Tunnista perheesi tunnekuviot tällä yksinkertaisella harjoituksella
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz
Perheemme ja sen dynamiikka vaikuttavat meihin enemmän kuin kuvittelemmekaan. Oletko koskaan huomannut, että kohtelet lapsiasi samalla tavalla kuin äitisi kohteli sinua (vaikka olit vannonut, ettet tee sitä)? Oletko todistanut itsesi ilmaisevan vihaa tai surua samalla tavalla kuin isäsi? Oletko huomannut, että sinulla ja kumppanillasi on samat ongelmat kuin vanhemmillasi?
Tämä on jotain hyvin yleistä, mutta myös jotain, josta emme aina ole tietoisia. Tai ehkä olemme, mutta emme tiedä kuinka pysäyttää kierre. Tästä syystä haluamme ehdottaa yksinkertaista harjoitusta perheesi tunnekuvioiden tunnistamiseksi.
Tietenkin tämä on vain puoli voittoa, sillä kun olet tietoinen asiasta, sinun on seuraavaksi ryhdyttävä toimiin nähdäksesi muutokset. Mutta sen ymmärtäminen, mistä reaktiomme tulevat, miksi tunnemme tietyllä tavalla ja milloin puolustusmekanismimme syntyivät, voi toimia ponnahduslautana siihen, että meistä tulee sellainen henkilö joksi haluamme tulla, eikä sellainen johon perhehistoriamme meitä työntää.
Kuinka perheesi tunnekuviot vaikuttavat sinuun
Se, että näet itsessäsi perheesi asenteet, ajatukset ja reaktiot, ei ole pelkkää sattumaa. Itse asiassa on olemassa useita tapoja, joilla perimme nämä mallit.
Ensinnäkin on olemassa kiistaton geneettinen komponentti. On esimerkiksi arvioitu, että noin 30-40 % alttiudesta kärsiä ahdistuksesta tai masennuksesta on geenien määräämää. Näin ollen henkilöllä voi olla taipumus reagoida suhteettomasti tiettyihin ärsykkeisiin. Tämän perusteella saatat olla yhtä pelokas kuin yksi tai useampi perheenjäsenesi, yhtä murehtivainen kuin he, tai sinulla voi olla samanlaisia vaikeuksia surun ja menetyksen hallinnassa kuin heillä.
Mutta lisäksi ympäristöllä on ratkaiseva rooli, sillä lapsuudessa saamamme malli ja varhaiset kokemuksemme määräävät, tulevatko nämä geenit ilmentymään, ja lisäksi epäsuora oppiminen opettaa meille erilaisia tapoja ajatella, tuntea ja toimia. Toisin sanoen lapsuutesi merkityksellisimmät aikuiset opettivat sinulle, kuinka suhtaudut maailmaan, miten tulkit kaikkea sinulle tapahtuvaa ja miten reagoit siihen.
Tämä ei ole kiveen kirjoitettu, koska on aina mahdollista muokata oppimiasi malleja. Mutta tehdäksesi niin sinun on oltava tietoinen niiden olemassaolosta ja siitä, kuinka ne toimivat sinussa. Tästä syystä kannattaa aina analysoida, kuinka jokainen perheenjäsen ilmaisee tunteitaan ja kuinka he ilmaisivat niitä ollessasi pieni.
Tunnista perheesi tunnekuviot
Suorittaaksesi tämän harjoituksen, joka auttaa sinua tunnistamaan perheesi tutut tunnekuviot, sinun on päätettävä kahdesta näkökulmasta:
- Ketä aiot arvioida? Mukaan kannattaa ottaa kaikki ydinperheen jäsenet (vanhemmat ja sisarukset) sekä kaikki muut, joilla on ollut sinuun merkittävä vaikutus. Esimerkiksi isoisä, joka asui samassa kodissa kanssasi tai setä, jonka tunneilmaisua pidät erityisen epämiellyttävänä. On myös tärkeää, että otat itsesi mukaan analyysiin.
- Mitä tunteita aiot arvioida? Voit sisällyttää niin monta kuin haluat, mutta on kätevää aloittaa perustunteista, kuten ilosta, surusta, vihasta ja pelosta. Voit myös lisätä tunteita, jotka mielestäsi ovat ongelma perheessäsi.
Suunnittele näiden tietojen avulla kaavio tai taulukko, joka sisältää kaikki valitut ihmiset sarakkeissa ja kaikki tunnistetut tunteet riveissä. Kuvaile kentässä, joka syntyy molempien risteyksestä, kuinka kukin henkilö suhtautuu kyseiseen tunteeseen.
Lisätietoja:
- Tapa, jolla henkilö ilmaisee tunteensa.
- Tapa, jolla reagoit, kun muut ilmaisevat sen tunteen.
Käytännön esimerkki harjoituksesta
| Onnellisuus | Surullisuus | Pelko | Suuttumus | |
| Minä | 1) Kerron vitsejä
2) Kysyn aiheesta lisää | 1) Eristän itseni ja itken yksin
2) Yritän ratkaista muiden ongelmia | 1) Olen halvaantunut ja olen liian huolissani
2) Vähennän muiden tunteita | 1) Tukahdutan tunteeni
2) Kieltäydyn puhumasta toiselle henkilölle |
| Äiti | 1) Puhuu vilkkaasti ja äänekkäästi
2) Vähentää syitä, miksi muut tuntevat olonsa onnelliseksi | 1) Toimii kuin kaikki olisi hyvin
2) Yrittää ratkaista muiden ongelmia | 1) Kohtaa tilannetta päättäväisesti
2) Minimoi tämän tunteen muissa | 1) Huutaa ja syyttää muita tilanteesta
2) Vastaa sarkastisesti ja ironisesti |
| Isä | 1) On ystävällinen ja hauska
2) Kysyy aiheesta lisää | 1) Eristää itsensä ja piilottaa surunsa muilta
2) Kuuntelee empatialla | 1) Huolii liikaa
2) Minimoi tämän tunteen muissa | 1) Eristää ja omaksuu uhriasenteen
2) On hiljaa, kunnes toinen henkilö pyytää anteeksi |
Luo tarvitsemasi muutos
Katsomalla ja analysoimalla yllä olevaa taulukkoa löydät useita osumia ja näet toistuvia kuvioita eri perheenjäsenten kesken. Kunkin asenteiden ja reaktioiden näkeminen ylös kirjoitettuna auttaa sinua ymmärtämään, keneltä olet perinyt tai oppinut kunkin käyttäytymismallin. Lisäksi sinun on helpompi tunnistaa, mitkä näistä reaktioista ovat hyödyllisiä ja myönteisiä ja mitkä eivät ole.
Muista, että kyse ei ole vain samanlaisuuksien löytämisestä, vaan myös toistensa toimien seurausten ymmärtämisestä. Jos esimerkiksi isäsi harrasti mykkäkoulua kun olit vihainen, olet luultavasti oppinut, että tuon tunteen ilmaiseminen voi johtaa tulevasi hylätyksi tai menettäväsi muiden rakkauden. Tästä syystä aloit pitää vihan omana tietonasi ja olla tottelevainen ja mukautuva.
Tästä eteenpäin voit aloittaa tarpeellisiksi katsomasi muutokset. Pysy niissä reaktioissa ja mekanismeissa, joita pidät hyödyllisinä ja toimivina, ja ole valmis muokkaamaan niitä, jotka tuovat sinulle vain ongelmia tai kärsimystä. Huono tunteiden hallinta ei ainoastaan tee meistä vähemmän onnellisia, vaan se vaikuttaa myös ihmissuhteisiimme.
Siksi voit tutkia uusia ja erilaisia selviytymisstrategioita joita soveltaa tästä lähtien ja antaa itsellesi tehtäväksi oppia uusia tapoja käsitellä omia ja toisten tunteita. Koska tämä ei ole helppoa, saatat hyötyä ammattilaisen avusta prosessissa.
Perheemme ja sen dynamiikka vaikuttavat meihin enemmän kuin kuvittelemmekaan. Oletko koskaan huomannut, että kohtelet lapsiasi samalla tavalla kuin äitisi kohteli sinua (vaikka olit vannonut, ettet tee sitä)? Oletko todistanut itsesi ilmaisevan vihaa tai surua samalla tavalla kuin isäsi? Oletko huomannut, että sinulla ja kumppanillasi on samat ongelmat kuin vanhemmillasi?
Tämä on jotain hyvin yleistä, mutta myös jotain, josta emme aina ole tietoisia. Tai ehkä olemme, mutta emme tiedä kuinka pysäyttää kierre. Tästä syystä haluamme ehdottaa yksinkertaista harjoitusta perheesi tunnekuvioiden tunnistamiseksi.
Tietenkin tämä on vain puoli voittoa, sillä kun olet tietoinen asiasta, sinun on seuraavaksi ryhdyttävä toimiin nähdäksesi muutokset. Mutta sen ymmärtäminen, mistä reaktiomme tulevat, miksi tunnemme tietyllä tavalla ja milloin puolustusmekanismimme syntyivät, voi toimia ponnahduslautana siihen, että meistä tulee sellainen henkilö joksi haluamme tulla, eikä sellainen johon perhehistoriamme meitä työntää.
Kuinka perheesi tunnekuviot vaikuttavat sinuun
Se, että näet itsessäsi perheesi asenteet, ajatukset ja reaktiot, ei ole pelkkää sattumaa. Itse asiassa on olemassa useita tapoja, joilla perimme nämä mallit.
Ensinnäkin on olemassa kiistaton geneettinen komponentti. On esimerkiksi arvioitu, että noin 30-40 % alttiudesta kärsiä ahdistuksesta tai masennuksesta on geenien määräämää. Näin ollen henkilöllä voi olla taipumus reagoida suhteettomasti tiettyihin ärsykkeisiin. Tämän perusteella saatat olla yhtä pelokas kuin yksi tai useampi perheenjäsenesi, yhtä murehtivainen kuin he, tai sinulla voi olla samanlaisia vaikeuksia surun ja menetyksen hallinnassa kuin heillä.
Mutta lisäksi ympäristöllä on ratkaiseva rooli, sillä lapsuudessa saamamme malli ja varhaiset kokemuksemme määräävät, tulevatko nämä geenit ilmentymään, ja lisäksi epäsuora oppiminen opettaa meille erilaisia tapoja ajatella, tuntea ja toimia. Toisin sanoen lapsuutesi merkityksellisimmät aikuiset opettivat sinulle, kuinka suhtaudut maailmaan, miten tulkit kaikkea sinulle tapahtuvaa ja miten reagoit siihen.
Tämä ei ole kiveen kirjoitettu, koska on aina mahdollista muokata oppimiasi malleja. Mutta tehdäksesi niin sinun on oltava tietoinen niiden olemassaolosta ja siitä, kuinka ne toimivat sinussa. Tästä syystä kannattaa aina analysoida, kuinka jokainen perheenjäsen ilmaisee tunteitaan ja kuinka he ilmaisivat niitä ollessasi pieni.
Tunnista perheesi tunnekuviot
Suorittaaksesi tämän harjoituksen, joka auttaa sinua tunnistamaan perheesi tutut tunnekuviot, sinun on päätettävä kahdesta näkökulmasta:
- Ketä aiot arvioida? Mukaan kannattaa ottaa kaikki ydinperheen jäsenet (vanhemmat ja sisarukset) sekä kaikki muut, joilla on ollut sinuun merkittävä vaikutus. Esimerkiksi isoisä, joka asui samassa kodissa kanssasi tai setä, jonka tunneilmaisua pidät erityisen epämiellyttävänä. On myös tärkeää, että otat itsesi mukaan analyysiin.
- Mitä tunteita aiot arvioida? Voit sisällyttää niin monta kuin haluat, mutta on kätevää aloittaa perustunteista, kuten ilosta, surusta, vihasta ja pelosta. Voit myös lisätä tunteita, jotka mielestäsi ovat ongelma perheessäsi.
Suunnittele näiden tietojen avulla kaavio tai taulukko, joka sisältää kaikki valitut ihmiset sarakkeissa ja kaikki tunnistetut tunteet riveissä. Kuvaile kentässä, joka syntyy molempien risteyksestä, kuinka kukin henkilö suhtautuu kyseiseen tunteeseen.
Lisätietoja:
- Tapa, jolla henkilö ilmaisee tunteensa.
- Tapa, jolla reagoit, kun muut ilmaisevat sen tunteen.
Käytännön esimerkki harjoituksesta
| Onnellisuus | Surullisuus | Pelko | Suuttumus | |
| Minä | 1) Kerron vitsejä
2) Kysyn aiheesta lisää | 1) Eristän itseni ja itken yksin
2) Yritän ratkaista muiden ongelmia | 1) Olen halvaantunut ja olen liian huolissani
2) Vähennän muiden tunteita | 1) Tukahdutan tunteeni
2) Kieltäydyn puhumasta toiselle henkilölle |
| Äiti | 1) Puhuu vilkkaasti ja äänekkäästi
2) Vähentää syitä, miksi muut tuntevat olonsa onnelliseksi | 1) Toimii kuin kaikki olisi hyvin
2) Yrittää ratkaista muiden ongelmia | 1) Kohtaa tilannetta päättäväisesti
2) Minimoi tämän tunteen muissa | 1) Huutaa ja syyttää muita tilanteesta
2) Vastaa sarkastisesti ja ironisesti |
| Isä | 1) On ystävällinen ja hauska
2) Kysyy aiheesta lisää | 1) Eristää itsensä ja piilottaa surunsa muilta
2) Kuuntelee empatialla | 1) Huolii liikaa
2) Minimoi tämän tunteen muissa | 1) Eristää ja omaksuu uhriasenteen
2) On hiljaa, kunnes toinen henkilö pyytää anteeksi |
Luo tarvitsemasi muutos
Katsomalla ja analysoimalla yllä olevaa taulukkoa löydät useita osumia ja näet toistuvia kuvioita eri perheenjäsenten kesken. Kunkin asenteiden ja reaktioiden näkeminen ylös kirjoitettuna auttaa sinua ymmärtämään, keneltä olet perinyt tai oppinut kunkin käyttäytymismallin. Lisäksi sinun on helpompi tunnistaa, mitkä näistä reaktioista ovat hyödyllisiä ja myönteisiä ja mitkä eivät ole.
Muista, että kyse ei ole vain samanlaisuuksien löytämisestä, vaan myös toistensa toimien seurausten ymmärtämisestä. Jos esimerkiksi isäsi harrasti mykkäkoulua kun olit vihainen, olet luultavasti oppinut, että tuon tunteen ilmaiseminen voi johtaa tulevasi hylätyksi tai menettäväsi muiden rakkauden. Tästä syystä aloit pitää vihan omana tietonasi ja olla tottelevainen ja mukautuva.
Tästä eteenpäin voit aloittaa tarpeellisiksi katsomasi muutokset. Pysy niissä reaktioissa ja mekanismeissa, joita pidät hyödyllisinä ja toimivina, ja ole valmis muokkaamaan niitä, jotka tuovat sinulle vain ongelmia tai kärsimystä. Huono tunteiden hallinta ei ainoastaan tee meistä vähemmän onnellisia, vaan se vaikuttaa myös ihmissuhteisiimme.
Siksi voit tutkia uusia ja erilaisia selviytymisstrategioita joita soveltaa tästä lähtien ja antaa itsellesi tehtäväksi oppia uusia tapoja käsitellä omia ja toisten tunteita. Koska tämä ei ole helppoa, saatat hyötyä ammattilaisen avusta prosessissa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Mardomingo Sanz, M. J. (2015). Epigenética y trastornos psiquiátricos. Pediatría integral, 19(8), 524-531.
- Torrades Oliva, S. (2004). Ansiedad y depresión: Evidencias genéticas. Offarm, 23(3), 126-129.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.
