Sukupuoliongelmat: seksismi nyky-yhteiskunnassa
Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas
Seksismi on naisten oletettua alempiarvoisuutta ryhmänä. Se on asenne, joka on pysynyt ja kehittynyt läpi historian monista sosiologisista syistä johtuen. Mutta seksismi on johtanut jo pitkään naisten sortoon siitä yksinkertaisesta syystä, että he ovat naisia, ja vieläpä modernissa yhteiskunnassa.
Nykyään et todennäköisesti näe ihmisten ilmaisevan sitä paljoakaan avoimesti länsimaissa. Monet järjestöt tekevät töitä sen ehkäisemiseksi ja sitä vastaan taistelemiseksi. Seksismi on kylläkin syöpynyt syvälle näihin länsimaihin sekä moniin muihin maihin.
Viime vuosikymmenten aikana seksismi on kehittynyt paljon. Psykologit Swin, Aikin, Hall ja Hunter ovat julkaisseet siitä joitakin huomionarvoisimpia teorioita.
Seksismiin liittyvät teoriat modernissa yhteiskunnassa
Ensinnäkin meidän täytyy tehdä ero vanhan koulukunnan seksismille ja nykyajan seksismille. Vanhan koulukunnan seksismi on ajatus siitä, että naiset ovat miehiä alempiarvoisia. Nykyajan seksismi puolestaan on feministien vaatimuksien vastustamista. Tämä kumpuaa siitä ajatuksesta, että naisia ei enää syrjitä ja sen vuoksi feminismi ei ole enää tarpeen.
Vastikään on syntynyt myös toinen ilmiö, nimeltä neoseksismi. Tällainen seksismi on heijastusta nyky-yhteiskunnan yleisestä konfliktista: naisiin liittyvistä tasa-arvoa kannattavista ajatuksista, jotka asetetaan miesten jatkuvaa ylempiarvoisuuden tunnetta vastaan.
Psykologit Glick ja Fiske yrittivät tarkastella seksismiä näkökulmasta, joka oli samankaltainen kuin nykyaikainen rasismiteoria. Loppujen lopuksi miesten ja naisten välisen parisuhteen erityispiirteet vaikeuttivat rasismiteorian soveltamista seksismiteoriaan.
Seksismissä on perustavanlaatuinen ristiriita: miehillä ja naisilla on ollut valta- ja alistumissuhteita, eikä se ole kuitenkaan estänyt ihmisiä muodostamasta intiimejä siteitä. Miehet ovat heppoisesti hylänneet naisten työhakemuksia heidän sukupuolensa takia, mutta menneet sitten kotiin ja syleilleet vaimojaan. Tämä itsessään on saanut seksismin eroamaan suuresti rasismista.
Kaksijakoisen seksismin teoria
Glick ja Fiske kehittivät tämän teorian (1996-2001) ja se on nykyään kaikista vaikutusvaltaisin seksismiteoria. Sen nimikin jo viittaa siihen, että teoriassa on kyse kaksijakoisuudesta. Miesten ja naisten väliset suhteet, sekä menneisyydessä että nykyään, ovat sisältäneet suuren määrän riippuvuutta. Tämän kehyksen sisällä on kaksi seksismin perustyyppiä:
- Vihamielinen seksismi. Naisia pidetään alempiarvoisena ryhmänä. Kyseessä on tapa oikeuttaa valta, joka miehillä on heihin.
- Hyväntahtoinen seksismi. Tämä versio koostuu idyllisestä mielikuvasta naisista vaimoina, äiteinä sekä romantiikan kohteina. Mutta se perustuu yhä ajatukseen siitä, että naiset ovat alempiarvoisia. Tässä versiossa ajatellaan yhä, että naiset tarvitsevat miehiä suojelemaan heitä ja huolehtimaan heistä.
Hyväntahtoisessa seksismissä naisiin suhtaudutaan positiivisesti, mutta vain tietyn kehyksen sisällä. Vihamielinen seksismi yhdistää naiset useampiin negatiivisiin piirteisiin. Molempien tavoitteena on kuitenkin loppujen lopuksi oikeuttaa ja vahvistaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa.
Feminismi ja tasa-arvon puolesta taisteleminen
Monien maiden (lähinnä länsimaiden) perusoikeuksien luomisen johdosta feminismi ja tasa-arvoisuuden puolesta taisteleminen ovat nykyään kasvussa.
Feminismi on sosiaalinen ja poliittinen liike, joka alkoi 1700-luvun lopulla. Yksi sen tavoitteista oli herättää tietoisuutta. Naiset tuovat mielenosoituksissaan esiin sorron, alistamisen ja hyväksikäytön, joka heihin kohdistuu patriarkaatissa. Feminismissä on kyse naisten vapautumisesta.
Epätasa-arvo on yhä vakava ongelma nykymaailmassa. Seksismiä, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa sekä muita seksuaalirikoksia tapahtuu päivittäin kaikkialla maailmassa. Siksi on niin tärkeää olla tietoinen todellisuudesta ja tehdä jotain sen muuttamiseksi.
Monet lailliset järjestöt pyrkivät ehkäisemään sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä viharikoksia sekä taistelemaan niitä vastaan. Mutta rangaistukset eivät auta yksinään. Meidän täytyy myös valistaa ihmisiä. Meidän täytyy opettaa ihmisille jo nuoresta iästä lähtien, että kunnioitus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo ovat perusoikeuksia. Ehkä sitten saamme modernin yhteiskunnan vailla seksismiä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Vázquez Botana, Alexandra; Gómez Jiménez , Ángel. Editorial Sanz y Torres. Psicología social.
- Género e igualdad de oportunidades: la teoría feminista y sus implicaciones ético-políticas. http://www.biblioteca.uma.es/bbldoc/tesisuma/1676206x.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.