Logo image
Logo image

Viisi puolustusmekanismia

3 minuuttia
Mitä puolustusmekanismit ovat? Millä tasolla ne toimivat ja miten toteutamme ne? Ota selvää täältä.
Viisi puolustusmekanismia
Gorka Jiménez Pajares

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gorka Jiménez Pajares

Viimeisin päivitys: 01 toukokuuta, 2023

Miten suojaudut kivulta? Tiedätkö, kuinka alitajuinen mielesi puolustaa sinua? Meillä kaikilla on erilaiset puolustusmekanismit, jotka suojelevat meitä stressaavilta tapahtumilta. He ovat yleensä alitajunnassa. Tämä tarkoittaa, että ne mobilisoituvat ennen kuin olet tietoinen tilanteen aiheuttamasta kivusta, tyrmistyksestä tai hämmennyksestä. Eli kun ne aktivoituvat, tiedostamaton minäsi suojelee sinua.

Puolustusmekanismit tarjoavat sinulle koko arsenaalin työkaluja, joiden avulla voit vaimentaa mahdollisesti traumaattisten tapahtumien vaikutuksia. Yleensä ne ovat mukautuvia. Ne voivat kuitenkin muuttua patologisiksi, kun ne estävät sinua kehittymästä sinulle merkityksellisillä alueilla. Esimerkiksi ihmissuhteissa, akateemisessa elämässä tai työssä.

Tässä artikkelissa mainitsemme viisi eri puolustusmekanismia, joita olet todennäköisesti käyttänyt jossain vaiheessa elämääsi. Ne määritteli Sigmund Freud ja psykoanalyysin ala. Freud uskoi, että ne muodostavat persoonallisuuden alkuperän. Siksi on mahdollista, että samaistut enemmän joihinkin tiettyihin. On myös mahdollista, että luettuasi niistä alat tunnistaa ne useammin päivittäisessä elämässäsi.

“Mitä täydellisempi ihminen on ulkopuolelta, sitä enemmän demoneita hänellä on sisällä.”

-Sigmund Freud-

Puolustusmekanismit voidaan luokitella kahteen suureen lohkoon. Jotkut ovat sellaisia, joihin liittyy pakeneminen kun koet ahdistusta, kuten tukahduttaminen. Toiset ovat niitä, joissa pelätty tilanne yritetään kohdata tai sitä yritetään jopa hallita. Esimerkiksi älykkyys.

Some figure
Ainoa varmuutemme on itsetietoisuus.

1. Tukahduttaminen

Jonkin tukahduttaminen tarkoittaa “sen tietoisuuden pääsyn katkaisemista”. Tukahduttamisen avulla erotat itsesi ahdistusta aiheuttavista ajatuksista välttämällä niitä tai pienentämällä niitä ja jättämällä ne pois.

Nämä ajatukset on tarkoitettu mielesi syvyyksiin. Mitä syvemmälle ne menevät, sitä vaikeampaa sinun on päästä niihin käsiksi ja ilmeisesti sitä vähemmän kärsit. Tehokkuudestaan huolimatta tämä prosessi on kuitenkin vaarallinen. Tämä johtuu siitä, että sillä, mitä vältät kohtaamasta ja käsittelemästä, on potentiaali kasvaa. Tämä tarkoittaa, että se saattaa mykistää mielesi tulevaisuudessa entistä intensiivisemmin.

“Jonain päivänä, jälkikäteen ajatellen, vuosien kamppailu näyttää sinusta kaikkein kauneimmalta.”

-Sigmund Freud-

2. Projektio

Jos olet käymässä läpi huonoja aikoja etkä kohtele lähimmäisiäsi kovin hyvin, voit puolustaa itseäsi sanomalla, että he kohtelevat sinua huonosti. Todellisuudessa he kuitenkin reagoivat vain siihen, kuinka sinä kohtelet heitä. Tämä puolustusmekanismi syntyy yleensä silloin, kun määrität toisen ihmisen sillä, mikä on oikeasti sinun mielessäsi.

Projektio on ihmissuhdepuolustuksen muoto. Se syntyy ja aktivoituu suhteissasi muihin. Itse asiassa se on tiedostamaton manipuloinnin muoto. Tavoitteesi, vaikkakin tiedostamaton, on vahingoittaa ja hallita toista henkilöä, koska oletat, uskot ja tunnet, että hänellä on tietty piirre.

“Olemme mitä olemme, koska olemme olleet mitä olemme olleet.”

-Sigmund Freud-

3. Sublimaatio

Kuinka monta kertaa olet tuntenut tarvetta kirjoittaa, piirtää tai laulaa, kun koet epämukavuutta? Kivun ja turhautumisen sublimointi edellyttää näiden tunteiden korvaamista ja niiden muuntamista joksikin, joka on sosiaalisesti ja eettisesti hyväksyttävää. Sen sijaan, että välttelet tunteitasi tai reagoit aggressiivisesti tilanteeseen joka aiheuttaa sinulle ahdistusta, muokkaat sitä uudelleen ja annat sille uuden merkityksen.

“Jokainen leikkivä lapsi käyttäytyy kuin luova kirjailija, sillä hän luo oman maailmansa, tai pikemminkin järjestää maailmansa asiat sellaisella tavalla, joka miellyttää häntä.”

-Sigmund Freud-

4. Intellektualisointi

Kivuliaan tilanteen ymmärtäminen tarkoittaa sen ylijärkeilyä. Elämässäsi on aikoja, jolloin haluat hallita läpikäymiäsi konflikteja ja niiden aiheuttamia tunteita. Tätä varten analysoit niitä ja luot lukuisia argumentteja, jotka tukevat omaa mielipidettäsi ottamatta huomioon todisteita sitä vastaan ja kiinnittämättä huomiota tuntemiisi tunteisiin.

Seurauksena on, että irrotat yhteyden tapahtuman emotionaalisesta osasta ja koet sen vasta puolivälissä. Esimerkiksi kun saat kuulla kumppanisi uskottomuudesta, voit luetella useita syitä oikeuttaaksesi hänen käyttäytymisensä. Tämä johtuu siitä, että se on vähemmän tuskallista kuin sen aiheuttamien tuskan tunteiden kohtaaminen.

“Älyn ääni on pehmeä, mutta se ei lepää ennen kuin se on saanut kuulonsa.”

-Sigmund Freud-

Some figure

5. Kondensaatio

Tätä puolustusmekanismia luonnehtii läheisesti tukahduttaminen. Asioilla, joita tukahdutat ja hylkäät mielesi takaosaan, on tapana näkyä unissasi. Freud näki unet tärkeänä väylänä alitajuntaan, jonka kautta tukahdutetut muistot ja tunteet ilmenevät. Tässä mielessä alitajunta on muistojen, kuvien ja tunteiden varasto, ja ne pääsevät tietoisuuteen unen kautta.

Kun kohtaat uniesi mielenkiintoisen, pelottavan tai miellyttävän sisällön, saatat pohtia mitä ne tarkoittavat. Kun annat mielesi vaeltaa uniesi merkityksen suhteen, rohkaiset itseäsi vapaaseen assosiaatioon. Freudin mukaan tämä auttaa selventämään tukahduttamiasi muistoja, tunteita ja tilanteita. Se tuo ne pintaan, jotta voit käsitellä tietoa ja antaa sille merkityksen.

Kaikki nämä viisi puolustusmekanismia suojaavat sinua. Ne ovat tiedostamattomia puolustusmuotoja intensiivisiä emotionaalisia tapahtumia vastaan. Samaistutko mihinkään niistä erityisesti?

“Lyhyesti sanottuna unet ovat yksi keino, joita käytämme tukahduttamiseen, yksi tärkeimmistä menetelmistä mielen epäsuoraan esittämiseen.”

-Sigmund Freud-


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bleichmar, H. (2006). Hacer consciente lo inconsciente para modificar los procesamientos inconscientes: algunos mecanismos del cambio terapéutico. Aperturas psicoanalíticas, 22.
  • Bleichmar, H. (2001). El cambio terapéutico a la luz de los conocimientos actuales sobre la memoria y los múltiples procesamientos inconscientes. Aperturas psicoanalíticas, 9(2).

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.