Typpioksidi: hämmästyttävä kaasumainen välittäjäaine

Kuten Mark F. Bearin, Barry W. Connorsin ja Michael A. Paradison kirjoittamassa kirjassa Neuroscience: Exploring the Brain ehdotetaan, typpioksidia (NO) tuotetaan arginiini-nimisestä aminohaposta ja se toimii solujen välisenä viestinviejänä. Voimme siis vahvistaa, että typpioksidi on eksoottinen kemiallinen lähetti.

Kyseessä on hermostossa kulkeva pieni solukalvon läpäisevä aine, joka levittyy vapaammin kuin muut kemialliset välittäjämolekyylit. Bearin, Connorsin ja Paradison mukaan se itse asiassa tunkeutuu solun läpi vaikuttaakseen muihin sen takana oleviin soluihin.

Typpioksidi on myös rasvaliukoinen molekyyli ja hermostossa sen tehtävänä on toimia välittäjäaineena. Lisäksi se liittyy moniin muihin elimistömme eri toimintoihin. Tämän vuoksi kyseisen aineen löytäminen on johtanut erilaisiin tutkimuksiin. Yksi näistä on Duaryen, Espinozan, Díazin, Sánchezin, Lee Engin, Mijangosin ja Barragánin suorittama tutkimus, jossa analysoitiin typpioksidin kliinisiä vaikutuksia. Tutkimus on julkaistu meksikolaisessa sisätauteihin erikoistuneessa lehdessä Medicina Interna de México .

Mikä on typpioksidin merkitys?

Tämän kaasumaisen molekyylin merkitys liittyy sen toimintoihin hermoston eri vaiheissa. Listaamme seuraavaksi, mitä ne ovat:

• Parantaa immuunijärjestelmämme suorituskykyä.
• Suosii muistiin liittyvien prosessien dynamiikkaa.
• Osallistuu aistien, kuten hajuaistin, tunnistamiseen.
• Auttaa vähentämään tulehduksia ja veren hyytymistä.
• Lisää lihasten kestävyyttä sekä edistää niiden kasvua ja voimaa.
• Osallistuu mahalaukun liikkeeseen.

Jotkut tutkijat katsovat, että typpioksidi ei täytä kaikkia välittäjäaineelle asetettuja kriteerejä. Toiset kuitenkin väittävät, että tämä kaasumainen molekyyli taas täyttää neuromodulaattorille ominaisia tehtäviä.

Mielenkiintoisia faktoja typpioksidista

Typpioksidi ei pelkästään osallistu yllä kuvattuihin toimintoihin, vaan kaikkien näiden toimintojen lisäksi sillä on varsin mielenkiintoinen rooli monissa yllättävissä tehtävissä. Yhtäältä typpioksidi on välttämätön osa paisuvaiskudoksen toimintaa ja toisaalta taas tärkeä osa myös unen laatua.

Paisuvaiskudosten tapauksessa typpioksidi yhdessä toisen välittäjäaineen eli asetyylikoliinin sekä vasoaktiivisen suolistopeptidin (VIP) kanssa vapautuu parasympaattisten hermopäätteiden kautta ja aiheuttaa klitoriksen ja peniksen valtimoiden sileiden lihassolujen rentoutumisen.

Näin ollen nämä valtimot, jotka normaalisti ovat velttoja, täyttyvät verellä johtaen näiden elinten laajentumiseen. Toisin sanoen typpioksidin osallistumisen ansiosta sukupuolielimet turpoavat. Voimme siis todeta, että typpioksidi on välttämätön osa seksuaalista kanssakäymistä vaikuttamalla merkittävällä tavalla klitoriksen ja peniksen toimintaan.

Jopa erektiohäiriöiden torjuntaan käytettävät lääkkeet noudattavat typpioksidin toimintatapaa, joka suosii veren virtausta penikseen. Viagra onkin yksi tunnetuimpia näistä lääkkeistä, jotka auttavat typpioksidin vapautumista hermopäätteissä.

Toisaalta taas typpioksidi vaikuttaa unen laatuun ja kestoon. Miten se sitten tekee sen? Diffuusionsa ansiosta typpioksidi toimii retrogradisena viestinä tietyille hermoille.

Tämän takia typpioksidin tehtävää unen laadun edistäjänä voi olla hieman monimutkaista ymmärtää, sillä tämän kaasumaisen molekyylin arvot ovat korkeimmillaan hereillä ollessamme. Lisäksi unenpuutteessa nämä arvot myös nousevat nopeasti.

Miten tämä välittäjäaine sitten auttaa edistämään unta? Typpioksidi osallistuu unen laatuun siten, että tämä kaasumainen molekyyli laukaisee adenosiini-nimisen aineen vapautumisen, joka taas edesauttaa ei-REM-unta sekä tukahduttaa valvomista edistävien neuronien toimintaa.

Yhteenvetona voimme todeta, että typpioksidi on yhtä välttämätön osa hermostoa kuin muutkin välittäjäaineet. Se osallistuu useisiin eri hermoston toimintoihin optimaalisella tavalla. Typpioksidin ansiosta nukumme, kasvatamme voimaa, veremme hyytyy, puolustaudumme sairauksia vastaan, tunnistamme erilaisia ​​tuoksuja ja voimme saavuttaa jopa orgasmin. Hämmästyttävää, eikö vaan?