Viisi merkkiä masennuksen tunteiden peittelystä

18.6.2019
Kaikki masentuneet eivät eristäydy tai vaikuta surullisilta. Joskus masennustaan peittelevä voi piiloutua esimerkiksi ylenpalttisen ystävällisyyden tai naurun taakse.

Masennusta peittelevä ei aina osoita tyypillisiä masennuksen merkkejä, vaan sen sijaan muita oireita ja käyttäytymismalleja, joiden taakse masennus kätketään. Itse asiassa masennusta sairastava on se, joka ensimmäisenä katsoo tilannetta läpi sormien. Hän toimii niin työntääkseen kivun taka-alalle.

Masennuksen oireiden kätkeminen sisälleen tai niiden kaunistelu voi olla joko tiedostamatonta tai esitietoista. Ei ole kyse siitä, että ihminen tahallaan haluaisi teeskennellä ettei tuntisi jotain. Salaaminen on keino suojella itseään kivulta, jonka kanssa hän ei ehkä koe pärjäävänsä.

Ongelmien salaaminen itseltään ja muilta ei ole lainkaan hyvä asia. Päinvastoin, tämä joskus vain pahentaa ongelmia. Tässä on viisi merkkiä, jotka paljastavat että ihminen piilottelee masennustaan:

1. Hän on pakonomaisella tavalla sosiaalinen

Masennusta peittelevät eivät halua viettää aikaa yksin, koska he eivät viihdy omissa oloissaan. Akuutti surullisuuden tunne tulee esiin helpommin kun he eivät ole ihmisten ympäröimänä.

Tämän vuoksi heillä on tapana olla pakonomaisella tavalla sosiaalisia. He yrittävät jatkuvasti olla järjestämässä illanistujaisia tai muita sosiaalisia tapahtumia. Jos se ei onnistu, siinä tapauksessa he soittavat sukulaisille, ystävälle tai kollegalle. Alitajuntaisesti he eivät halua olla yksin, sillä yksinäisyys pakottaa heidät ajattelemaan.

masennusta peittelevä ihminen on usein ylisosiaalinen

2. Masennusta peittelevä ylikorostaa hyvää vointiaan

Tämä liioiteltu käyttäytyminen on yleensä yritys kompensoida sitä tosiasiaa, että ihminen tuntee olonsa kertakaikkiaan kamalaksi. Masennusta piilottelevilla on usein tapana kehuskella muka hyvällä olollaan. Jos kysyt hänen vointiaan, et saa vastaukseksi ”hyvä”, vaan sen sijaan ”mahtava” tai ”erinomainen”.

Kuten huomasimme, tämä on alitajuntainen tapa peitellä oireita. Eikä kyse ole vain siitä, vaan se on pikemminkin yritys vakuuttaa itsensä ja muut siitä kuinka ”upea” olo hänellä on. Se on harhautuskeino, jolla yritetään torjua epämukavuutta ja pitää masennus poissa.

3. Hän puhuu jatkuvasti menneisyydestään

Masennusta piilottelevilla, kuin myös muilla masentuneilla, menneisyys on tärkeässä osassa. Tästä syystä masennuksensa kätkevät usein puhuvat muiden kanssa menneistä ongelmistaan. Vaikka he viittaisivatkin tapahtumiin vitsaillen, he puhuvat niistä usein. 

Kyvyttömyys jättää menneisyys taakseen viittaa siihen, että ihmisellä on vielä selvittämättömiä asioita. Sillä ei ole väliä onko kyse myönteisistä vai kielteisistä asioista. Kuitenkin he elävät jo tapahtuneita asioita uudelleen joka kerta niistä puhuessaan. Heillä on tiivis kytkös menneisyyteensä eivätkä he ole päässeet jatkamaan eteenpäin.

4. Syömishäiriöt

Syömisäiriöt ovat aina merkkejä jonkinlaisesta emotionaalisesta epämukavuudesta, etenkin jos ruokahalun muutokset ovat pysyviä eivätkä ohimeneviä, ja muuttuvat ajan kuluessa yhä ilmeisemmiksi. Muutokset voivat olla lisääntynyttä, vähentynyttä tai rajoittamatonta syömistä.

Joskus masennustaan peittelevä ei tee muutoksia syömisen määrässä, mutta kokee inhoa tiettyjä ruokia kohtaan tai kärsii toistuvasti ruoansulatusongelmista. Toiset puolestaan alkavat syödä pakonomaisesti joitakin ruokia tai jollakin tietyllä tavalla.

5. Hän ei saa nukutuksi kunnolla

Kuten syömisen kanssa, masennusta peittelevällä ilmenee poikkeavuuksia nukkumisen kanssa ja nämä voivat oireilla eri tavoin. Usein he eivät nuku riittävästi tai nukkuvat liikaa.

Heidän unikäyttäytymisessään voi ilmetä tilapäisiä muutoksia, kuten iltavirkkuus, vaikeuksia nukkua sängyssä vaakatasossa ja pätkittäiset unet. 

Kaikki nämä oireet tulee arvioida huolella. Masennus on muutakin kuin surullinen mieliala tai jonkin asian peiteltyä torjumista. Se on sairaus, joka vaatii pätevän ammattilaisen tekemän arvion.

  • Lidice, J., Valdés, Y., Quevedo, C., & Torres, V. (2007). Depresión oculta en sujetos que laboran en condiciones complejas. Rev Cubana Med Milit, 36(2), 1-6.