Vaikeiden tunteiden tunnistaminen, kääntäminen sanoiksi ja ilmaiseminen

Vaikeat tunteet ovat sellaisia, jotka eivät esiinny puhtaasti. Useimmat tunteet ovat kutakuinkin vaikeita. Esimerkiksi vihan ja rakkauden tunteminen samaan aikaan on yleisempää kuin voit uskoa. Eräs toinen esimerkki yleisestä tunteiden yhdistelmästä olisi myötätunto ja viha, tai viha ja suru. Joskus nautimme kokemustemme yleistämisestä ja luetteloimme ne yksinkertaisesti rasittavina. Vaikeiden tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen on kuitenkin tärkeää, ja sitä voi harjoitella.

Joskus meidän on nähtävä kamalasti vaivaa voidaksemme tunnistaa tällaiset tunteet, voidaksemme muuttaa ne ajatuksiksi, ja sitten ilmaista ne. Jokainen näistä askeleista voi olla melko monimutkainen, mutta ne ovat myös tie ulos tästä psyykkisestä tilasta, jossa emme halua pysyä.

Yksi asia on kuitenkin varmaa: ei ole olemassa tarpeeksi sanoja, joilla ilmaista vaikeita tunteita. Tämä on todennäköisesti syy sille, miksi runous on olemassa. Runous on enemmän kuin vain taiteellinen ilmaisumuoto. Runoilijat uskovat, että se on suurenmoinen tapa välittää heidän vaikeat tunteensa muulle maailmalle. Tämä sama pätee ihmisiin, jotka päättävät vuodattaa tunteensa jollain toisella taiteen muodolla.

“Joskus sanoja ei tarvita, ja itsemme ilmaisemisen yksinkertaisuus taiteen avulla on yksi parhaista tavoista kommunikoida.”

-Emmanuel Jal-

Vaikeat tunteet

Se tosiasia, että eri sanoilla ei ole suoraa käännöstä kielestä toiselle, heijastaa sitä kuinka vaikeaa on määritellä ja ilmaista vaikeita tunteita. Joskus on mahdotonta kääntää sanan tarkoitus toiselle kielelle tarkalleen siitä syystä, että se on erityisen monimutkainen tai siihen liittyy tiettyjä sosiaalisia konteksteja. Tässä on muutamia esimerkkejä:

• Freizeitstress: Tämä saksankielinen sana viittaa stressiin, jota tunnemme kun teemme joitain tiettyjä aktiviteetteja vain aikaa tappaaksemme.
• Lítost: Tällä tsekkiläisellä sanalla on tekemistä sen tuntemuksen kanssa, kun oivallamme olevamme peruuttamattoman epätoivoisia.
• Gigil: Tämä on filippiiniläinen termi, joka tarkoittaa halua ”puristaa” jotain, sillä tämä jokin on niin suloista.
• Sukkha: Tämä sanskritin kielinen termi määrittää sellaisen onnellisuuden, joka ei ole katoavaa. Se viittaa voimakkaaseen, pitkäkestoiseen onnellisuuteen.

Useissa tapauksissa ei ole mahdollista tapaa kääntää näitä kummallisia termejä yhdestä kielestä toiseen ilman tekstin pidentämistä. Tämä sama pätee myös vaikeisiin tunteisiin. Tähän mennessä emme ole löytäneet tapaa tunnistaa, kääntää tai ilmaista niitä. Tämä voi tehdä meidät levottomaksi, sillä tunteen käsitteleminen alkaa sen tunnistamisesta.

Vaikeiden tunteiden tunnistaminen

Useimmat meistä ovat tottuneet luokittelemaan tunteemme viiteen fundamentaaliseen ryhmään. Nämä ovat, onnellisuus, suru, viha, pelko, ja inho. Tavalliset tunteemme vastaavat joitain näistä perustunteista. On olemassa myös hetkiä, jolloin haluamme olla tarkkoja mutta emme voi, sillä nämä tunteet ovat liian yleisiä. Ehkä pelkomme on pikkutarkkaa, tai vihamme on pelkurimaista.

Vaikeita tunteita muokkaa se fakta, että ne ovat monien eri tunteiden sekoitus, jotka ovat ilmeisesti todella erilaisia toisistaan. Voidaksemme tunnistaa ne, ensiksi meidän on tehtävä ajatteluprosessistamme joustavampi. On tärkeää ymmärtää, ettemme voi lajitella vaikeita tunteita eri kategorioihin, sillä ne eivät vastaa ”tavallisia tunteita.”

Meidän on myös lakattava arvostamasta tunteita eettisestä näkökulmasta. Itse asiassa, ei ole edes olemassa hyviä tai huonoja tunteita. Yksi tietty tunne voi olla suurenmoinen tai huono, riippuen tilanteesta.

Se mikä lopulta päättää tietyn tunteen pääominaisuudet, on tapa jolla hallitsemme sitä, ja energia jonka yhdistämme siihen. Toisin sanoen tietty tunne saattaa edeltää tekojamme, mutta ei koskaan oikeuta siihen. Meidän on ymmärrettävä, että on OK tuntea surullista iloa. Meidän ei tarvitse varmistaa, että toinen hallitsee toista. Tämä tarkoittaa, että meidän on hyväksyttävä tunteemme sellaisina kuin ne ovat.

Tunteiden määrittelyn ja ilmaisun tärkeys

Itsemme ilmaiseminen tekee meistä vapaita. Kun taas kaiken sisällä pitäminen saa meidät stressaamaan ja tuntemaan ahdistusta. Myös sanallisesti tunteidemme ilmaiseminen rikastuttaa kommunikaatiota muiden kanssa, ja se myös kehittää sisäisen dialogimme laatua. Tämän lisäksi se edistää ymmärrystä (sekä omaa että muiden), empatiaa ja sisäistä/ulkoista rauhaa.

Vaikeiden tunteiden ilmaisemiseksi meidän on analysoitava ja eriteltävä tunteet, joiden alkuperä on globaalissa tilassa, ja myöskin niiden vaikutukset toisiinsa.

Jos tunnemme raivokasta iloa, silloin olemme tekemisissä ilon ja vihan kanssa. Kun on kyse pikkutarkasta ja pelokkaasta surusta, siinä on mukana kaksi perustunnetta, ja yksi erityislaatuinen tunne. Kaikki nämä konseptit voidaan määritellä paremmin. Esimerkiksi viha on synonyymi ärtymykselle, mielipahalle, turhautumiselle, jne. On tärkeää löytää oikea sana, joka pukee parhaiten tunteitamme.

Tässä on harjoitus, joka auttaa viimeistelemään tämän vaikeiden tunteiden tunnistamisen, kääntämisen ja ilmaisemisen prosessin. Käyttäkäämme seuraava lausetta: ”Tunnen … kun …”, ja täyttäkäämme tyhjät kohdat. Yrittäkäämme soveltaa tätä lausetta kaikkiin tuntemiimme tunteisiin. Sitten tarkastelkaamme kirjoittamaamme ja laittakaamme ne kaikki yhteen. Tämä on mielenkiintoinen harjoitus, joka voi joskus johtaa runollisuuteen, mutta ainakin se johtaa aina parempaan tunnetilojemme ymmärtämiseen.