Tupakointi lisää koronaviruksen komplikaatioiden riskiä

21.5.2020
Kiinalaisten ja amerikkalaisten tutkijoiden yhdessä suorittama, kiinalaisille miehille tehty tutkimus paljastaa, että ahkera tupakointi liittyy suurempien komplikaatioiden riskiin COVID-19 -tartunnan saaneilla potilailla.

Tässä artikkelissa haluamme tutkia tupakoinnin vaikutusta koronaviruksen oireisiin. Voiko olla totta, että tupakointi lisää koronaviruksen komplikaatioiden riskiä?

Sekä akuutit että krooniset hengitysteiden infektiot ovat yleisiä koko maailman väestön keskuudessa. Niiden esiintyvyys on kuitenkin suurempi iäkkäillä ihmisillä sekä heillä, joilla on syystä tai toisesta normaalia heikompi vastustuskyky. Näissä tapauksissa oireet voivat myös olla vakavampia. (Knipe, 2013.)

On todistettu, että koronavirukset hyökkäävät keuhkoihin ja voivat aiheuttaa keuhkokuumeen. Tupakointi voi lisätä komplikaatioiden riskiä silloin, ​​kun kyseessä on koronavirusinfektio.

Kuten sanottu, hengitystieinfektiot ovat yleisiä. Niistä suurin osa johtuu virusinfektioista. On olemassa vain joitakin tutkimuksia, jotka keskittyvät virusten roolin määrittämiseen aikuisten ihmisten hengitystieinfektioissa, ja vielä vähemmän niitä, joissa on tutkittu koronavirusten roolia (Talbot ja False, 2010).

Tutkijat huomauttavat, että vielä ei ole pystytty todistamaan sitä, miksi COVID-19 näyttää olevan kohtalokkaampi miehille kuin naisille. Jotkut tutkijat kuitenkin mainitsevat, että tämä tilanne voi johtua siitä, mitä Maailman terveysjärjestö kutsuu naisten ”luontaiseksi biologiseksi eduksi”. Mutta syy voi löytyä myös elämäntapaan liittyvistä tekijöistä, kuten tupakoinnista.

Tupakointi tappaa noin 6 miljoonaa ihmistä joka vuosi. Näistä 5 miljoonaa tupakoi itse, ja yli 600 000 on passiivisia tupakoitsijoita tai alttiina muiden ihmisten savulle. Tupakointi aiheuttaa suurempaa kuolleisuutta kuin huumeet ja alkoholi yhteensä.

Miehellä on tupakka kädessä.

Onko totta, että tupakointi lisää koronaviruksen komplikaatioiden riskiä?

Vuonna 2014 Espanjassa Palma de Mallorcalla tehdyssä tutkimuksessa eriteltiin koronavirusten OC43, NL63 ja 229E aiheuttamien hengitystieinfektioiden kliiniset ja epidemiologiset ominaisuudet aikuisilla potilailla.

Koronavirusten aiheuttamat vaikeat hengitystieinfektiot vaikuttavat pääasiassa miespuolisiin, keski-ikäisiin tupakoitsijoihin, joilla on yleensä jo aiempia sairauksia (Reina, López-Causapé, Rojo-Molinero ja Rubio, 2014).

Tupakointi on yksi tärkeimmistä altistavista tekijöistä lukuisille hengityselinsairauksille ja esimerkiksi juurikin virusinfektioille. Edellä mainitun tutkimuksen potilaista 23 (47,9 %) oli aktiivisia tupakoitsijoita. Tutkijat huomauttavat, että heillä ei ole minkäänlaisia eturistiriitoja.

Nottinghamin yliopiston kokeellisen lääketieteen professori Gisli Jenkins selittää, että tupakoitsijoiden keskuudessa obstruktiivisten keuhkosairauksien (COPD) todennäköisyys on korkea, ja COPD-potilailla on suurentunut riski sairastua koronavirukseen liittyviin hengityselinsairauksiin.

Tupakointi aiheuttaa miesten kohdalla 33 % syövistä ja naisten kohdalla 10 % syövistä. Jopa 90 % keuhkosyövistä on tupakan aiheuttamia.

Mies tupakoi ja hänen keuhkonsa savuavat.

Koronavirustartunnan aiheuttamat komplikaatiot

Yleisimpiä koronavirustartunnan aiheuttamia kliinisiä komplikaatioita ovat epäspesifinen influenssa (43,7 %), keuhkokuume (29,2 %) ja kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden paheneminen (8,3 %). 52 % potilaista tarvitsi kaksi kertaa tehohoitoa sairaalassa (Reina et, 2013).

Vaikka koronavirustartuntoja voidaankin havaita ympäri vuoden, niiden esiintyvyys on kausiluonteista ja esiintyvyys huipentuu talvikuukausiin (Talbot ja False, 2010).

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että OC43:lla on kaksi kertaa vuodessa tartunta-aalto, joista suurempi sijoittuu vuoden ensimmäiselle neljännekselle. Reina et al:n (2013) tutkimuksessa koronaviruksen aiheuttamia hengitystieinfektioita havaittiin läpi koko vuoden, vaikkakin suurin osa (58,3 %) tapahtui tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana.

Lopuksi haluamme kertoa toivon pilkahduksesta mahdollisen rokotteen muodossa.

Espanjan tieteellisen tutkimuksen korkeimman neuvoston (CSIC) tutkijat ovat osoittaneet in vitro -menetelmällä, että lääke nimeltä Aplidin (plitidepsiini) onnistuu pysäyttämään koronaviruksen HCoV-229E lisääntymisen. HCoV-229E kuuluu samaan perheeseen kuin tämä uusi koronavirus, joka on aiheuttanut nykyisen, vallalla olevan pandemian.

Nyt tutkijat selvittävät, onko tämä lääke tehokas myös SARS-koronavirusta vastaan, joka on hyvin samanlainen kuin SARS-CoV-2, joka aiheuttaa COVID-19 -taudin.

Useat asiantuntijat, mukaanlukien CSIC:n virologi Isabel Sola, jolla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus koronavirusten tutkimuksessa, kertovat, että voi kestää kaksi tai kolme kuukautta saadaksemme selville, onko tämä lääke tehokas uutta koronavirusta vastaan.

Tupakoivien kuolleisuus on yli 70 %, mitä tulee sydän- ja verisuonitauteihin, krooniseen keuhkoputkentulehdukseen, keuhkosyöpään ja keuhkolaajentumaan.

D.M. Knipe, P.M. Howley (Eds.), Fields virology (6th ed.), Wolters Kluwer, Philadelphia (2013), pp. 825-858

H.K. Talbot, A.R. Falsey The diagnosis of viral respiratory disease in older adults Clin Infect Dis, 50 (2010), pp. 747-751

Reina, J., López-Causapé, C., Rojo-Molinero, E., & Rubio, R. (2014). Características de las infecciones respiratorias agudas causadas por los coronavirus OC43, NL63 y 229E. Revista Clínica Española214(9), 499-504.