Stressinhallinta kriittisissä tilanteissa: CISM yrityksille
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Mikä tahansa yritys voi milloin tahansa kohdata odottamattoman tapahtuman, jolla on suuri emotionaalinen vaikutus työntekijöihin. Yleisimpiä tapahtumia ovat esimerkiksi työtapaturmat ja laajat irtisanomiset. Stressinhallinta tällaisissa kriittisissä tilanteissa on ratkaisevaa.
Kun organisaatiolla on hyvin integroitu suunnitelma vaikeiden tilanteiden selvittämiseksi, hyödyt ovat selvät: työntekijät kohtaavat nämä olosuhteet mukautuvammin ja joustavammin. Samoin tuottavuus palautuu nopeammin.
Yrityksen tarjoama stressinhallinta kriittisissä tilanteissa on hyödyllinen ja tehokas mekanismi. Annamme ohjeet tällaisen strategian perustamiseen.
Selviytymisstrategioiden tarjoaminen kriittisissä tilanteissa yrityksen sisällä voi estää myöhemmän traumaperäisen stressin.
Stressinhallinta kriittisissä tilanteissa: määritelmä ja sovellus
Suurella osalla yhteiskuntamme organismeista on ohjelmia kriisien ja hätätilanteiden hoitamiseksi. Tapahtumille, kuten luonnonkatastrofeille, onnettomuuksille tai jopa terrori-iskuille, on oma toimintasuunnitelmansa niiden tapahduttua. Koska myös organisaatioilla pitäisi olla tällainen mekanismi, suunniteltiin ns. “CISM”-ohjelma.
J. T. Mitchell ja George S. Everly kehittivät vuonna 1997 ohjelman nimeltä Critical Incident Stress Management (CISM). Suomeksi tämä kääntyy esimerkiksi termillä “stressinhallinta kriittisissä tilanteissa”. Tämän ohjelman tavoitteena on kuvata joukko hyödyllisiä interventioita haitallisissa tilanteissa ihmisten mielenterveyden turvaamiseksi.
Yhdessä mainitut ammattilaiset julkaisivat kirjan, joka on parantunut vuosien saatossa. Critical Incident Stress Debriefing: An Operations Manual (2001) oli ensimmäinen viite monille yrityksille. Alla kuvataan sen toteutusmekanismeja.
Valmistelevat toimenpiteet ja koulutus
Aggression and Violent Behavior -julkaisussa korostetaan, että tämä ohjelma yhdistää suuren määrän interventioita, ja niiden joukossa koulutus ennen kriisien alkamista on avainasemassa. Tätä varten noudatetaan seuraavia ohjeita:
- Tiimin muodostaminen: Organisaatiot valitsevat joukon ihmisiä, jotka vastaavat stressinhallintaohjelman soveltamisesta kriittisissä tilanteissa.
- Arviointi: Tehdään analyysi mahdollisista stressaavista tapahtumista ja kriittisistä hätätilanteista, joita saattaa syntyä organisaatiossa itsessään.
- Protokollan kehittäminen: Näistä tunnistetuista uhkista alkaen kehitetään toiminta-avaimet. Jokaisella organisaatiolla on kuitenkin omat erityispiirteensä, ja ne on aina otettava huomioon.
- Ulkopuolinen tuki: Psykologien neuvot ovat välttämättömiä näiden ohjelmien luomisessa.
On erittäin tärkeää, että myös johtajat ja esimiehet koulutetaan tähän työhön.
Tietoa ja koulutusta työntekijöille “kriittisten tilanteiden suunnitelmasta”
Organisaatiokulttuurissa itsessään on olennaista, että jokainen yrityksen henkilö tietää, että tämäntyyppisiä tilanteita varten on olemassa toimintasuunnitelma. Näin jokainen ihminen tietää onnettomuuden sattuessa kenen puoleen kääntyä ja mitä mekanismeja aktivoida.
Samalla on tärkeää harjoitella ennaltaehkäisyä. Vaikka haitallisia tilanteita ei aina voida estää, voimme tarjota työntekijöillemme psykologista koulutusta. Sopivimpia ovat seuraavat:
- Tunteidensäätelytekniikat.
- Strategiat ongelmanratkaisussa.
- Stressinhallinta on aina välttämätöntä.
Yksilöllinen väliintulo
Jokaisen yrityksen, joka pyrkii toteuttamaan stressinhallintaa kriittisissä tilanteissa, tulee olla koulutettu psykologiseen ensiapuun. Tällä työkalulla autetaan henkilöä, joka on kriisissä ja joka on juuri kärsinyt kielteisestä kokemuksesta.
International Journal of Environmental Research and Public Health täsmentää artikkelissaan, että tämän menetelmän relevanssi tarjoaa riittävän psykososiaalisen vastauksen hätätilanteissa. Vaiheet emotionaalisen tai psykologisen ensiavun antamiseksi on lueteltu alla:
- Vakauta henkilö ja vie hänet turvalliseen paikkaan.
- Tarjoa fyysistä hoitoa: vettä, ruokaa, peittoja jne.
- Auta emotionaalisessa helpotuksessa.
- Selitä hänelle, että hänen tunteensa ovat normaaleja.
- Kerro tilanteesta yksinkertaisella, mutta selkeällä tavalla.
- Soita hänen sukulaisilleen.
- Ota tarvittaessa yhteyttä muihin palveluihin (terveyshuolto tai poliisi).
Interventio suurissa ryhmissä
Työympäristöissä voi syntyä monenlaisia hätätilanteita: kemialliset katastrofit, tulipalot, sähköonnettomuudet jne. BMC Psychology huomauttaa, että yritykset eivät aina ole hyvin koulutettuja selviytyäkseen näiden kokemusten psykologisista vaikutuksista.
Valmistautuminen stressinhallintaan kriittisissä tilanteissa tarjoaa johtajille ja esimiehille työkaluja toimia sekä yksilöllisesti että ryhmänä. Jos katastrofiin liittyy suuri määrä ihmisiä, sovelletaan tätä protokollaa:
- Pyydä ulkopuolista apua, jos tilanne sitä vaatii.
- Ilmoita paikallisille viranomaisille, jos tilanne niin vaatii.
- Kerää koko yrityksen henkilökunta.
- Kerro työntekijöille yksinkertaisella tavalla tilanteesta.
- Ilmoituksen ja vuoropuhelun tulee tehdä tähän tarkoitukseen koulutettu henkilö tai henkilöt.
- Vastaa kaikkiin kysymyksiin.
- On tärkeää tarjota tukea ja olla helposti lähestyttävä sekä empaattinen.
- Kriittisestä hetkestä alkaen ihmisiä opastetaan eri toimintovaiheissa.
- Apua tarjotaan logistiikka-asioissa: koti- tai sairaalamatkat, tarvittaessa puhelut työntekijöiden omaisille jne.
Toteutetun ohjelman määräaikainen arviointi
Lopuksi, kuten kaikkien hätätilanteisiin laadittujen ohjelmien kohdalla, tämäkin tulee tarkistaa säännöllisesti. Vain näiden protokollien kriittisellä analyysillä saavutetaan todellinen tehokkuus.
Hyödyllinen ja käytännöllinen stressinhallintaohjelma vakaviin tilanteisiin takaa työntekijöiden fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin. Siksi kannattaa harkita seuraavaa:
- Kokous ja arviointi: Yrityksessä koetun kriittisen tilanteen jälkeen pidetään yhteiskokous, jossa analysoidaan tuloksia. Parannusstrategioita ehdotetaan.
- Vuosikatsaus: Näiden toimintaohjeiden hyödyllisyys tarkistetaan joka vuosi. Yritykset ovat organismeja, jotka muuttuvat ajan myötä, ja usein se, mikä suunniteltiin kaksi vuotta sitten, ei ole enää tehokas tämän päivän olosuhteissa.
Kriisi- tai hätätilanteessa ihminen tarvitsee eniten henkistä tukea, läheisyyttä ja kaiken mahdollisen tiedon saamista tapahtuneesta.
Mitä pidämme “kriittisinä tilanteina”
Yrityksen kriittisten tilanteiden stressinhallintaohjelmaa esitettäessä on tärkeää selvittää, mistä nämä haittatapahtumat muodostuvat. Tiivistettynä sanottakoon, että niihin liittyy yleensä konflikteja ja väkivaltaa.
Occupational and Environmental Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus korostaa, että monet käytökset, kuten työpaikkakiusaaminen, osuvat tälle alueelle. Nämä ovat kokemuksia, joilla on suuri vaikutus työntekijöiden terveyteen. On kuitenkin muitakin olosuhteita, jotka voimme merkitä “kriittisiksi tilanteiksi”, kuten seuraavat:
- Itsemurha
- Irtisanomiset
- Yritysvarkaudet
- Työtapaturmat
- Työtoverin kuolema
- Rikolliset tai terrori-iskut
- Haitallisten tapahtumien todistaminen
- Vaarallisissa tilanteissa oleminen
- Auto-onnettomuudet
- Organisaatioon vaikuttavat luonnonkatastrofit
Ennaltaehkäisyn haaste
Kuten nyt tiedät, jokaisella yrityksellä on oltava oma työriskien ehkäisysuunnitelma. Tämä alue yhdistää joissain tapauksissa mielenterveyteen liittyviä näkökohtia. Organisaatioilla ei kuitenkaan aina ole erityistä strategiaa toimia kriittisissä yhteyksissä ja suuressa henkisessä ahdistuksessa.
Ihmiset viettävät suuren osan ajastaan työympäristössä. Siksi se, mitä sinulle tapahtuu työpaikalla, vaikuttaa suuresti psyykkiseen hyvinvointiisi. Toimintasuunnitelma on elintärkeä, jotta stressiä aiheuttava vaikutus voidaan minimoida pitkällä aikavälillä. Toivotaan, että yhteiskuntamme ja yritykset tiedostaisivat tämän asian.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Brooks, S. K., Dunn, R., Amlôt, R., Rubin, G. J., & Greenberg, N. (2019). Protecting the psychological wellbeing of staff exposed to disaster or emergency at work: a qualitative study. BMC Psychology, 7(1), 78. https://bmcpsychology.biomedcentral.com/articles/10.1186/s40359-019-0360-6
- Everly, G. S., Jr, Flannery, R. B., Jr, & Mitchell, J. T. (2000). Critical incident stress management «CISM». Aggression and Violent Behavior, 5(1), 23–40. https://psycnet.apa.org/record/1999-01195-002
- Mitchell, J.T. & Everly (2001). Critical Incident Stress Debriefing: An Operations Manual. Ellicott City. Chevron. Disponible en: https://books.google.es/books/about/Critical_Incident_Stress_Debriefing.html?id=r09ZAAAACAAJ&redir_esc=y
- Nyberg, A., Kecklund, G., Hanson, L. M., & Rajaleid, K. (2021). Workplace violence and health in human service industries: a systematic review of prospective and longitudinal studies. Occupational and Environmental Medicine, 78(2), 69–81. https://oem.bmj.com/content/78/2/69
- Wang, L., Norman, I., Xiao, T., Li, Y., & Leamy, M. (2021). Psychological First Aid training: A scoping review of its application, outcomes and implementation. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(9). https://www.mdpi.com/1660-4601/18/9/4594
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.
