Seitsemän usein kysyttyä kysymystä ahdistuksesta
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sharon Laura Capeluto
Sinäkin olet luultavasti kokenut ahdistusta monta kertaa. On luonnollista tuntea sitä esimerkiksi työhaastattelussa, tärkeässä kokeessa tai ensimmäistä kertaa autolla ajettaessa. Saata tuntea ahdistusta myös kun olet treffeillä jonkun kanssa, josta todella pidät, tai kun sinun on puhuttava julkisesti.
Ongelmana on kuitenkin se, että ahdistuksen voimakkuudesta ja kestosta riippuen se voi olla mukautuva tai mukautumaton. Toisin sanoen siitä voi tulla ystäväsi tai vihollisesi.
Tässä on seitsemän yleisimmin kysyttyä kysymystä ahdistuksesta, jotta voit selvittää mahdolliset epäilyksesi:
1. Mitä ahdistus on?
Ahdistus tai ahdistuneisuus on hälytyssignaali, joka varoittaa sinua vaarasta. Se on puolustusmekanismi, joka näkyy vastauksena tilanteeseen, jonka koet uhkaavana, riippumatta siitä onko se sitä vai ei.
Tarvitset sitä, jotta voit reagoida nopeasti ja sopeutua tapahtumiin, jotka vaarantavat fyysisen koskemattomuutesi tai emotionaalisen vakautesi. Sen tehtävänä on mobilisoida sinut, pitää sinut valppaana ja valmistaa sinua puolustamaan itseäsi taistelemalla, pakenemalla tai sopeutumalla.
2. Miltä se saa minut tuntemaan?
Vaikka ahdistus ilmenee jokaisessa ihmisessä eri tavoin, se on aina epämiellyttävää. Tärkeimmät oireet ovat seuraavat:
- Takykardia
- Hikoilu
- Päänsärky
- Hengenahdistuksen tunne
- Vatsavaivat
- Pelko
- Huoli
- Katastrofaaliset ajatukset
- Hermoilu
- Epävarmuus
- Ylivoimainen olo
3. Mistä tiedän, onko ahdistukseni mukautumaton?
Kun arvioit ahdistuksesi toimivuutta (tai toimintahäiriöitä), sinun on otettava huomioon joitain merkittäviä asioita. Ensinnäkin voit kysyä itseltäsi, auttaako se sinua toimimaan asianmukaisesti vai onko sillä negatiivinen vaikutus päätöksiisi.
Kuvittele, että kävelet kadulla ja joku yhtäkkiä lähestyy sinua varastaakseen matkapuhelimesi. Tulet todennäköisesti tuntemaan ahdistusta. Tämä voi saada hermostosi siirtymään valppaustilaan, jolloin voit reagoida nopeasti ja paeta. Vaihtoehtoisesti se voi lamauttaa sinut.
Kuvitellumme skenaariomme ensimmäisessä tapauksessa ahdistuksesi täyttää mukautuvan tehtävänsä. Toisessa tapauksessa se on kuitenkin mukautumaton. Mukautumaton ahdistus ilmenee, kun sen intensiteetti on suhteeton ärsykkeen intensiteettiin.
4. Mikä on ahdistuskohtaus?
Ahdistuskohtaus on liiallisen huolen tila, joka kestää muutaman minuutin. Tämä on korkein taso, jonka ahdistus voi saavuttaa. Katastrofaalinen tulkinta, fysiologiset oireet ja hälytysjärjestelmän aktivoituminen toimivat noidankehänä, joka antaa jatkuvasti palautetta ja vaikeuttaa tilanteen lopettamista.
Pelon pelosta (ennakoiva ahdistus) tulee ongelman keskeinen kysymys, koska se saa epämukavuuden säilymään ja jopa voimistumaan. Kun pelko tuntea pelkoa ilmaantuu uudelleen, tulee ahdistuskohtaus.
Jos olet kärsinyt sellaisesta, on äärimmäisen tärkeää, että opit mahdollisimman pian työkaluista ja strategioista, joita psykologia ehdottaa näihin tilanteisiin. On olemassa monia erilaisia resursseja ja kirjoja, joiden avulla voit tutustua tähän ilmiöön.
5. Voiko siitä tulla suurempi ongelma?
Kyllä. Ahdistuksesta tulee vakava ongelma, kun se estää sinua nauttimasta elämästä ja suorittamasta päivittäisiä toimintojasi. Jos se häiritsee hyvin kielteisesti päivittäistä toimintaasi, sinun tulee hakea apua ahdistukseen erikoistuneelta mielenterveysalan ammattilaiselta. Muussa tapauksessa sinulle saattaa kehittyä ahdistuneisuushäiriö, joka vaatii hoitoa.
Yhdysvaltalaisen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmän DSM-5:n mukaan ahdistukseen liittyy useita diagnooseja. Niistä yleisimpiä ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö, agorafobia, sosiaalinen fobia ja paniikkikohtaukset.
6. Voidaanko se ratkaista?
Tottakai. Muista, että ahdistus on hälytyssignaali, varoitus. Se varoittaa sinua siitä, että jokin on vialla joko tietyssä tilanteessa tai elämässäsi yleensä. Käytännössä se on olemassa välittääkseen sinulle juuri tämän viestin.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on osoittautunut tehokkaaksi ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa, varsinkin kun siihen liittyy psykokasvatusta ja työkaluja, kuten mindfulnessia. Näiden resurssien avulla pystyt vähitellen palauttamaan tunteesi, että hallitset kehoasi ja mielentilaasi. Samalla hankit työkaluja käytettäväksi aina tarvittaessa.
7. Pitäisikö minun ottaa lääkkeitä?
Se on vaihtoehto, mutta ei aina välttämätöntä. Joskus vaikeisiin ahdistuneisuushäiriöihin määrätään lääkkeitä yhdessä psykoterapian kanssa. Kuitenkin kaikkia anksiolyyttejä tulee ottaa vain asiantuntijan määräyksessä ja valvonnassa. Älä missään tapauksessa diagnosoi ja lääkitse itse itseäsi.
Nämä olivat yleisimmät 7 kysymystä ahdistuksesta! Jos haluat tietää lisää, ota yhteyttä terveydenhuoltoalan ammattilaiseen tai hanki käsiisi alan kirjallisuutta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- American Psychiatric Association (2014). DSM-5. Manual diagnóstico y estadístico de los trastornos mentales. Madrid: Panamericana.
- Clark, D. A., & Beck, A. T. (2010). Cognitive Theory and Therapy of Anxiety and Depression: Convergence with Neurobiological Findings. Trends in Cognitive Science, 14, 418-424.
- Goodwin, H., Yiend, J., & Hirsch, C. R. (2017, June 1). Generalized Anxiety Disorder, worry and attention to threat: A systematic review. Clinical Psychology Review. Elsevier Inc. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2017.03.006
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.