Miksi murehtia, palaset tulevat löytämään paikkansa
Kuinka liiallisesti meillä on tapana murehtia? Kuinka usein löytyy hetkiä, jolloin emme huolehtisi siitä kuinka hyvin pärjäämme uudessa työssämme, kuinka lapsemme tulee ajan koittaessa menestymään koulussa, tai miten asiat sujuvat avioliitossamme? Kuinka usein saavumme johonkin tilaisuuteen myöhässä ja olemme jo ehtineet vetää tästä etikettivirheestämme katastrofaaliset mittasuhteet saaneet johtopäätökset? Huomataksemmekin sitten lähinnä, että loppujen lopuksi kaikki sujuu paljon yksinkertaisemmin ja helpommin kuin olimme odottaneet?
Joskus meidän mielemme työskentelee paljon nopeammassa tahdissa kuin olisi toivottavaa. Meidän olisikin todella hyvä tätä välttääksemme istuttaa ajatuksen tasolta lähtien osaksi arkeamme käsite hitaasta elämäntyylistä. Tämä toimintamalli ja elämäntapa tukee kokonaisvaltaista hyvinvointiamme ja auttaa meitä olemaan läsnä hetkessä kiireisen ja stressaavan elämämme tuoksinassa.
Lakkaa ajattelemasta niin paljon! Loppujen lopuksi kaikki tulee selviämään sujuvasti ja palaset loksahtelevat luontevasti omille paikoilleen. Kuten vanha sanonta kuuluu, “Kaikki, paitsi kuolema, on korjattavissa.” Joten anna mielesi levätä vähän ja koeta olla painostamasta aikaa henkisesti kun todellisuudessa ainut mitä tehtävissämme on, on antaa ajan tehdä tehtävänsä. Jos päätämme katsoa asioita eri valossa, pystymme varmasti loppujen lopuksi selvittämään ne ja tuomaan ne kunnialla päätökseen.
Ehkäpä olet työtön sinkku, ja mikään ei suju kotioloissa. Jos olet menettänyt työsi, rakkautesi, vakautesi – toisin sanoen sinua johdattavan “pohjantähden” – niin älä murehdi. Elämän kompassi kyllä johdattaa sinut takaisin polullesi. Kaikki palaset tulevat löytämään oman erityisen paikkansa. Myrskyn jälkeen aurinko tulee aina säteinensä esiin.
Ajan saatossa – yhtä varmasti kuin taivaankappalaiden liikkeisiin – voimme luottaa elämän virtaan kuin jokeen. Joskus me olemme huipulla, aloitamme vuorilta voimakkaina ja innokkaina, mutta tietämättä sen tarkemmin millainen uoma meitä alempana odottaa. Toisinaan taas meidän pitää luovia läpi kohdista, jotka ovat täynnänsä kiviä ja muita esteitä. Ja toisinaan me olemme tehneet aivan kaiken mahdollisen, ja olemme kolunneet läpi kokonaisen meren, ainoastaan löytääkseemme itsemme uuden, erilaisen ja arvaamattoman uoman suulla valmiina aloittamaan alusta.
Me täytämme itseämme jatkuvasti murheilla, joista vieläpä monet ovat täysin tarpeettomia. Nämä murheet aiheutuvat ahdistavista ja stressaavista tilanteista, ja ovat pahaksi sekä keholle että mielelle. Joten olisi meidän kunkin hyvinvoinnin kannalta hyväksi, että emme murehtisi; joki luo reittinsä kaivertamalla uomaansa vähä vähältä, sen kummemmin sitä etsimättä tai sitä jatkuvasti ajattelematta ja suunnittelematta.
Eräs tuntemani ihminen oli erittäin vakavasti sairas ja lähellä kuolemaa sairastuttuaan ennalta arvaamattomasti. Hän oli nuori ja terve henkilö, mutta elämän arvaamattoman luonteen vuoksi jokin, jonka piti olla yksi hänen elämänsä onnellisimmista tapahtumista, muuttuikin yhtäkkiä täydelliseksi painajaiseksi sekä hänelle että hänen rakkailleen.
Niinä hetkinä minä ymmärsin, että jos menettäisimme hänet, olisi se todellinen tragedia, ja nuo ovatkin niitä ainoita, harvinaisia hetkiä jolloin meidän todella tulisi murehtia. Kaikki muu, meidän päivittäiset huolemme ja pelkomme, korjaantuu kyllä… kuin palapeli jonka kuvasta me saamme pala palalta vähän lisää selville. Meillä kaikilla on omakohtaiset palapelimme ja meidän kannattaisi kohdata ne tyynesti ja hitaasti.
Mielestäni meidän kaikkien kannattaisi tästä hetkestä lähtien koettaa rentoutua vähän enemmän päivittäisen elämämme pyörteissä. Jos myöhästymme bussista, me joudumme ainoastaan saapumaan myöhässä; jos lounas ei voi olla valmiina tasan kello kaksi, niin olkoon se sitten valmis puoli kolmelta; jos pankki on suljettu, me palaamme asiaan huomenna; jos mokaamme töissä, korvaamme virheemme seuraavana päivänä; jos meillä on jonkun kanssa eripuraa, ehkä voimme huomenna lähestyä asiaa eri tavalla, tai ainakin lähestyä toisiamme kunnioituksella.
Oli miten oli, niin me emme kuitenkaan anna tyynyjemme olla kokemamme kurjuuden kumppaneita, muistuttamassa meitä unissamme murheista ja peloista, jotka ovat jo päivän ajan ottaneet meistä vallan… koska kaikki palaset tulevat kyllä ajan kanssa loksahtamaan paikoilleen.