Tiedätkö mitä haukottelu merkitsee?
Haukottelu on maailmanlaajuista, ajatonta ja yksi yleisimmistä olemassa olevista ilmaisuista. Se koostuu psykologisista rakenneosista, mutta myös henkisistä ja sosiaalisista. Vasta vähän aikaa sitten ajattelimme sen merkitsevän yhtä näistä kolmesta seuraavasta yksinkertaisesta asiasta: väsymys, ruokahalu tai tylsyys. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei tämä ole aivan totuudenmukaista.
Meidän kulttuurimme on antanut tietyssä mielessä negatiivisen sävyn haukotukselle sosiaalisissa tilanteissa. Jos puhut jollekulle ja hän alkaa haukotella, saatat ajatella että hän on tylsistynyt. On kuitenkin havaittu, ettei se ole täysin totta.
“Minun paheeni ovat polttaminen, naiset ja haukottelu.”
-Gonzalo Escudero-
Olet saattanut huomata, että myös eläimet haukottelevat. Koirat esimerkiksi haukottelevat tietysti silloin kun ne ovat nälkäisiä, mutta myös silloin kun hemmottelet niitä. Sama tapahtuu kissojen ja muiden lajien kanssa. Joten mitä haukottelu todella tarkoittaa?
Haukottelu psykologisesta näkökulmasta
Ensimmäinen selitys, jonka tiede antoi haukotukselle, oli psykologisesta kulmasta. Tiede todisti, että se oli keino säädellä lämpötilaamme. Aivoilla, kuten tietokoneen kovalevyllä, on eri tapoja lämmetä.
Aivojen tarvitsee kuitenkin viilentyä toimiakseen. Haukottelu on täydellinen keino siihen. Meidän verenkiertomme lisääntyy haukotellessamme. Se on kuin raikasta ilmaa aivoillemme.
Fyysisestä näkökulmasta haukottelu on aivojen jäähdytysnestettä. Siispä se auttaa saamaan aivot aktiiviseksi ja tehokkaaksi. Itse asiassa silloin kun olet hermostunut ja sinulla on vaikeuksia keskittyä, on hyvä idea haukotella toistuvasti mielen aktivoimiseksi. Hauska fakta: kun ikäännymme haukottelemme vähemmän, ja vauvat haukottelevat myös kohdussa.
Princetonin yliopiston teettämä tutkimus vahvistaa tämän selityksen. Heidän tutkimuksensa mukaan sivuonteloita suojaavat membraanit menevät pois paikoiltaan haukotellessa. Se tapahtuu leuan liikkumisen takia. Liike sallii lisäilman virtauksen sisään aivoihin.
Haukottelu sosiaalisesta näkökulmasta
Yksi haukottelun kiehtovista ominaisuuksista on sen tarttuvuus. Kyllä, tarttuvuus. Kun näemme jonkun henkilön haukottelevan, me tavallisesti matkimme häntä. Se on automaattinen mekanismi. Tapahtuiko sinulle samoin, kun näit ihmisten haukottelevan tässä artikkelissa?
Englantilaisen Leedsin yliopiston tekemä tutkimus osoittaa, että haukottelu merkitsee sitä että henkilö samaistuu ympäristöönsä. Se ei ole merkki tylsyydestä, vaan empatiasta. Haukottelija luo haukotellessaan siteen hänen ympärillänsä oleviin ihmisiin. Sama tapahtuu henkilölle, joka saa “tartunnan”.
Haukottelu ei kuitenkaan ole eläimiin tarttuvaa. Se on yksinomaan ihmisille ominaista. Tutkimuksessa todettiin myös, että autistisiin ihmisiin toisen henkilön haukotteleminen ei vaikuta samalla tavoin.
Henkinen ja seksuaalinen haukotus
Tutkimukset ovat osoittaneet haukotuksen ja stressaavien tai uhkaavien tilanteiden yhteyden. Havaittiin, että puoliapinat haukottelevat hyvin usein. Heidän käytöksensä yksityiskohtaisen analysoinnin jälkeen selvisi, että he tekivät sitä erityisesti sen jälkeen kun he olivat karistaneet saalistajan kannoiltaan. Myöhemmin todistettiin, että he tekivät sitä myös silloin kun he havaitsivat uhan.
Tutkijat tulivat useisiin johtopäätöksiin. Ensimmäinen oli se, että haukottelu vähensi stressiin yhdistettyjä tunteita. Toisin sanoen, puoliapinat rauhoittuivat haukotellessaan. Tutkijat todistivat myös sen, että haukottelu vaaran tai jonkin uhan kohdatessa helpottaa aistien terästämisessä ja laittaa aivot hälytystilaan.
Nämä johtopäätökset pätevät myös ihmisiin. Esimerkiksi urheilijat usein haukottelevat juuri ennen isoa kilpailua. Olemme havainneet samaa käyttäytymistä armeijassa, ennen vaarallista tehtävää ja sen jälkeen. Haukottelu on siis myös puolustusmekanismi.
Vaikka sitä onkin vaikea uskoa, haukottelulla on myös tarkoitus seksuaalisuuden valtakunnassa. Ajattelet luultavasti, että haukottelu ei ole kovinkaan seksikästä. Alankomaissa sijaitseva Vrijen yliopisto tutkii kuitenkin tuota aihetta tällä hetkellä. He havaitsivat, että ihmiset haukottelevat paljon silloin kun he suunnittelevat harrastavansa seksiä. Asiasta ei ole vielä tehty lopullista päätelmää, mutta näyttäisi että niiden välillä on jonkinlainen yhteys.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Eldakar O, Tartar J, García D, Ramírez V, Dauzonne M, Armani Y, Gallup A. Acute Physical Stress Modulates the Temporal Expression of Self-Reported Contagious Yawning in Humans. Adaptive Human Behavior and Physiology [Internet]. 2017 [consultado 27 mayo 2022]; 3: 156–170. Disponible en: https://link.springer.com/article/10.1007/s40750-017-0060-5
- Gallup A, Eldakar O. The thermoregulatory theory of yawning: what we know from over 5 years of research. Front Neurosci [Internet]. 2012 [consultado 27 mayo 2022]; 6: 188. Disponible en: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3534187/
- Reddy R, Krupenye C, MacLean E, Hare B. No evidence for contagious yawning in lemurs. Anim Cogn [Internet]. 2016 [consultado 27 mayo 2022]; 19: 889–898. Disponible en: https://link.springer.com/article/10.1007/s10071-016-0986-1
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.