Tutkimus väittää, että uskomuksesi voivat puijata vatsaasi

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz

Viimeisin päivitys: 08 heinäkuuta, 2023

Vaikka erottelemme ne käsitteellisesti, mielemme ja ruumiimme ovat todellisuudessa yhteydessä toisiinsa. Siksi ajatuksemme ja mielialamme vaikuttavat biologiaamme enemmän kuin huomaammekaan. Tämän osoittavat tietyt psykosomaattiset sairaudet ja hyvin tunnettu lumelääkevaikutus. Mutta tiesitkö, että jopa uskomuksesi voivat puijata vatsaasi? Tämän osoitti koe, josta keskustelemme alla.

Tämä on ilmiö, joka on todennettu eri yhteyksissä ja kokeellisissa tilanteissa. Se korostaa lausuntoa, jota voi olla vaikea uskoa. Nimittäin sitä, että et useinkaan koe seurauksia siitä, mitä todella tapahtuu, vaan siitä, mitä uskot tapahtuvan. Monissa tapauksissa tämä suhde on mitattavissa biologisten merkkiaineiden avulla.

Kuinka uskomuksesi voivat puijata vatsaasi

Ajatus siitä, että uskomukset vaikuttavat biologiaan, ei ole uusi. Lumevaikutusta koskeva tutkimus on osoittanut, että luulo, että sinulle on annettu lääke tietyn epämukavuuden hoitoon, voi tuoda samanlaisia etuja kuin oikean lääkkeen saaminen. Toisaalta sen vastine, nosebo-ilmiö tai lumehaitta, osoittaa, kuinka huonojen tai haittavaikutusten odotus tai oletus saa sinut kokemaan niitä enemmän kuin siinä tapauksessa, että et olisi odottanut niitä.

Tätä mielen ja kehon välistä yhteyttä on tutkittu ravitsemuksen yhteydessä. Se paljastaa, kuinka odotuksemme ruokaa kohtaan voivat muuttaa tapaa, jolla kehomme käsittelee sitä. Yksi mielenkiintoisimmista tutkimuksista tässä suhteessa julkaistiin Health Psychology –lehdessä. Tutkijat mittasivat greliinin (ruokahalusta vastaavan aineen) käyttäytymistä osallistujien uskomusten perusteella heidän nauttimaansa ruokaan.

Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Molemmille ryhmille tarjottiin 380 kcal juomaa. Joillekin kuitenkin kerrottiin, että he tulisivat nauttimaan 620 kcal pirtelön muodossa. Muille kerrottiin, että he joisivat vain 180 kcal sisältävän terveellisen ja ravitsevan smoothien.

Tutkijat mittasivat osallistujien greliinitasoja (biologinen nälän merkki) kolme kertaa:

• Ennen kokeilun aloittamista.
• Ennakointijakson aikana. Tämä oli hetki, jolloin osallistujat saivat tietää, millaista juomaa he aikoivat juoda. Heille näytettiin (harhaanjohtava) painettu kuva juomasta ja luettelo sen osista.
• Kulutuksen jälkeen.

Ihmeelliset tulokset

Tulokset yllättivät. Ne osoittivat, että greliinin käyttäytyminen muuttui sen perusteella, mitä osallistujat luulivat nauttivansa, eikä sen todellisen ravintoarvon perusteella.

Ennakointijakson mittauksessa ne, jotka odottivat “hemmottelua” kokivat kohtalaisen greliinin nousun. Tämä merkitsi fysiologista halua juoda juoma. Toisaalta ne, jotka odottivat terveellisempää juomaa, säilyttivät greliinitasot normaaleina.

Juoman nauttimisen jälkeen greliinitasot laskivat dramaattisesti niillä, jotka uskoivat nauttineensa erittäin kaloripitoisen pirtelön. Toisessa ryhmässä tasot pysyivät kuitenkin ennallaan. Tämä viittasi siihen, että organismi vastaa odotuksiin enemmän kuin todellisuuteen. Näin siis uskomuksemme voivat puijata vatsamme.

Tällä prosessilla voi olla vaikutusta niihin yksilöihin, jotka pyrkivät noudattamaan dieettiä syömällä terveellisiksi merkittyjä elintarvikkeita, jotka itse asiassa sisältävät paljon sokeria ja rasvaa. He eivät ainoastaan nauti epäterveellisiä ruokia, vaan heidän greliinitasonsa eivät ehkä vähene riittävästi, koska ne pitävät niitä ruokavalioon kuuluvina. Tämän seurauksena he eivät tunne oloaan kylläiseksi.

Muut tutkimukset

Tämä ei ole ainoa kerta, kun tällaisia havaintoja on huomattu. Samantyyppinen koe suoritettiin potilailla, joilla oli 2-tyypin diabetes. Kaikki osallistujat joivat samaa juomaa. Heidät saatiin kuitenkin (harhaanjohtavien etikettien avulla) ajattelemaan, että heidän nauttimassaan juomassa oli joko enemmän tai vähemmän sokeria.

Kun verensokeritasot mitattiin nauttimisen jälkeen, tutkijat havaitsivat, että mittaukset vaihtelivat sen mukaan, mitä ihmiset uskoivat juomistaan, eivät sen mukaan, mikä oli totta. Tämä tarkoitti, että niillä, jotka luulivat nauttineensa enemmän sokeria, glukoosi nousi enemmän kuin toisessa ryhmässä.

Samanlainen vaikutus havaittiin tutkimuksessa, jonka tarkoituksena oli testata uskomuksia ruokavaliosta laihtumiseen. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Yksi ryhmä noudatti isokalorista ruokavaliota, mutta heille kerrottiin, että he noudattavat vähäkalorista ruokavaliota. Toinen ryhmä (kontrolliryhmä) noudatti vähäkalorista ruokavaliota ja oli tietoinen tästä tosiasiasta.

Molemmat ryhmät osallistuivat samoihin liikuntaharjoituksiin usean viikon ajan. Tutkijat havaitsivat, että rasvakudoksen, kehon massan ja painoindeksin prosenttiosuus oli laskenut koeryhmässä, mutta ei kontrolliryhmässä.

Uskomuksesi voivat puijata vatsaasi, mutta eivät ajatuksiasi

Monet tutkimukset, mukaan lukien edellä mainitut, kiinnittävät huomiota uskomusten tärkeään rooliin aineenvaihdunnassa. Tämä ei tietenkään ole ainoa muuttuja. Silti psykologisilla prosesseilla näyttää olevan merkittävä vaikutus fysiologisiin reaktioihin.

Aiempien havaintojen ei kuitenkaan pitäisi saada meidät ajautumaan sellaisten harhaanjohtavien ajatusten saaliiksi, että uskomme voivamme hallita fyysistä kehoa puhtaasti mielellämme. Itse asiassa, sen uskominen, että tietyllä ruoalla on tietty vaikutus, ei välttämättä tarkoita, että sillä on.

Kehomme reaktiot eivät perustu siihen, millä tavalla ajattelemme, vaan siihen, mitä uskomme ehdottomasti. Esimerkiksi diabeetikot tietävät, että sokeri vaikuttaa heidän glukoositasoihinsa. Tämä on todellisuus, joka nähtiin yllä mainitussa kokeessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että mielen ja kehon suhdetta on tutkittava syvällisemmin, jos haluamme käyttää sitä hyödyksi terveydenhuollon ja hyvinvoinnin kannalta.