Työetiikka: oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo työpaikalla
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Sitoutuminen, rehellisyys ja oikeudenmukaisuuden tunne. Työetiikka sisältää attribuutit, joita kaikki työntekijät etsivät työpaikaltaan, ja joita he myös pyrkivät omaksumaan itse. Se on joukko arvoja, jotka rikastavat työympäristöä ja tekevät niistä kunnioittavia tiloja, joissa voit työskennellä muiden kanssa ja kehittyä ammattilaisena.
Viime vuosisadan lopulla jotkut filosofit, kuten André Gorz, huomauttivat, että työetiikka on aina vain vähemmän ja vähemmän läsnä. Hän väitti, että jälkiteollisessa yhteiskunnassa on havaittu, että suurempi työtuntien määrä ei tarkoita sitä, että tuotteliaisuus olisi korkeampi, eikä korkeampi tuotteliaisuus myöskään tuo ihmisille onnellisuutta. Lisäksi “mikrosirun vallankumous”, kuten hän sitä kutsui, epäinhimillistää työpaikkoja.
Nykyään meidän on luotava ravitsevampia ja kunnioittavampia työskenaarioita. Koska kun määritellään ja noudatetaan käyttäytymisstandardeja ja -normeja siitä, mikä työssä on sallittua ja mikä ei, niin yrityksen koko henkilöstötiimin mielenterveys ja motivaatio paranee.
Katsotaanpa työetiikkaa tarkemmin.
Häirintä sekä juorujen ja huhujen levittäminen ovat selviä esimerkkejä työmoraalin puutteesta.
Työetiikan peruspilarit
George Masonin yliopiston Virginiassa, Yhdysvalloissa, vuonna 2002 tekemässä tutkimuksessa väitettiin, että työetiikka voi parantaa minkä tahansa talouden kehitystä. Itse asiassa heti kun näitä peruspilareita sovelletaan työvoimaskenaariossa, hyvinvointi ja taloudellinen tehokkuus optimoituvat.
Kuten sosiologi ja taloustieteilijä Max Weber huomautti, vaistonvarainen halu ansaita rahaa ei ole ihmisessä luonnostaan. Ihmiset haluavat ansaita rahaa elääkseen, eivät elää tehdäkseen työtä. Weber kuitenkin huomautti, että moderni kapitalismi ajaa meidät juuri jälkimmäiseen. Toisin sanoen olemassaoloon, jota hallitsee yksinomaan työnteko.
Kun tähän lisätään se tosiasia, että työelämän skenaariot ovat nykyään yhä stressaavampia, epäreilumpia ja epävarmempia, meillä on käsissämme todellinen aikapommi. Lisäksi ilman työetiikkaa toimivat organisaatiot ovat tehottomia, myrkyllisiä, tuottamattomia skenaarioita, joissa lahjakkuutta ei osata eikä voida hallita.
Mikään yritys tai organisaatio ei voi menestyä, jos se ei noudata työetiikkaa. Katsotaanpa niitä.
Välittäminen
Työetiikan ensimmäinen pilari koskee organisaation kaikkien osien etujen ja eheyden kunnioittamista. Tämä tarkoittaa, että sekä yrityksen että sen työntekijöiden tulee ottaa huomioon kaikkien tarpeet ja odotukset tässä yhteydessä.
On myös tärkeää tunnistaa muiden mahdollisuudet ja heikkoudet, jotta voidaan kunnioittaa tai vahvistaa jälkimmäistä ja optimoida edellistä.
Luottamus
Voitko luottaa työtovereihisi ja esimieheesi? Täyttävätkö he asemansa vaatimat tehtävät? Työetiikka edellyttää, että kaikki jäsenet täyttävät tehtävänsä, tavoitteensa ja määräajat. Heidän tulee myös olla sellaisia hahmoja, jotka työnsä ansiosta tuovat jokaiseen prosessiin laatua, ryhmään harmoniaa ja kaikille tukea jokaisen haasteen edessä.
Tehtävälle omistautuminen ja toisten kunnioittaminen
Työtä tehdään parhaalla tavalla niin kauan kuin henkilö on sitoutunut tehtäväänsä ja kunnioittaa muita niin, että myös he pystyvät suorittamaan omansa. Tämä koskee koko yrityksen työvoimaa korkeimmasta tasosta alimpaan.
Siksi mm. työpaikkakiusaaminen ja vastuuttomuus tuhoavat täysin sen, minkä ymmärrämme työetiikkana.
Kun yrityksen jokaista jäsentä kohtaan osoitetaan kunnioitusta ja jokainen ottaa täyden vastuun työstään, menestys on taattu.
Oikeudenmukaisuus ja rehellisyys
Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan kaikkien työympäristössä olevien ihmisten reilua kohtelua. Se tarkoittaa työntekijöiden, asiakkaiden, tavarantoimittajien, sijoittajien ja siivoushenkilöstön oikeuksien kunnioittamista. Jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdelluksi kunnioituksella. Tämä on niin perustason vaatimus, että sitä ei pidä koskaan jättää huomiotta.
Mitä tulee rehellisyyteen, on ratkaisevan tärkeää, että läpinäkyvyys, kunnioitus ja rehellisyys ovat aina läsnä. Se on arvo, jonka me kaikki opimme vanhemmiltamme, joka meille opetetaan koulussa ja jota käytämme työssämme. Rehellisyys tarkoittaa korrektien asioiden tekemistä kaikissa olosuhteissa sekä uskollisuutta, rehellisyyttä ja kurinalaisuutta.
Sinnikkyys ja sitoutuminen
Sinnikkyys on enemmän kuin vain persoonallisuuspiirre. Se on psykologinen ulottuvuus, jota meidän kaikkien on kehitettävä, jos haluamme menestyä elämässä. Siksi työympäristössä on tärkeää, että jäsenillä on johdonmukainen asenne ja että he osaavat käsitellä turhautumista tavoitteidensa saavuttamisessa.
Sinnikkyyden vastakohta on passiivisuus. Tämä ominaisuus ei luo harmoniaa. Jos sinulla on esimerkiksi passiivinen työkaveri tai esimies, on erittäin vaikeaa sitoutua omaan työhön.
Vain tiimiinsä, työntekijöihinsä, työtovereihinsa ja liiketoimintaprojektiinsa sitoutuneet ihmiset edistävät organisaation hyvinvointia.
Ammattimainen asenne
Ammattimainen asenne yhdistää kaikki edellä mainitut ulottuvuudet. Ihminen, joka tekee työnsä vakavasti, tehokkaasti, kunnioittavasti ja taitavasti, on ammattimainen.
Yhteistyö: tiiminä toimimisen taito
Yhteistyö tarkoittaa kykyä luoda tiimi, jakaa tehtäviä, tehdä sopimuksia, kykyä olla eri mieltä, ymmärtää muita, kunnioittaa erilaisuutta, kykyä auttaa ja osoittaa empatiaa. Itse asiassa kaikki nämä alueet muodostavat kauniin mosaiikin kiistattomista arvoista, jotka rakentavat tehokkaampia organisaatioita. Siksi niitä on edistettävä.
Vain tällä tavalla työ voi olla arvokkaampaa, tyydyttävämpää ja optimoitua. Tämä ei ole vain tavoitteiden saavuttamista, vaan myös inhimillisen potentiaalin edistämistä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Schawbel, Dan (December 21, 2011). “Reviving Work Ethic in America” forbes.com. Retrieved 18 March 2018.
- Miller, M.J., Woehr, D.J., & Hudspeth, N. (2002). The meaning and measurement of work ethic: Construction and initial validation of a multidimensional inventory. Journal of Vocational Behavior, 60, 451–489. https://doi.org/10.1006/jvbe.2001.1838
- T. Marek; W. Karwowski; M. Frankowicz; J. Kantola; P. Zgaga (2014). Human Factors of a Global Society: A System of Systems Perspective CRC Press. pp. 276–277. ISBN 978-1-4665-7287-4.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.