Tämän takia itsetunto on tärkeää

· 1.3.2016

Mitä on itsetunto?

Itsetunto on sitä, miten näemme itsemme. Täten se on asia, jota meidän tulisi rakastaa, arvostaa ja vaalia, ja meidän tulisi arvostaa itseämme. Se on myös sitä, miten näemme kaikki aspektit elämässämme. Se tukee identiteettimme perustaa. Se on pääasiallinen lähde, josta saamme tukea.

Itsetunto on yksi avain itsemme ja muiden ymmärtämiseen.

“Huonointa mitä ihmiselle voi tapahtua on se, että hän alkaisi ajatella pahasti itsestään.”

-Goethe-

Siihen kuuluu kaksi osa-aluetta: käsitys omista vahvuuksista sekä käsitys omasta arvostaan. Kanadalainen psykoterapeutti Nathaniel Branden vahvistaa, että itsetunto on itsevarmuuden ja itsensä kunnioittamisen summa. Se on intiimi kokemus, joka asustaa syvällä sisimmässämme. Se on sitä, mitä ajattelemme ja tunnemme itsestämme, ei sitä, mitä muut ajattelevat tai tuntevat meistä.

Itsetunto alkaa kehittyä elämämme ensimmäisinä vuosina. Tänä aikana vanhempamme kouluttavat meitä ja opettavat meille esimerkiksi minkälainen käytös on hyväksyttävää, minkälainen on vaarallista ja minkälainen käytös aiheuttaa vihaa tai epämiellyttäviä tunteita.

Tietenkin se, mitä lapset oppivat, riippuu siitä minkälainen perhe heillä on. Tämä määrää heidän elämänsä polun ja näyttää heille, mitä he saavat tai eivät saa tehdä. Perheen tuoma vaikutus yhdistettynä tilanteen ja persoonan mukanaan tuomiin vaikuttajiin luovat yhdessä itsetunnon.

Milloin itsetunto-ongelmia ilmenee?

Se, miten näemme itsemme, vaikuttaa suurimpaan osaan tekemistämme suurista päätöksistä. Se muokkaa elämäämme. Tästä syystä itsetunto on hyvin tärkeää, sillä se vaikuttaa yksinkertaisesti kaikkiin elämämme osa-alueisiin.

Mikäli itsetuntomme on alhainen, saatamme helposti pelätä todellisuuden kohtaamista. Tunnemme tyytymättömyyttä ja halveksintaa itseämme kohtaan, ja olemme jollakin tapaa hylänneet itsemme. Ajattelemme, ettemme ole minkään arvoisia, ja piilottelemme epäluottamuksen verhon takana, joka saa muut ihmiset etääntymään meistä.

Kun itsetuntomme on alhainen, olemme yliherkkiä sekä ulkopuolelta tulevalle että sisältämme kumpuavalle kritiikilleTästä syystä, mikäli itsetuntomme ei ole tarpeeksi korkea, emme pysty tyydyttämään tarpeitamme. Itsemme tuomitseminen ja hylkääminen satuttaa meitä suuresti.

Itse asiassa, mikäli itsetuntomme on alhainen, saatamme jopa antaa itsestämme täysin väärän kuvan muulle maailmalle. Sellaisen kuvan, kuin mitä me ajattelemme, että muut ajattelevat meistä. Me etsimme ulkoista hyväksyntää, ja tämä on kuin kaksiteräinen miekka. Sillä jos onnistumme saamaan hyväksynnän, saatamme tuntea valeonnellisuutta. Ja jos emme, uppoudumme suruun.

Kummin tahansa, me olemme riippuvaisia siitä, miten muut meidät näkevät, sillä oma näkömme ei ole tarpeeksi hyvä. Ja kun tukeudumme toisten hyväksyntään, se vain lisää omaa epämukavuuden tunnettamme.

Suurin osa ihmisistä etsii itsevarmuutta ja arvostusta kaikkialta muualta, paitsi itsestään. Ja juuri tästä syystä heidän etsintänsä ei ole menestyksekästä. Olemme unohtaneet, että olemme itse se henkilö, jolla on valta määrittää se mitä me olemme, ja pidämmekö me siitä kuvasta vai emme. Meidän tulee lopettaa itsemme tuomitseminen.

Nathaniel Brandenin mukaan meidän tulee toimia seuraavalla tavalla kohottaaksemme itsetuntoamme:

  • Elää tietoisesti.
  • Oppia hyväksymään itsemme.
  • Hankkiutua eroon syyllisyydentunteesta.
  • Elää vastuullisesti.
  • Elää autenttisesti.
  • Auttaa muita rakentamaan omaa itsetuntoaan.

Itsetunto ei määrity sen mukaan, mitä sosiaalisia saavutuksia onnistumme tekemään – ulkonäkömme, tai se, olemmeko suosittuja, ei vaikuta asiaan. Se ei määrity minkään sellaisen mukaan, jota emme voi kontrolloida. Sen sijaan se määrittyy rationaalisuutemme, vastuullisuutemme ja aitoutemme mukaan.

Mikäli emme analysoi itsetuntoamme, kukaan muu ei tule tekemään sitä puolestamme. Olisi erittäin tärkeää pysähtyä hetkeksi tarkkailemaan sitä, miten arvostamme itse itseämme, jotta voimme ymmärtää ne ansat, joita itse asetamme itsellemme.

Rakkaus itseämme kohtaan on lähtökohta sille, että kehitymme ihmiseksi, jolla on rohkeus ottaa vastuu omasta olemassaolostaan.”

-Viktor Frankl-