Seitsemän tuotteliaisuuden häiriötekijää

Suurimmat tuotteliaisuuden häiriötekijät ovat niitä asioita, jotka saavat sinut tuhlaamaan tarpeettomasti aikaa tai vaivaa tietyn tehtävän tekoon. Ne pitää osata tunnistaa, jotta niistä voi päästä eroon.
Seitsemän tuotteliaisuuden häiriötekijää

Viimeisin päivitys: 11 elokuu, 2021

Tuotteliaisuuden häiriötekijät ovat niitä tekijöitä, jotka johtavat siihen että vietät liikaa aikaa tietyn tehtävän parissa. Ne liittyvät myös olosuhteisiin, jotka saavat sinut investoimaan enemmän resursseja ja ponnisteluja tavoitteen saavuttamiseksi.

Tuotteliaisuus on hyödyllistä sekä työntekijöille että yrityksille. Tämä on tärkeää työntekijöille, koska se vapauttaa osan heidän ajastaan. Yrityksille se tarkoittaa tavoitteiden saavuttamista tehokkaasti.

Ihmiset eivät kuitenkaan aina onnistu olemaan tuotteliaita, ja monet eivät edes ymmärrä miksi. Tuotteliaisuudella on tietysti huomattavia häiriötekijöitä, ja vaikka niitä ei sinänsä huomaisikaan, se vaikuttaa suuresti aikatauluun. Mitä nämä tuotteliaisuuden häiriötekijät sitten ovat? Kuinka ne vaikuttavat meihin? Jatka lukemista saadaksesi selville.

“Niin ei vain voinut jatkua. Kaikki vain tappoivat aikaa. Mutta jos he vain tappoivat aikaa, aika tulisi lopulta tappamaan heidät.”

-Michael Grant-

Nainen, jolla on päänsärky.

Suurimmat tuotteliaisuuden häiriötekijät

1. Motivaatio

Motivaation puute on yksi tuotteliaisuuden suurimmista vihollisista. Et voi sitoutua tehtävään silloin, kun et ole kiinnostunut siitä, tai kun se ei lisää mitään elämääsi. Toisin sanoen, et anna parastasi, koska sinulla ei ole motivaatiota olla tehokas.

Tätä tapahtuu usein silloin, kun työnantaja ei tarjoa tarpeeksi kannustimia. Joskus se taas johtuu henkilökohtaisista vaikeuksista, jotka vain heikentävät motivaatiota. Molemmissa tapauksissa se on asia, jota sinun tulisi pohtia.

2. Järjestelyn puute

Oikeanlainen järjestely tai organisoiminen on välttämätön tehokkaan toiminnan kannalta. Ei ole järkevää viettää 40 minuuttia etsien tiedostoa tai paperia, koska et tiedä missä se on. Siksi järjestely on olennainen osa.

Fyysisen ja psyykkisen järjestyksen on siis oltava kunnossa. Fyysinen järjestys on aineellisten elementtien järjestämistä, kun taas psyykkinen järjestely on tehtävien ja toimintojen suunnittelua mielessä. Joskus 15 minuutin järkevä suunnittelu säästää kaksi tuntia itse työnteosta!

3. Viestinnän puute

Ihannetapauksessa viestinnän tulisi olla avointa, selkeää ja kunnioittavaa. Henkilö, joka ei tunne oloaan tarpeeksi mukavaksi ryhmässä paljastaakseen ideoitaan tai aloitteitaan, varmasti tuntee motivaation puutetta. Samoin yleinen ilmapiiri muuttuu jännittyneeksi, kun joku tiimin jäsenistä ei ole osa keskustelua.

Kunnioittava viestintä auttaa ihmisiä tuntemaan olevansa enemmän sitoutuneita työhönsä. Se myös helpottaa suhteita organisaation jäsenten välillä. Lisäksi se tarjoaa paremman kuuluvuuden tunteen, mikä johtaa suurempaan sitoutumiseen.

4. Huono työympäristö

Työilmapiiri sisältää koko fyysisen ympäristön sekä organisaation jäsenten ja valtahierarkioiden väliset suhteet. Motivaatio, asenne ja vuorovaikutus on tarttuvaa, kun se on positiivista.

Huono työilmapiiri johtaa kiinnostumattomuuteen, henkiseen laiskuuteen ja sitoutumattomuuteen. Siksi jokaisen on tehtävä osansa ja tilojen on oltava hyvässä kunnossa mukavan ilmapiirin luomiseksi.

5. Kohtuuttomat aikataulut

Ylityö on yksi tuotteliaisuuden suurimmista häiriötekijöistä. Joidenkin ihmisten kohdalla, mitä enemmän tunteja he omistavat tietylle tehtävälle, sitä parempia tuloksia he saavat. On kuitenkin osoitettu, että yleensä asia on päinvastoin.

Pitkät työajat johtavat väsymykseen, mikä puolestaan vähentää tunnetusti tuotteliaisuutta. Sekä keho että mieli tarvitsevat taukoja ja lepoa palautuakseen täydelle kapasiteetilleen. Muuten ihmiset muuttuvat hitaiksi, kömpelöiksi ja tekevät todennäköisemmin virheitä.

6. Huono suhde esimieheen

Huono esimies on painajainen, jonka useimmat ihmiset ovat kokeneet joskus. Millainen on huono esimies? No, hän esimerkiksi käyttäytyy kuin tyranni, antaa ristiriitaisia ohjeita ja etsii jatkuvasti “virheitä” työntekijöissään. Joskus taas on niin, että esimies on huono sillä hän on aina poissa, tai hänellä ei ole antaa vastauksia ongelmiin.

Tärkein ero todellisen johtajan ja huonon esimiehen välillä on se, että ensimmäinen inspiroi, kun jälkimmäinen taas aiheuttaa pelkoa tai hermostusta työntekijöissä. Inspiroiva ihminen tietenkin motivoi ja kannustaa. Tarpeettomia käskyjä lateleva ihminen puolestaan vain herättää epämiellyttäviä tuntemuksia, mikä johtaa passiivisuuteen ja motivaation puutteeseen. Tämä ei todellakaan edistä tuotteliaisuutta.

Tuotteliaisuuden häiriötekijät: ärsyttävä esimies.

7. Sosiaaliset mediat

Näistä on tullut yksi suurimmista tuotteliaisuuden häiriötekijöistä, koska ne keskeyttävät työn usein ja vievät arvokasta työaikaa. Ja tällainen ajanhukka ei tuo mitään etua työskentelyyn ja työpäivään.

Ihmiset ovat tottuneet tarkistamaan puhelintaan ja sosiaalisen median verkostojaan alituiseen, heti kun laite kilkattaa ja ilmoittaa uuden viestin tai tykkäyksen saapuneen. Tieteellisten tutkimusten mukaan on arvioitu, että meiltä voi kestää jopa 23 minuuttia palataksemme siihen, mitä olimme tekemässä ennen puhelimen tarkistamista.

Kuten huomaat, on tärkeää pohtia yllä olevia tekijöitä, koska ne saattavat vaikuttaa tuotteliaisuuteen. Joitakin niistä on todella helppo muokata itse, jotta voit olla tuotteliaampi ja tehokkaampi, ja jotta tunnet myös olosi töissä paremmaksi. Ota ne siis huomioon.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Ihmiset, joilla ei ole vapaa-aikaa
Mielen IhmeetLue se täällä Mielen Ihmeet
Ihmiset, joilla ei ole vapaa-aikaa

Ihmiset, joilla ei ole vapaa-aikaa, pelkäävät pysähtymistä. Tässä artikkelissa kerromme mistä tämä haitallinen käytös johtuu.



  • Sivickas, A. M. (1994). Anfibios culturales, moral y productividad. Revista Colombiana de Psicología, (3), 125-135.