Vanhempien psykologinen kaltoinkohtelu aikuisia lapsia kohtaan

Aliarvostus, emotionaalinen manipulointi, kritiikki, vertaaminen... Monien vanhempien psykologinen kaltoinkohtelu aikuisia lapsiaan kohtaan on todellista. Tämä näkymätön dynamiikka voi heikentää lasten elämää täysin myös aikuisiässä silloin, jos lapset ovat edelleen riippuvaisia vanhemmistaan.
Vanhempien psykologinen kaltoinkohtelu aikuisia lapsia kohtaan

Viimeisin päivitys: 24 tammikuu, 2021

Vanhempien psykologinen kaltoinkohtelu aikuisia lapsia kohtaan on monille todellisuus. Manipulointi, kiristäminen, sanat jotka satuttavat ja loukkaavat, ne kommentit jotka ruokkivat edelleen sitä samaa turvattomuuden tunnetta, jota nämä ihmiset ovat kokeneet lapsuudessa… Toisinaan edes aikuisiässä näiden siteiden katkaiseminen tai korjaaminen ei onnistu, jolloin ne luovat tietä samalle dynamiikalle, jotka laskevat ihmisen itsetuntoa ja jopa elämänlaatua.

Jotkut olosuhteet jäävät yhteiskunnassamme muiden näkymättömiin. Psykologisella kaltoinkohtelulla on monia muotoja ja se lankeaa monen tyyppisten uhrien harteille. On vanhuksia, jotka kärsivät omien lastensa kaltoinkohtelusta, on lapsia, jotka kärsivät myrkyllisen vanhemmuuden vaikutuksista ja on niitä miehiä ja naisia, jotka ovat jo saavuttaneet aikuisiän ja muuttaneet omiin koteihinsa, mutta jotka kärsivät edelleen isän, äidin tai molempien vanhempien aggressiivisesta kohtelusta.

Mitä näissä tapauksissa voidaan tehdä? Sosiaalipalvelujen tai muiden virastojen roolin korostaminen tällaisissa olosuhteissa on monille pelkkää ironiaa. Mitä järkeä on nostaa esille sellainen aihe, jonka kanssa on ehtinyt elää jo koko ikänsä? Jotkut ihmiset eivät yksinkertaisesti näe näissä olosuhteissa mitään pelastettavaa, vaan ovat omaksuneet ongelman ja jatkavat päivittäistä kanssakäymistä vanhempiensa kaltoinkohtelun varjossa.

Näissä olosuhteissa nousee esille yksi ilmeinen asia: kaltoinkohtelijan ja uhrin välillä vallitsee se ainainen side – side, joka ruokkii riippuvuutta, pelkoa ja jopa kiintymystä, joka ei tosin ole tervettä kiintymystä sen perimmäisessä mielessä, vaan pikemminkin myrkyllistä rakkautta vanhempien ja aikuisten lasten välillä. Näitä tilanteita tapahtuu kuitenkin usein, ne jatkuvat ja ne kroonisoituvat.

Tällaisten realiteettien vaikutukset ovat valtavat. Syvennytäänpä seuraavaksi ongelmaan hieman yksityiskohtaisemmin.

Vanhempien psykologinen kaltoinkohtelu aikuisia lapsia kohtaan on monille todellisuus

Vanhempien psykologinen kaltoinkohtelu aikuisia lapsia kohtaan – mitä se merkitsee?

Voimme määritellä psykologisen kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön sellaisena käyttäytymisenä, jonka tarkoituksena on hallita ja alistaa toista ihmistä pelon, manipuloinnin, nöyryytyksen, pelottelun, syyllisyyden projisoinnin, painostuksen, pakottamisen ja jopa jatkuva paheksunnan kautta.

Nämä aggression eri muodot eivät jätä jälkiä ihoon, mutta ne vahingoittavat ihmisen psykologista koskemattomuutta. Vaikutus esimerkiksi pienten lasten tapauksessa voi olla tuhoisa. Jos tämäntyyppistä kaltoinkohtelua ylläpidetään vielä vuosikymmeniä päästä, voimme vain kuvitella tämän emotionaalisen haavan vakavuuden ja vaikutukset sellaisiin ihmiselle perustavanlaatuisiin näkökohtiin, kuten itsetuntoon, omaan identiteettiin sekä henkilökohtaiseen turvallisuuden tunteeseen.

Vanhempien psykologinen kaltoinkohtelua aikuisia lapsia kohtaan ei tule ilmi yhdessä yössä. Se vastaa siihen dynamiikkaan, joka on peräisin ja joka alkaa jo lapsuudesta. Se selittää, miksi monet ihmiset saavuttavat aikuisuuden niin ankaralla emotionaalisella mielenlaadulla, sillä nämä ihmiset ovat kärsineet lapsuudessaan vanhempiensa psykologisesta kaltoinkohtelusta, joka jättää monien mieleen traumanjälkeisen stressihäiriön varjon.

Silmiinpistävintä tässä tilanteessa on kuitenkin se, että tämän psykologisen kaltoinkohtelun kohteeksi joutuneet ihmiset tekevät usein kaikkensa vaikuttaakseen täysin normaaleilta. Hyvin harvat ihmiset näiden uhrien lähipiirissä tietävät näistä tosiasioista. Joissakin tapauksissa jopa uhrien lähimmät ystävät eivät koskaan saa tietää tästä ongelmasta ja näistä olosuhteista, joita peitellään ja piilotellaan suljettujen ovien takana.

Kun hirviöt ovat omia vanhempia ja normalisoimme psykologisen kaltoinkohtelun

Kun sanomme, että vanhempien psykologinen kaltoinkohtelu aikuisia lapsia kohtaan on yleistä, ensimmäinen asia, joka nousee varmasti monella meistä mieleen on kysymys siitä, miksi näin käy. Miten kukaan voi kestää tällaista kohtelua koko ikänsä? Eikö olisi parempi ottaa etäisyyttä tällaisiin ihmisiin tai katkaista siteet näihin kaltoinkohtelijoihin ikuisesti?

Vastaus ei ole yksinkertainen, sillä uhrin ja kaltoinkohtelijan välinen yhteys on valtavan monimutkainen. Joskus, vaikka joku joutuisi elämään näissä epäsuotuisissa olosuhteissa yhdessä ahdistuksen, pelon, nöyryytyksen ja halveksunnan kanssa, voi silti rakastaa niitä, jotka vahingoittavat meitä. Koska tällöin on kyse omasta isästä tai äidistä, ja koska emme tiedä mistään paremmasta, monet näistä tosiasioista “normalisoituvat”.

Vaikka aikuiset lapset kestävät ja sinnittelevät tässä kaksijakoisuudessa, joka kulkee kiintymyksen ja pelon, rakkauden ja vihan välillä, lapsiaan kaltoin kohtelevat vanhemmat eivät muutu vain siksi, että lapsi on kasvanut aikuiseksi. Halveksunta, kritiikki, nöyryytys ja emotionaalinen manipulointi ovat heille edelleen hyödyllisiä työkaluja hallinnassa ja vallan käyttämisessä.

Hirviöistä ei tule vuosien varrella kaunottaria. Yleensä tällaiset ihmiset tarvitsevat edelleen valtaansa ja auktoriteettiaan, koska ne ovat osa heidän persoonallisuuttaan ja olemustaan.

Vanhempien psykologinen kaltoinkohtelu aikuisia lapsia kohtaan: mikä on sen vaikutus?

Yksi lapsuudessa koetun henkisen kaltoinkohtelun seurauksista on traumanjälkeisen stressihäiriön kehittyminen aikuisiässä. Utrechtin yliopistossa ja portugalilaisen Coimbran yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa onkin osoitettu, kuinka merkittävä tämä suhde on.

Näin ollen vanhempien psykologisella kaltoinkohtelulla aikuisia lapsia kohtaan on yleensä seuraavia seurauksia:

  • Ongelmalliset ja emotionaalisesti epätyydyttävät suhteet.
  • Alhainen itsetunto, hyödytön olo, ylpeyden tuhoaminen, henkilökohtainen turvallisuuden tunteen menettäminen, motivaation puute…
  • Emotionaalinen sorto, taipumus omien tunteiden piilottamiseen.
  • Muut vaikutukset, kuten ahdistus, stressi ja unihäiriöt.
Yksi lapsuudessa koetun henkisen kaltoinkohtelun seurauksista on posttraumaattisen stressihäiriön kehittyminen aikuisiässä

Mitä näissä tilanteissa voidaan tehdä?

Jos näissä olosuhteissa olisi nostettava esille yksi prioriteetti, niin on tämä se tosiasia, että aikuisen lapsen tulisi olla täysin tietoinen tästä kaltoinkohtelusta ja siitä, että tilanteeseen on löydettävä ratkaisu. Usein tähän ongelmaan kätkeytyy riippuvuus omia vanhempia kohtaan sekä emotionaalisesta että taloudellista näkökulmasta katsottuna, sillä monet aikuisetkaan eivät esimerkiksi selviä päivittäisistä kuluista ilman vanhempien rahallista avustusta.

Samalla tapaa, vaikka yhteys uhrin ja kaltoinkohtelijan välillä olisi taloudellisesti riippumaton, myrkyllinen käytös on edelleen olemassa, mutta tässä mielessä haudatulla tavalla esimerkiksi manipuloinnin, jokaisen tehdyn päätöksen kritisoinnin tai valitun kumppanin kautta. On tarpeen ymmärtää, että nämä tilanteet eivät voi eivätkä saa jatkua.

Tämän todellisuuden edessä on vain kaksi vaihtoehtoa: tehdä tosiasiat selviksi vanhemmille ja katkaista suhde heihin lopullisesti tai vastaavasti ottaa heihin etäisyyttä ja vähentää kanssakäymistä tarpeen mukaan.

Myös vanhempien kaltoinkohtelun kohteeksi joutuneet aikuiset lapset tarvitsevat psykologista apua. Kaikki nuo vuosikymmenten aikana koetut kärsimykset ja nöyryytys jättävät syvän haavan, jota on käsiteltävä. Tavoitteena onkin palauttaa oma itsetunto sekä henkilökohtainen turvallisuuden tunne rakentaa omaa, itsenäistä, kypsää ja onnellista elämää.

Se saattaa kiinnostaa sinua ...
Kuinka vanhemmat vaikuttavat lastensa mielenterveyteen
Mielen IhmeetRead it in Mielen Ihmeet
Kuinka vanhemmat vaikuttavat lastensa mielenterveyteen

Joskus perheympäristöt voivat saada aikaan enemmänkin kuin kärsimystä. Tässä mielessä vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa mielenterveyteen.



  • Dias, A., Sales, L., Mooren, T., Mota-Cardoso, R., & Kleber, R. (2017). Child maltreatment, revictimization and Post-Traumatic Stress Disorder among adults in a community sample. International Journal of Clinical and Health Psychology17(2), 97–106. https://doi.org/10.1016/j.ijchp.2017.03.003