Unelmien pelikirja: oppitunti raivon käsittelystä

· 6.4.2016

Elokuva Unelmien pelikirja (Silver Linings Playbook, 2012) kertoo Pat Solatanon (näyttelijä Bradley Cooper) tarinan, tarinan nuoresta miehestä joka on juuri vapautettu mielenterveysongelmiin suunnatusta keskuksesta.

Patin ongelmat alkoivat kuukausia aiemmin, kun hän kävi entisen vaimonsa rakastajan kimppuun. Kun hän on lusinut tuomionsa, hän palaa asumaan vanhempiensa kotitaloon. Hänen vanhempansa toivovat, että heidän poikansa toipuu ja saattaa elämänsä entiselleen apunaan optimismi ja intohimonsa pelata paikallisessa jalkapallojoukkueessa.

Kaikki kuitenkin muuttuu kun hän kohtalon oikusta tapaa Tiffanyn (Jennifer Lawrence), ongelmaisen nuoren naisen joka tarjoaa Patille apua, jotta tämä saisi vaimonsa takaisin.

Miten tyynnyttää raivo ja omaksua myönteinen asenne

Tämä elokuva, jonka kirjoittaja ja ohjaaja on David O. Russell (Taistelija ja American Hustle), käsittelee kahta vahvaa tunnetta: raivo ja anteliaisuus.

Raivon suhteen se esittelee erään kiistattoman totuuden: me kaikki olemme menettäneet otteemme jossain vaiheessa. Meidän ei tarvitse mennä sen kummemmin yksityiskohtiin tai tarinoihin, jotka epäilemättä nostattaisivat joitakin epämiellyttäviä muistoja. Mutta on kiistämätöntä, että meidän hermomme ovat pettäneet meidät jokaisen useammin kuin kerran elämämme aikana.

Kaikkein useimmin nämä ovat irrallisia harmeja, joilla ei ole mitään tai suurtakaan vaikutusta lähitulevaisuuteemme. Toisinaan kuitenkin negatiiviset tunteet voivat muuttaa meidät täysin ihmisenä ja tehdä meistä eräänlaisen väkivaltaisen ja vihaisen hirviön.

Milloin meidän pitäisi alkaa huolestua? No, kun raivo muodostaa osan persoonallisuuttasi eikä ilmaannu ainoastaan yhdellä tietyllä huonolla hetkellä. Jos yksi leveä väriraita on yksinään, on sen mahdotonta muodostaa kokonaista kuvaa. Mutta kun monet johdonmukaiset ja jatkuvat siveltimen vedot sulautuvat yhteen, muodostavat ne maiseman, tai muotokuvan; silloin tulee huolestua. 

On totta, että hermostuminen voi olla hyvä asia. Se on kuin onkin terveellistä. Meidän vastustuksemme ilmaiseminen tiettyä tilannetta kohtaan, tai että me olemme eri mieltä jostain asiasta tai jonkin ihmisen kanssa, on meille keino purkaa ja vapauttaa jännitteitä. On mahdotonta olla aina tyytyväinen, ja itse asiassa on jopa tarpeen silloin tällöin vierailla vastakkaisella vihan rannalla saapuakseen universaaliin kohteeseen: tätä on onnellisuus.

Suhteellisen terve ihminen on tyytyväinen elämäänsä siitä huolimatta, että sitä saattaa maustaa useinkin turhautumisen ja vihan hetket. Toisin sanoen onnellisuus on normi, joka ohjaa meidän olemassaoloamme, mutta tuo onnellisuus nähdään eri tavalla siinä vaiheessa kun sitä vertaillaan vastakohtaansa. Molemmat tunteet kuitenkin ovat tarpeellisia. 

Unelmien pelikirjassa Pat ylittää yksinkertaisen raivon kynnyksen. Kun närkästys saa hänestä vallan, hän käyttää fyysisen väkivallan raakaa voimaa. Nähdäänkö tämä merkkinä toimia? Vastaus on kyllä. Tässä tapauksessa tuki on ehdottoman olennaista ihanteellisen mielenterveyden ylläpitämiseksi. 

On lisäksi tärkeää pitää mielessä, että tuki on välttämätöntä, toisin kuin tunteiden tukahduttaminen. Näitä kahta asiaa ei pitäisi sekoittaa keskenään. Tunteiden tukahduttaminen pidemmän aikaa voi johtaa jopa katastrofaalisiin seurauksiin. Raivo ja sen herättämien tunteiden hautominen kun ainoastaan lisää mielipahaa. Onkin tärkeää aika ajoin päästää irti kaikista niistä epämukavista tuntemuksista joita koemme.

Asiantuntijoiden mukaan henkilö, joka avoimesti ja säännöllisesti osoittaa vaivaantuneisuutta ja epämukavuutta hallitulla tavalla, on luotettavampi kuin henkilö joka ei kiihdy lainkaan, koska joku päivä, mikä tahansa päivä, he saattavat räjähtää tyhjästä. Tälläinen kontrollin puute vaikuttaa usein myös heidän ympäristöönsä erittäin kielteisesti.

Yksi kaikkein pätevimmistä vaihtoehdoista kun kamppaillaan vihan epäsopusuhtaisia merkkejä vastaan on urheilun ja kuntoilun avuksi ottaminen. Säännöllinen fyysinen liikunta (urheilulajin pelaaminen tai vain salilla harjoittelu) on valtava vapautus ja pakokeino niin ruumiille kuin mielelle.

Elokuvassa Patin perhe on täynnä hauskoja ja omalaatuisia hahmoja, mutta heidän tehtävänsä on aivan sama kuin kenen tahansa vastuuntuntoisen vanhemman: auttaa perheen poikaa selviämään vaikeasta tilanteesta, tässä tapauksessa fyysisestä aggressiivisuudesta.

Unelmien pelikirja lähettää meille viestin, että vaikka tämä ei aina ole ilmiselvää, niin ei sitä voida unohtaakaan että: perhe on tärkeä, jos ei jopa elintärkeä, tuki ja apu meille kun koetamme selvitä mistä tahansa ongelmasta.