Pysähdy miettimään, kuinka monta kertaa päivässä joku tai jokin saa sinut hymyilemään. Mieti sitten, milloin viimeksi nauroit kunnolla, vedet silmissä ja maha kipeänä.
Lapset nauravat noin 400 kertaa päivässä. Aikuiset puolestaan nauravat huomattavasti vähemmän: 15 tai 20 kertaa päivässä.
Milloin lakkasimme nauramasta? Mitä tapahtuu lapsuuden ja aikuisuuden välillä, kun nauru vähenee huomattavasti?
“Ärsyttääkseen auktoritatiivisia tahoja ja hahmoja, lapset omistavat suuren osan ajastaan pelleilylle ja hölmöilylle. He eivät suhtaudu asioihin totisina, eivätkä he halua ymmärtää suurten huolien aiheuttamaa vakavuutta. Aikuiset unohtavatkin usein, että jos olisimme enemmän lapsien kaltaisia, ehkä huolemme eivät saisi niin suurta muotoa.”
Aikuisuuteen liittyy tietty määrä vakavuutta ja virallisuutta. Aikuisella on paljon enemmän vastuuta kuin lapsella. Aikuiset huolehtivat rahasta, töistä, kodin asioista ja ihmissuhteista, monet meistä huolehtivat myös maailman asioista. Nauru nähdään yhtenä lapsuuden peruselementteinä, ja usein nauru leimataankin lapselliseksi käyttäytymiseksi.
Näin alamme yhdistää aikuisuuden vakavuuteen ja kadotamme huumorintajumme, kyvyn nauraa sekä kyvyn yllättyä ja ihmetellä.
Aikuiset eivät halua vaikuttaa epäpäteviltä, vaan vakavasti otettavilta, jolloin nauru piiloutuu yhä syvemmälle. Nauraminen ja kaikesta vitsailu ovat kaksi aivan eri asiaa. On eri asia voida nauraa antaumuksella, kuin heittää läppää kaikesta joka välissä.
Nauru on rajoja rikkova voima, ja usein nauru ja huumorintaju on yhteydessä korkeaan älykkyyteen. Huumorilla voi hajottaa ahdasrajaisen yhteiskunnan normeja ja sääntöjä, ja kyseenalaistaa sitä, minkä kaikki kokevat totena ja hyväksyttävänä. Huumori antaa tilaa uusille ja erilaisille näkökulmille.
Nauramalla itsellesi ja kömmähdyksillesi vapaudut siitä ulkoisesta katseesta, jonka itse itseesi kohdistat. Lakkaat tarkkailemasta kaikkia tekemisiäsi ja sanomisiasi suurennuslasin kanssa, rentoudut ja alat nauttia elämästä enemmän. Nauru helpottaa vaikeidenkin asioiden käsittelyä ja purkaa jännittynyttä tilannetta.
Kuvittele katselevasi maalausta tai kuvaa, joka riippuu seinällä. Kun astut liian lähelle kuvaa, et pysty näkemään sitä kokonaisuudessaan, vain pienen osan. Sama tapahtuu ongelmiemme kanssa. Nauru auttaa näkemään tilanteen ja ongelmat osana kokonaisuutta, mikä tekee niiden käsittelystä helpompaa.
Lakkaa siis kritisoimasta itseäsi ja huolehtimasta siitä, miten muut sinut näkevät. Itselleen nauraminen on yksi tärkeimmistä taidoista, eikä se aina ole helppoa. Ole oma aito itsesi. Naura mököttäville ihmisille ja ylimielisille pomoille. Naura omalle typeryydellesi, epävarmuudellesi, kateudellesi.
Naura kömpelyydellesi ja virheillesi. Nauru vapauttaa ja poistaa taakan harteilta. Nauru nostattaa mielialaa ja saa päivän tuntumaan kirkkaammalta. Naura kovaa ja korkealta, tartuta nauru läheisiisi. Tämä poistaa stressiä ja negatiivisuutta. Hymyile kaikille vastaantulijoille, etenkin niille nyrpeänaamaisille. Pian huomaat, että työpaikan nihkeä ilmapiiri laukeaa tai mököttävä puoliso alkaa itsekin nauramaan mukana.
Parhaat ihmissuhteet perustuvat samanlaiselle huumorintajulle ja kyvylle nauraa yhdessä. Jaa asioita ystäviesi ja kumppanisi kanssa ja naurakaa niille yhdessä. Nauru tuo ihmisiä lähemmäs ja vahvistaa läheisyyttä. Nauraessa olet hetkessä läsnä, et muissa maailmoissa tai puhelinta näpyttämässä.
Arvosta ja vaali niitä ihmisiä, jotka saavat sinut nauramaan. Kunnon naurupuuska tekee hyvää mielelle ja keholle, sillä se rentouttaa ja vapauttaa onnellisuushormoneja. Nauru on paras lääke masennukseen ja ahdistukseen.
Persoonallisuus tarkoittaa luonteenpiirteitä, jotka määrittelevät meidät ja erottavat meidät muista ihmisistä. Nämä ominaisuudet voivat myös enteillä käyttäytymistämme ja asenteitamme. Tässä artikkelissa keskitymme Rosenmanin ja Friedmanin kehittämään luokitteluun siitä, mikä on B-tyypin persoonallisuus. On olemassa useita persoonallisuutta selittäviä teorioita, mutta yhteistä…
Kliininen psykologia on viime vuosikymmenellä hyötynyt monella tapaa potilaita auttavilla käytettävissä olevilla hoidoilla. Yksi niistä on ahdistuksen transdiagnostinen terapia. Yleensä terapeutit oppivat käyttämään tiettyjä hoitoja jokaiseen psykopatologiaan. Jotkut tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että saman terapian käyttäminen kaikkien häiriöluokittelujen hoitamiseen voi…
Psykologian testit ovat joko psykologisia tai psykoteknisiä, ja niiden tarkoituksena on arvioida toimintaa. Psykologiset testit ovat siten subjektin psykologisia ominaisuuksia arvioivia tai mittaavia työkaluja. Jatka lukemista ja opi mikä on klassinen testiteoria. Testiteoriat Testit ovat hienostuneita mittausvälineitä. Monissa tapauksissa ne…
Lapsilla divergentti ajattelu on poikkeuksellinen kyky. Heidän avoin mielensä on täynnä mahdollisuuksia ja epätavanomaista, omaperäistä ja jatkuvaa päättelyä. Joskus tämä luova potentiaali kuitenkin katoaa, kun lapset kasvavat ajattelutapoja ja näkökulmia yhtenäistävässä oppijärjestelmässä. Useimmat meistä tietävät, että rohkeus ajatella muista poikkeavalla…
Miesten masennuksen diagnosointi ja havainnointi voi olla vaikeaa yhteiskunnassa, joka odottaa miesten piilottavan tunteensa ja olevan ”vahvoja”. On kuitenkin tärkeää ymmärtää miesten masennuksen merkit, sillä ne ovat hieman erilaiset kuin muut tavalliset oireet, jotka luultavasti tunnet. Ihmisten tunneskaala ei tee…
Masennusta peittelevä ei aina osoita tyypillisiä masennuksen merkkejä, vaan sen sijaan muita oireita ja käyttäytymismalleja, joiden taakse masennus kätketään. Itse asiassa masennusta sairastava on se, joka ensimmäisenä katsoo tilannetta läpi sormien. Hän toimii niin työntääkseen kivun taka-alalle. Masennuksen oireiden kätkeminen…
