Tiedostamattoman ilmentyminen päivittäisessä elämässä

13.1.2019

Sigmund Freud, psykoanalyysin kantaisä, huomasi ilmiöitä joihin muut hänen aikakautensa tiedemiehet eivät olleet kiinnittäneet huomiota. Yksi niistä oli tiedostamattoman ilmentyminen päivittäisessä elämässä. Hän kirjoitti kirjan Arkielämämme psykopatologiaa, jossa hän kuvasi havaintojaan.

Tässä kirjassa Sigmund Freud tunnisti pieniä päivittäisiä ilmiöitä, jotka sijaitsevat alueella jota kutsumme ”irrationaaliseksi”. Ne ovat ilmaisuja, joilla ei niin sanotusti ole logiikkaa. Siellä sijaitsevat tietyt käyttäytymismallit kuten lapsus linguae, Freudilainen lipsahdus ja motivoitunut unohtaminen.

Yksi tämän aiheen mielenkiintoisimmista näkökohdista on se, että nämä väitteet ovat rikkoneet ajatuksen siitä, että järki (tietoinen prosessi) olisi ainoa ihmistä ajava asia. Totuus on se, että tavassamme ajatella, tuntea ja toimia on vaikuttavia näkökohtia, jotka eivät kulje tietoisen mielen läpi.

On tärkeää muistaa, että Freud huomautti noiden tietoisuuden läpi kulkemattomien elementtien olevan sellaisia tekijöitä, joita ilmaisemme vastentahtoisesti. Lisäksi hän osoitti, että meidän huomiotta jättämämme sisältö yleensä päätyy pahentamaan kärsimystämme, mikä puolestaan johtaa sairauksiin.

”Sitten kun teet tiedostamattomasta tiedostettua, johdattaa se sinua elämässäsi ja kutsut sitä kohtaloksi.”

-Carl Jung-

Lapsus linguae: yksi yleisimmistä tiedostamattoman ilmentymisestä päivittäisessä elämässä

Lapsus linguae tunnetaan myös puheessa tai kirjoituksessa sattuneena virheenä. Sitä tapahtuu silloin kun haluamme sanoa jotakin, mutta päädymmekin sanomaan jotakin muuta. Se saa ihmiset melkein aina nauramaan. Freudin kliininen silmä kuitenkin tarkkaili sitä, kuinka nämä lapsukset olivat enemmän kuin vain pelkkiä merkityksettömiä virheitä. Freudilainen lipsahdus on tapa, jonka kautta tiedostamaton sisältö ja halut tulevat pintaan.

Lapsuksia voi esiintyä puheessa tai kirjoituksessa. Se voi tapahtua kenelle vain ja milloin vain. Itse asiassa on olemassa useita tunnettuja lapsuksia, kuten esimerkiksi espanjalainen johtaja Mariano Rajoy totesi väittelyn aikana: ”Se mitä teimme, jota sinä et tehnyt, on ihmisten pettämistä.”

Toinen esimerkki on se, mitä Kolumbian entinen presidentti ja vuoden 2016 Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Juan Manuel Santos sanoi väittelyn aikana: ”Se ei mitätöi niiden äänien määrää, jotka annettiin korruption tukemana.” Todellisuudessa hän tarkoitti: ”Äänien määrää, jotka annettiin uusien vaalien aikana.”

Aikaisempien esimerkkien avulla huomaat, kuinka lapsus linguae voi tuoda ihmisen syyllisyyden tunteen pintaan. Se on tapa sovitella tunnustuksen avulla. Se on yksi tunnustetuimmista päivittäisen elämän tiedostamattomista ilmentymistä.

järjestelemättömät ja järjestellyt ajatukset: tiedostamattoman ilmentyminen

Motivoitunut unohtaminen: toinen hyvä esimerkki tiedostamattoman ilmentymisestä päivittäisessä elämässä

Muistissamme oleva sisältö ei ole aina käytettävissä. Olemme kaikki tunteneet vähintään kerran, kuinka osa muististamme sulkeutui juuri kun etsimme jotakin erityistä muistoa. Näin tapahtuu varsinkin konkreettisten asioiden, kuten sanojen kanssa. Omituista on se, että unohdamme jotakin, joka meidän pitäisi pitää mielessä tai joka liittyy usein tekemiimme asioihin.

Esimerkiksi kun ”unohdamme” tehtävän, josta joku muistutti meitä monta kertaa. Tai kun unohdamme työkaverin nimen, jolle puhumme päivittäin. Toinen tavallinen esimerkki tästä on se, kun ajatuksemme tyhjentyy esityksen aikana sen jälkeen kun olemme päntänneet tietoa tuntien ajan.

Kaikki nämä esimerkit ovat psykoanalyysimallin mukaan tiedostamattoman ilmentymiä. On tekijöitä, jotka johtavat meitä hylkäämään tietyt tiedonjyvät, sillä ne yhdistyvät haluihin, pelkoihin tai muuhun sisältöön, jota emme ole prosessoineet. Unohdamme tehtävän jota emme halunneet alun alkaenkaan tehdä, sen henkilön nimen josta emme pidä kovinkaan paljon tai mitä olimme sanomassa ennen kuin olemme eri mieltä jonkun kanssa.

pumpulipilvet

”Ilmaisemattomat tunteet eivät kuole koskaan. Ne haudataan elävältä ja ne tulevat takaisin voimiinsa rumemmalla tavalla myöhemmin.”

-Sigmund Freud-

Freudilainen lipsahdus

Freudilainen lipsahdus tai parapraksis on samankaltainen lapsuksen kanssa. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kielen, vaan itse teon kanssa. Näin tapahtuu tilanteissa, joissa aiomme tehdä jotakin ja päädymme tekemään täysin päinvastoin tietämättämme miksi. Tiedostamaton voittaa tiedostavan mielemme, koska piilotetut halut ovat vahvempia kuin tunnustamamme halut.

Tässä esimerkki Freudilaisesta lipsahduksesta. Olemme menossa todella paljon pelkäämäämme hammastarkastukseen julkisella kulkuvälineellä. Olemme varmoja, että olemme tarkastaneet reitin oikein. Päädymme kuitenkin hyvin kauaksi kohteestamme, koska hyppäämme väärään bussiin tai metroon. Meillä oli tiedostamaton halu olla menemättä.

Kaikki nämä päivittäisen elämän tiedostamattomat ilmentymät saattavat paljastaa sen mitä kannamme syvällä sisimmässämme. Ne eivät ole virheitä. Ne vain tuovat pintaan kaikki ne sisällämme olevat asiat, jotka haluavat tulla ulos tavalla tai toisella.

”Virheestä virheeseen, ihminen löytää koko totuuden.”

-Sigmund Freud-

Wagner, W., Hayes, N., & Flores, F. (2011). El discurso de lo cotidiano y el sentido común. La teoría de las representaciones sociales. Barcelona: Anthropos.