminen), tunneälyä (kuten Goleman sanoi viidestä tunneälyn rakenneosasta: itsetietoisuus, itsesäätely, motivaatio, empatia ja sosiaaliset taidot) ja luovia elementtejä (oikea aivopuolisko auttaa näkemään asioiden positiivisen puolen, luovuuden löytää ulospääsyn ongelmista ja empaattisia kykyjä luoda terveitä ja ravitsevia siteitä).

Sinnikkäällä ihmisellä on kognitiivinen asenne, joka rakentaa positiivisten ajatusten sarjan. Nämä positiiviset ajatukset poistavat negatiiviset ajatukset, jotka traumatisoivat ja saastuttavat tunteemme.

Kyseessä on myös kehitysprosessi. On sinnikkäitä ihmisiä, jotka loivat menetelmän tunnistaakseen sen, mikä teki heistä sinnikkäitä. Vanhemmat, joilla on ollut rankka elämä ja jotka pääsivät kivuliaiden tilanteiden yli, ovat motivoineet myös lapsiaan olemaan sinnikkäitä. He ovat antaneet lapsilleen voimavaroja kohdata ongelmat kaikkien viestien ja opetusten kera. Nämä ovat ominaisuuksia, joita olen huomannut sinnikkäissä ihmisissä.

Onko sinnikästä persoonallisuustyyppiä olemassa?

Hyvä kysymys! Luulen, että on olemassa sinnikäs persoonallisuustyyppi, tai vähintäänkin taipumus sinnikkyyteen. Joillakin ihmisillä vain on selviytymiskykyä tai heidän on helppo sopeutua ja selviytyä asioista, kuten kuvailin aikaisemmassa kysymyksessä.

Sinnikkyys voidaan kuitenkin luoda ja stimuloida. Psykoterapiassa luodaan sinnikkyys. Tarkoitan, että lisäämme joidenkin ihmisten voimavaroja, jotta he voivat kehittää kyvyn kohdata mitkä vain tiellensä tulevat ongelmat. Tämä tarkoittaa sitä, että joillekin ihmisille voi olla luonnollista omata voimavaroja, joilla he ratkaisevat katastrofeja ja pääsevät niiden yli, mutta toiset tarvitsevat hieman apua tai motivaatiota luodakseen sellaiset selviytymisen apuvälineet.