Tieteen mukaan sosiaalinen media ei lievitä tylsyyttä
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Me kaikki käytämme kännyköitä ajoittain viihdyttääksemme itseämme. Tarkastamme saapuneet viestit ja sähköpostit, ajankohtaiset uutiset, saamamme kommentit ja tykkäykset sosiaalisissa medioissa, katselemme valokuvia jne. Teemme näitä asioita hyvin usein ihan vain sen vuoksi, ettemme tylsistyisi. Tiede on kuitenkin osoittanut, että sosiaalinen media ei lievitä tylsyyttä. Se, mitä se saavuttaa, on jotain aivan muuta.
Monet somesovellukset tuntuvat olevan jopa paikkoja, jotka ovat täynnä toisilleen huutavia ja kiroilevia ihmisiä. Jotkut viestit ja kommentit jäävät mieleen pidemmäksi aikaa ja aiheuttavat stressiä. Aikomuksesi on ehkä viihdyttää itseäsi muutaman minuutin ajan, mutta pian tunnetkin olosi enemmän ärsyyntyneeksi kuin rentoutuneeksi.
Tämän sosiaalisen median aiheuttaman väsymyksen vuoksi jotkut käyttäjät haluavat nyt irrottautua sovelluksista tai harjoittaa niin sanottua “digitaalista detoxia“. Suurimmat sosiaalisen median käyttöongelmat esiintyvät kuitenkin nuoremmalla väestöllä, koska he eivät voi sietää tylsistymistä ja “ei-minkään” tekemistä. He voivat kokea suurtakin ahdistusta, kun heillä ei ole näyttöä nenänsä edessä.
“Sukupolvi, joka ei voi kestää tylsyyttä, on sukupolvi pieniä ihmisiä; ihmisiä, jotka ovat eronneet luonnon hitaasta prosessista, ja ihmisiä, joissa jokainen elintärkeä impulssi kuihtuu hitaasti ikään kuin he olisivat leikkokukkia maljakoissa.”
-Bertrand Russell-
Miksi sosiaalinen media ei lievitä tylsyyttä?
Sosiaalinen media ei totta tosiaan vähennä tylsyyttä. Mutta se kyllä todella huonontaa monien ihmisten mielenterveyttä. Tämä vahvistettiin Kalifornian käyttäytymistieteellisten neurotieteiden ja psykologian instituutin vuonna 2020 tekemässä tutkimuksessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tämä vaikutus ei ole sama kaikkialla maailmassa. On nimittäin sellaisiakin ihmisiä, jotka osaavat hyödyntävät sosiaalista mediaa ja saavat siitä nautittavaa hyötyä.
Sen intensiiviseen käyttöön liittyvät epämukavuutta ja stressiä koskevat luvut ovat kuitenkin suuret ja silmiinpistävät. Jotkut ihmiset ovat esimerkiksi tulleet riippuvaisiksi tykkäyksistä. Se toimii heille ikään kuin dopamiinina. Toiset ymmärtävät elämän vain digitaalisen maailmankaikkeuden kautta. Siellä he vertailevat itseään muihin ja siellä on ehdottomasti kiellettyä jättää väliin viime hetken postatut viestit tai valokuvat.
Monet näistä asioista eivät ole meille uutisia. Tiede ei kuitenkaan ollut aiemmin tutkinut sosiaalisen median vaikutusta lyhyellä aikavälillä. Toisin sanoen, auttaako se meitä viihdyttämään itseämme ja lievittämään stressiä tai satunnaista tylsyyttä töissä, taukojen aikana, metrossa jne.? Tiede sanoo nyt ei. Katsotaanpa, mitä argumentteja tähän on annettu.
Lyhyt aika kännykällä ei paranna mielialaa
Radboudin yliopisto Hollannissa teki tämän mielenkiintoisen tutkimuksen. Tavoitteena oli selvittää, auttavatko sosiaaliset verkostot, kuten kaikilla on taipumus uskoa, puhdistamaan mielemme, kun olemme stressaantuneita tai kun meillä on lyhyt rentoutumishetki. Tulokset julkaistiin Royal Society Open Science -lehdessä. Ne eivät olisi voineet olla kiinnostavampia. Tässä ne ovat:
- Sosiaalinen media ei vähennä tylsyyttä. Se saa ihmiset tuntemaan olonsa väsyneemmäksi ja stressaantuneemmaksi.
- Et käytä matkapuhelinta vain tauon aikana tai silloin, kun sinulla on vähän vapaa-aikaa. Kännykän käyttö ei ole oikeastaan vapaa-ajan muoto, vaan enemmän elämäntapa. Lisäksi käytät laitteitasi jopa kaikkein selittämättömimmissä tilanteissa. Siksi on vaikea erottaa lepohetkiä työhetkistä.
Käytämme kännyköitämme intensiivisesti ja epäterveellisesti. Tarkistamme sosiaalista mediaa tiheään tilanteesta riippumatta. Tämä voi saada meidät tuntemaan olomme stressaantuneemmaksi työn aikana ja vieläkin rasittuneemmaksi, kun meidän pitäisi levätä.
Kiireellisyyden tunne siitä, että sinun täytyy tarkistaa puhelimesi
Se tunne, että sinun täytyy tarkistaa matkapuhelimesi koko ajan, ei ole sattumaa. Sekin, että sosiaaliset verkostot eivät lievitä tylsyyttä, johtuu tietystä tarkoituksesta. Tämä on se tosiasia, että jokainen sovellus haluaa sinun käyttävän niitä intensiivisesti.
Kaikki somesovellukset käyttävät erittäin kehittyneitä tekniikoita pitääkseen sinut niissä kiinni. Kiireellisyys, ajatus siitä, että jos et hetkeen vilkaise matkapuhelintasi, että jotain puuttuu, on hyvin normaali tunne nykyään.
Loppujen lopuksi digitaalista maailmaa itsessään ei ole todellakaan suunniteltu lievittämään ikävystymistä. Sitä ei myöskään ole tarkoitettu viihteeksi vain hetkeksi kerrallaan. Tavoitteena on riippuvuus ja sen jatkuva käyttö.
Etsi muita tapoja paeta
On monia tapoja käsitellä tylsyyttä. Tärkeintä on kuitenkin oppia sietämään sitä. Sinun pitäisi löytää muita asioita, joilla voit viihdyttää itseäsi. Ja jos valitset ne hyvin, ne voivat olla sekä rikastavia että palkitsevia.
Lukeminen, musiikin kuuntelu tai jonkin taiteellisen toiminnan harjoittaminen ovat kaikki poikkeuksellisia voimavaroja mielellesi ja psyykkiselle hyvinvoinnillesi. Ne harmonisoivat tunteita, säätelevät stressiä ja parantavat luovuutta.
Jos yrität, huomaat pian, että matkapuhelimen näytön ja sosiaalisten verkostojen jatkuvan melun ulkopuolella on upeita universumeja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bai, J., Mo, K., Peng, Y., Hao, W., Qu, Y., Lei, X., & Yang, Y. (2021). The Relationship Between the Use of Mobile Social Media and Subjective Well-Being: The Mediating Effect of Boredom Proneness. Frontiers in psychology, 11, 568492. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.568492
- Dora J, van Hooff M, Geurts S, Kompier M, Bijleveld E. Fatigue, boredom and objectively measured smartphone use at work. R Soc Open Sci. 2021;8(7):201915. doi:10.1098/rsos.201915
- Firth, J., Torous, J., Stubbs, B., Firth, J. A., Steiner, G. Z., Smith, L., Alvarez-Jimenez, M., Gleeson, J., Vancampfort, D., Armitage, C. J., & Sarris, J. (2019). The “online brain”: how the Internet may be changing our cognition. World psychiatry : official journal of the World Psychiatric Association (WPA), 18(2), 119–129. https://doi.org/10.1002/wps.20617
- Karim, F., Oyewande, A. A., Abdalla, L. F., Chaudhry Ehsanullah, R., & Khan, S. (2020). Social Media Use and Its Connection to Mental Health: A Systematic Review. Cureus, 12(6), e8627. https://doi.org/10.7759/cureus.8627
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.