Tee sitä, mikä on tekemisen arvoista ja taistele sen puolesta, mikä on sen arvoista

Toisinaan on ihan hyväkin nauraa hölynpölylle ja joskus taas vähän vakavammillekin asioille. Meistä jokainen ansaitsee joka päivä vähintään yhden tyyneyden ja rauhallisuuden täyttämän hetken ja yhtä lailla myös kaoottisen hetken. Pidä huoli siitä, että teet vain asioita joita kannattaa tehdä, ja että omistat vain sellaisia asioita jotka kannattaakin omistaa.

Se ihminen, joka teki sinulle tänään jonkin avuliaan palveluksen, ansaitsee kuulla muutaman sanan. Niin myös se ihminen, jolla vain sattui olemaan huono päivä ja joka päätyi purkamaan pahan olonsa valitettavasti juuri sinuun. Tämä on totta siksi, että usein tarvitsemme rakkautta eniten juuri silloin, kun itse olemme huonoimmillamme.

Se ihminen, jolle jatkuvasti kerromme huolistamme, vaikka se ihminen olisimmekin me itse, ansaitsee muutaman kysymyksen. Kehomme ansaitsee käydä mukavalla, virkistävällä kävelylenkillä sen jälkeen kun se on viettänyt niin monta tuntia odottaen kärsivällisesti vuoroaan.

Ilma, aurinko, tuuli ja sade ansaitsevat osakseen tunnustusta siitä, että ne vuorottelevat toinen toisensa perään pitääkseen meistä huolta ja muodostaakseen meidän ja luonnon välille yhteyden huolimatta siitä, että piileksimme välillä korkeissa rakennuksissa, jotka eivät välttämättä anna meille edes mahdollisuutta työntää päätämme ulos sen ikkunoista.

Ne unelmat, jotka lukitsemme pieneen puurasiaan kuvitellen, että niihin kätkeytyvät kaikki ne avaimet, joiden avulla meistä voi tulla ihminen, joksi todella haluamme tulla, ansaitsevat kunnon tilaisuuden.

Ei ole huono asia olla tietoinen siitä mistä luovumme haaliaksemme itsellemme rahaa; emme menetä työpaikkaamme tai tietotaitoamme, mutta menetämme aikamme, joka on tässä elämässä kovin rajoitettua. Se tulee ja menee, eikä enää milloinkaan palaa. Tällä tavalla me elämme ja lopulta kuolemme, mutta samalla meillä on tilaisuus tehdä nyt parhaamme joka hetki ja olla välittämättä sellaisista ihmisistä, jotka tuomitsevat meitä tai muistuttavat meitä tekemistämme virheistä vain aiheuttaakseen meille tuskaa. Tärkeintä on muistaa, että oma elämämme on meille itsellemme elämisen arvoinen.

On paljon kannattavampaa valita järkevällä tavalla mistä nautimme elämässämme sen sijaan, että huolehtisimme siitä, mihin kulutamme rahamme.

Sellaiset ihmiset, jotka auttavat muita, ansaitsevat myös itse tulla autetuiksi tai ainakin saada joitain rohkaisun sanoja osakseen. Juurikin nämä ihmiset uskovat, ettei kaikkea ole menetetty, ja että kaikista hölmöilyistämme ja järjettömistä teoistamme huolimatta se osa ihmisyyttä, joka kärsii, saattaa kätkeä sisälleen myös vastauksen.

Ne, jotka ovat ottaneet asken kohti oikeaa suuntaa ansaitsevat osakseen kannustusta, vaikka he ehkä toistaisivatkin saman virheen jälleen kerran. Meidän on muistettava, että jos he kykenevät ymmärtämään sen, missä olemme, tulevat he olemaan paljon viisaampia ja vahvempia kuin me itse.

Kun jokin asia on tekemisen arvoinen, on se sen arvoinen väärinkin tehtynä.

Kaikkien ihmisten ideat ansaitsevat osakseen arvostusta, ja erityisesti sellaisten, jotka viettävät enemmän aikaa eläen ja kokeillen asioita, oli se sitten tieteen tai henkilökohtaisten kokemusten kautta. Parhaat ideamme syntyvät silloin kun kokoamme kasaan kaikki muut pienet, erilliset ideamme.

Yllätykset, ja erityisesti niiden antaminen, ovat kaiken vaivan väärtejä, sillä sellaista jännitystä ei voi rahalla ostaa. Ja toki ne ovat kaiken vaivan arvoisia myös siksi, että saamme järjestää yllätyksiä niille ihmisille, jotka saavat aikaan kasvoillamme leveimmän hymyn.

Hyvä laulu, mielenkiintoinen kirja tai loistava elokuva… nämä kaikki ovat huomiosi arvoisia, sillä mihin tahansa saattaa kätkeytyä upea tarina, johon voimme samaistua, ja mikäli ei ihan samaistua, niin ainakin se saa meidät nauramaan, itkemään, rakastamaan tai vihaamaan… Oli miten oli, eikö se kuitenkin ole kokemisen arvoinen?

Ihmiset jotka tuntevat, että heillä on käsissään valtaa tehdä päätöksiä koskien toisten ihmisten elämää, sellaiset ihmiset, jotka tahallisesti estävät toisia ilmaisemasta itseään vapaasti käyttämällä aseenaan pelkoa ja uhkauksia sen sijaan että päättäisivät aloittaa kahden ihmisen välisen kypsän vuoropuhelun, joka perustuu luottamukseen, molemminpuoliseen kunnioitukseen ja aktiiviseen kuuntelemiseen… Tämänkaltaiset ihmiset ansaitsevatkin tuntea suuttumusta ja paheksuntaa muilta ihmisiltä.

Sellainen ihminen, joka katuu, muttei tiedä kuinka sen ilmaisisi, ansaitsee anteeksiannon ennemmin kuin sellainen ihminen, joka pystyy sanomaan katuvansa, muttei oikeasti edes tarkoita sitä. Ensinnäkin olennaista on se, ettei enää toista samaa virhettä uudelleen. Toisekseen kyse on myös ylpeydestä, josta meidän kaikkien tulisi lopulta pyrkiä pääsemään irti.

Ja lopulta kaikki ne arjen sankarit, jotka pysyvät vaatimattomasti piilossa mutta jotka ponnistelevat muodostaakseen jonkinlaisia perustuksia tähän tavattoman heikkoon maailmaan, jossa niin moni aiheuttaa ympärilleen tuhoa ja kipua.

Meillä on uskomattomia voimia: näitä ovat antamisen voima, rakentamisen voima, yhteistyön voima, jakamisen voima, itsemme ilmaisemisen voima, itsemme ja toistemme puolustamisen voima ja nauttimisen voima… Parasta tässä kaikessa on se, että kaikki voivat tehdä sitä, mitä he kokevat ansaitsevansa tehdä.

Suuri kuva: danilag