Pysähdy miettimään, kuinka monta kertaa päivässä joku tai jokin saa sinut hymyilemään. Mieti sitten, milloin viimeksi nauroit kunnolla, vedet silmissä ja maha kipeänä.
Lapset nauravat noin 400 kertaa päivässä. Aikuiset puolestaan nauravat huomattavasti vähemmän: 15 tai 20 kertaa päivässä.
Milloin lakkasimme nauramasta? Mitä tapahtuu lapsuuden ja aikuisuuden välillä, kun nauru vähenee huomattavasti?
“Ärsyttääkseen auktoritatiivisia tahoja ja hahmoja, lapset omistavat suuren osan ajastaan pelleilylle ja hölmöilylle. He eivät suhtaudu asioihin totisina, eivätkä he halua ymmärtää suurten huolien aiheuttamaa vakavuutta. Aikuiset unohtavatkin usein, että jos olisimme enemmän lapsien kaltaisia, ehkä huolemme eivät saisi niin suurta muotoa.”
Aikuisuuteen liittyy tietty määrä vakavuutta ja virallisuutta. Aikuisella on paljon enemmän vastuuta kuin lapsella. Aikuiset huolehtivat rahasta, töistä, kodin asioista ja ihmissuhteista, monet meistä huolehtivat myös maailman asioista. Nauru nähdään yhtenä lapsuuden peruselementteinä, ja usein nauru leimataankin lapselliseksi käyttäytymiseksi.
Näin alamme yhdistää aikuisuuden vakavuuteen ja kadotamme huumorintajumme, kyvyn nauraa sekä kyvyn yllättyä ja ihmetellä.
Aikuiset eivät halua vaikuttaa epäpäteviltä, vaan vakavasti otettavilta, jolloin nauru piiloutuu yhä syvemmälle. Nauraminen ja kaikesta vitsailu ovat kaksi aivan eri asiaa. On eri asia voida nauraa antaumuksella, kuin heittää läppää kaikesta joka välissä.
Nauru on rajoja rikkova voima, ja usein nauru ja huumorintaju on yhteydessä korkeaan älykkyyteen. Huumorilla voi hajottaa ahdasrajaisen yhteiskunnan normeja ja sääntöjä, ja kyseenalaistaa sitä, minkä kaikki kokevat totena ja hyväksyttävänä. Huumori antaa tilaa uusille ja erilaisille näkökulmille.
Nauramalla itsellesi ja kömmähdyksillesi vapaudut siitä ulkoisesta katseesta, jonka itse itseesi kohdistat. Lakkaat tarkkailemasta kaikkia tekemisiäsi ja sanomisiasi suurennuslasin kanssa, rentoudut ja alat nauttia elämästä enemmän. Nauru helpottaa vaikeidenkin asioiden käsittelyä ja purkaa jännittynyttä tilannetta.
Kuvittele katselevasi maalausta tai kuvaa, joka riippuu seinällä. Kun astut liian lähelle kuvaa, et pysty näkemään sitä kokonaisuudessaan, vain pienen osan. Sama tapahtuu ongelmiemme kanssa. Nauru auttaa näkemään tilanteen ja ongelmat osana kokonaisuutta, mikä tekee niiden käsittelystä helpompaa.
Lakkaa siis kritisoimasta itseäsi ja huolehtimasta siitä, miten muut sinut näkevät. Itselleen nauraminen on yksi tärkeimmistä taidoista, eikä se aina ole helppoa. Ole oma aito itsesi. Naura mököttäville ihmisille ja ylimielisille pomoille. Naura omalle typeryydellesi, epävarmuudellesi, kateudellesi.
Naura kömpelyydellesi ja virheillesi. Nauru vapauttaa ja poistaa taakan harteilta. Nauru nostattaa mielialaa ja saa päivän tuntumaan kirkkaammalta. Naura kovaa ja korkealta, tartuta nauru läheisiisi. Tämä poistaa stressiä ja negatiivisuutta. Hymyile kaikille vastaantulijoille, etenkin niille nyrpeänaamaisille. Pian huomaat, että työpaikan nihkeä ilmapiiri laukeaa tai mököttävä puoliso alkaa itsekin nauramaan mukana.
Parhaat ihmissuhteet perustuvat samanlaiselle huumorintajulle ja kyvylle nauraa yhdessä. Jaa asioita ystäviesi ja kumppanisi kanssa ja naurakaa niille yhdessä. Nauru tuo ihmisiä lähemmäs ja vahvistaa läheisyyttä. Nauraessa olet hetkessä läsnä, et muissa maailmoissa tai puhelinta näpyttämässä.
Arvosta ja vaali niitä ihmisiä, jotka saavat sinut nauramaan. Kunnon naurupuuska tekee hyvää mielelle ja keholle, sillä se rentouttaa ja vapauttaa onnellisuushormoneja. Nauru on paras lääke masennukseen ja ahdistukseen.
Carl Rogersin humanistinen psykologia oli niin kunnioitettu, että hänen aikansa ihmiset kutsuivat sitä hiljaiseksi vallankumoukseksi. Hän toi fundamentaalisen optimisminsa psykoterapiaan näyttääkseen, kuinka me kaikki ansaitsemme olla sitä, mistä me unelmoimme. Hän puhui autenttisista suhteista ja tarpeestamme ’’kukkia’’ täyteen potentiaaliimme. Psykologiassa…
Varjon arkkityyppi edustaa Carl Jungin analyyttisen psykologian mukaan persoonallisuuden ”pimeää puolta”. Se on myrskyisä psyykeen alamaailma, jossa säilytät itsesi primitiivisintä osaa. Itsekkyys, tukahdutetut vaistot sekä ”luvaton” minä, jota tietoinen mielesi torjuu. Tämä on se osa, joka on haudattu olemuksesi syvimpään…
Urheiluvalmentaja ja psykologi Jonathan García-Allenin mukaan merkittävä määrä ammattilaisurheilijoita on alkanut käyttää tietoisuustaitoa. He ovat tehneet tämän valinnan kognitiivisen käyttäytymisterapian soveltamisen lisäksi, joka on kovin suosittu näinä päivinä. Mistä tässä kaikessa on kyse? Mitä on tietoisuustaito eli mindfulness urheilussa? Mitä…
On tärkeää pitää mielessä, että teinit muodostavat identiteettinsä nuoruuden aikana ja käyvät läpi monia muutoksia. Nuoruus on aikaa, joka kestää murrosiän alusta (13-14 vuoden iästä) 18 vuoden ikään asti. Ihmiset pitävät sitä yleensä vaikeana vaiheena, mutta monet ihmiset käyvät nuoruuden…
Hoitoresistentti masennus (TRD) tai vaikeahoitoinen masennus on sairaus, jossa masennuksen on taipumus olla reagoimatta tavalliseen lääkitykseen. Sitä sairastavat ihmiset kokeilevat eri reseptilääkkeitä ja erilaisia terapiahoitoja ilman minkäänlaista kehitystä. Kokemus kuitenkin kertoo meille, että he löytävät hoidon ennemmin tai myöhemmin ja…
Skitsoaffektiivisen häiriön pääominaisuus on se, että se sisältää oireita skitsofreniasta sekä mielialahäiriöstä (esim. auditiiviset hallusinaatiot, sekava puhe ja voimakkaan masennuksen episodit). Mutta tämän häiriön diagnostiset suuntaviivat ovat muuttuneet ajan myötä. Useimmiten nämä muutokset tapahtuvat johtuen skitsofrenian ja mielialahäiriöiden diagnostisten suuntaviivojen…
