Tunteiden ilmapallo neulojen maailmassa

· 8.1.2016

Tunteellisista ihmisistä voi usein tuntua siltä, kuin he olisivat kuin tunteilla täytetty ilmapallo, joka leijuu neuloja täynnä olevassa maailmassa: terävät pinnat ovat koko ajan vähällä puhkaista herkän pallon. Jos koet olevasi yksi niistä ihmisistä, joka innostuu helposti ja joka ilmaisee tunteensa aidosti ja peittelemättä, voi sinun olla välillä hankala kohdata ihmisten kyynisyyttä ja ilkeyttä.

Tunteellisuus ja herkkyys tekevät ihmisestä alttiin koville pettymyksille, mutta samalla myös suurille onnellisille tunteille. Joskus voit tuntea elävästi todellista tunteiden vuoristorataa, sillä huolenaiheesi ja vahvat tunteesi ovat mukanasi jatkuvasti.

Maailman neulat ovat valmiina puhkaisemaan tunteiden pallosi ja levittämään ilmapallon sisällön ympäriinsä. Neulat eivät ymmärrä kuoresi herkkyyttä ja sitä, että tulemalla likelle ne voivat helposti aiheuttaa räjähdyksen ja korjaamattoman vaurion. Yrität pitää kaikki tunteesi hallinnassasi, mutta tämä ei aina onnistu.

Tyttö ja ilmapallot

Joka kerta kun neula pääsee liian lähelle ja puhkaisee pallosi, joudut rakentamaan uuden alusta alkaen, ja joka kerralla pallon pinnasta tulee paksumpi. Tiedät jo, että jossain vaiheessa kohtaat uuden neulan, joka puhkaisee pintasi. Seuraavalla kerralla et kuitenkaan päästä neulaa lähellesi noin vain, vaan se ottaa aikansa.

“Laitan palloni toisen pallon sisään. Näin suojelen itseäni,“ ajattelet. Näin lisäät jatkuvasti uusia kerroksia pallosi päälle.

Joka kerta, kun satutat itsesi, vannot, että se on viimeinen kerta. Mutta joka kerta uusi neula osuu tiellesi ja puhkaisee itsensä suojakuoresi läpi. Palaat alkuun taas.

Ajattelet usein seuraavia lauseita (usein alitajuntaisesti) ja yrität elää niiden mukaan suojautuaksesi maailman neuloilta:

1 – Olen aina kunnossa, eikä mikään ole pielessä

Tunteiden kieltäminen on yksi yleisimmistä tavoista selvitä kovassa maailmassa. Tämä tekee turraksi vastoinkäymisille ja suojaa meidät oman kuplamme sisään: emme näe emmekä kuule ulkomaailmaa.

Jos et kykene kuvailemaan elämäsi hetkiä yksityiskohtaisesti, johtuu se siitä, että olet lakannut ajattelemasta arkipäivän yksityiskohtia. Tällä on huonot seuraamukset. Jos emme opi kokemastamme, tai koe sitä väkevästi, jatkamme virheiden tekemistä, emmekä tunnista itseämme teoistamme.

Kuumailmapallot

2 – En tarvitse halausta

Toinen tapa suojata pallomme ulkokuori on vähentää fyysistä kontaktia muihin ihmisiin. Jos et halua ihmisten koskevan sinua tai lohduttavan sinua hädän keskellä, on tämä merkki selkeästä läheisyysongelmasta. Tämä ehkäisee meitä osallistumasta täysillä elämään.

Frida Kahlo sanoi, että tunteidemme suojaaminen muurilla asettaa meidät alttiiksi muurien sisällä tapahtuville tuhoille. Haluamme rakkautta ja läheisyyttä, mutta emme halua osoittaa herkkyyttämme siinä pelossa, että joku satuttaa ja puhkaisee pallon kuoren. Halaaminen ja kosketus on tärkeää kaikille ihmisille, se osoittaa, että pystymme vastaanottamaan toisen ihmisen kosketuksen.

Tyttö katselee ikkunan läpi ulos

3 – Selviydyn kaikesta

Jauhamme itsellemme, ettei mikään hetkauta, ja että pystymme selviytymään yksin kaikesta kohtaamastamme. Todellisuudessa tällaisen suojamuurin kanssa eläminen vie meiltä vapauden. Olemme kasvattaneet niin monta uutta suojakuorta ilmapallomme ympärille, että vajoamme maan pinnalle niiden painon vaikutuksesta.

Tällainen asenne antaa illuusion kontrollista ja tunteiden hallinnasta, mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Nainen leijuu ilmassa

4 – Tämä kuuluu luonteeseeni, olen mitä olen

On totta, että voit olla luonteeltasi mitä vain, mutta puhutko todellisesta minästäsi vai pelkästä suojamuuristasi? Kun olet kylmä ja välinpitämätön, onko kyseessä sinä itse, vai suojamuurisi? Käytämme usein naamioita eri tilanteissa suojataksemme todellisen minämme lähemmältä tarkastelulta.

Kova suojakuori voi auttaa sinua neuloilta suojautuessa, mutta pidemmän päälle tämä aiheuttaa monia ongelmia.

Perhonen ja kukka

Yritämme suojella itseämme toisilta, mutta jos suojakuorestaan rakentaa liian vahvan, emme pääse enää lentoon. Jäämme omien muuriemme vangiksi, emmekä saa enää todellista kosketusta muihin ihmisiin. Voimme ryhtyä marttyyreiksi ja rypeä itsesäälissä.