Seksuaalisuudestasi nauttiminen ei tee sinusta helppoa saalista

En ikinä ajatellut sen enempää seksielämääni tai ensimmäisiä seksikokemuksiani tai sitä, mitä ne merkitsivät. Seksielämäni alkoi pikkuhiljaa. Siihen ei liittynyt huonoja kokemuksia, ja sen sijaan sain kokea mukaviakin yllätyksiä. Löysin kokonaan uusia tuntemuksia ja opin sen, mitä kaikkea on mahdollista tehdä ja jakaa toisen ihmisolennon kanssa nauttimalla hetkestä.

En itse asiassa pysähtynyt ajattelemaan, oliko hetki oikea vai ei. Olen sitä mieltä, että juuri tästä syystä ensimmäinen kertani oli niin taianomainen ja positiivinen. Se vain tapahtui. Se vaikutti hyvin yksinkertaiselta asialta, mutta ympärilläni olevat ihmiset eivät olleet samaa mieltä. He olivat täynnä ennakkoluuloja ja paheksuntaa.

Kasvoin aikuisemmaksi, eikä tämä elämäni osa-alue ikinä ollut minulle kovin tärkeä. Ehkä siitä syystä, etten tässä vaiheessa ollut vielä ollut vakaassa parisuhteessa. Tästä syystä sain nauttia omasta itsestäni ilman sen suurempia päänsärkyjä tai henkisiä siteitä. Pidin kaikesta seksiin liittyvästä, oloni oli mukava ja minä olin vapaa.

 

Minulla oli useita partnereita, kaikki erilaisia ja uniikkeja, ja suhteeni kaikkiin heihin olivat erittäin mutkattomia. Jos kysyisit minulta, olinko hellä heitä kaikkia kohtaan, sanoisin kyllä. On myös totta, että kaikki nuo ihmiset olivat täynnä rakkautta ja huolenpitoa ilman negatiivisia tunteita. Ympärilläni olevat, minua rakastavat ihmiset näkivät minut liberaalina vapaasieluna.

He ajattelivat, että seksi oli minulle jotakin mekaanista, ilman henkisiä siteitä. He toivoivat minun käyttäytyvän vastuuntuntoisemmin ja samaan aikaan tuomitsivat taukoamatta seksielämääni.

Mutta mitä ajattelin itse itsestäni?

Tähän ajanjaksoon liittyen voin täysin rehellisesti todeta, että tein niin kuin sydämessäni hyvältä tuntui. Kun tunsin olevani onnellinen ja vapaa, juoksin tunteen mukana. En yliajatellut kaikkea ja samaan aikaan pidin huolta itsestäni ja kehostani.

Nautin hetkestä, itsestäni ja hänestä. En ajatellut mitään muuta.

Elämä oli antanut minulle suurenmoisen lahjan: yhteenkuuluvuuden tunteen ihmisen kanssa, joka siinä hetkessä halusi olla ja jakaa rakkautta kanssani.

Intiimiä rakkautta, jolloin luotat toiseen ihmiseen ja haluat viettää siinä hetkessä aikaa hänen kanssaan. Kysyin itseltäni: Minkä takia kukaan haluaisi pettää sen ihmisen luottamuksen, jonka on nähnyt kaikkensa paljastaneena, alasti? Tajusin heti tämän jälkeen, että kaikki eivät jaa samanlaista rehellisyyttä.

Ja monta vuotta tämän jälkeen, kun olin jo hyväksynyt itseni ja erottanut itseni kaikesta muusta, ymmärsin, että elämän kokeminen avoimin mielin seksuaalisuuteni suhteen sai muut näkemään minut helppona saaliina. Ystäväni ja ihmiset, joihin luotin, totesivat sen kuitenkin tehneen minusta yhä enemmän haluttavamman.

Nautin aluksi kaikesta uudesta, johon olin päätynyt kuin vahingossa, mutta aloin pian tuntea oloni epämukavaksi niiden ihmisten ennakkoluulojen takia, jotka eivät ymmärtäneet minua. Niiden ihmisten, jotka eivät osanneet ajatella asiaa vapauden ja jonkinlaisen inhimillisen empatian kannalta.

Mitä tein asialle?

Yritin omasta puolestani ymmärtää niitä ihmisiä, jotka eivät myöntäneet nauttivansa seksistä. En ikinä joutunut kokemaan kunnioituksenpuutetta, outoja tai vaarallisia tilanteita, enkä hyväksikäyttöä. En ikinä. Jokaisen partnerini kanssa jaoimme saman näkemyksen hetkessä elämisestä, läheisyydestä ja nautinnosta.

Olin, ja olen edelleen korkeakoulutettu henkilö, joka on saanut kokea upeita asioita elämässään. Olen hyvä ihminen, jonka sydän on täynnä pyyteetöntä rakkautta. Kunnioittava ja aina inhimillinen.

Ongelma oli se, että kaikki hyvät puoleni piilotettiin sen kuvan taakse, että olin pelkkä helppo saalis. Aloin kyllästyä ainaisiin kommentteihin ja tuomitsemiseen, ja sitten tapasin unelmieni miehen. Kerroin hänelle kaiken ja luotin häneen täysin. Ja vaikka hän ajatteli, ettei ole samanlainen kuin minä, hän tiesi olevansa vain toinen ihminen tällä planeetalla ja ymmärsi minua.

Hän ei tuominnut minua. Päinvastoin. Hän ajatteli, että olin kontrollissa omasta seksielämästäni ja että tunsin itseni hyvin. Tiesin rajani ja tästä syystä osasin nauttia vapaudestani ja tasapainoisuudestani.

Täten annoin itselleni luvan: jatkoin seksuaalisuudestani nauttimista ja kehoni tutkiskelemista ihmisen kanssa, joka rakasti minua. Tein mitä sydämeni käski minun tehdä ja unohdin kritiikin oppimalla kunnioittamaan itseäni. Lopultakin ymmärsin, ettei kenelläkään muulla ole oikeutta tuomita tai kyseenalaistaa minua ihmisenä.

Jokainen ihminen on itse vastuussa siitä, miten ja mitä varten hän elää. Me olemme omien tunteidemme ja kehojemme omistajia. Älä tuhlaa aikaasi hyppien sellaisten ihmisten tahtiin, jotka ovat täynnä epäilystä ja pelkoa. Ihmisten, jotka sanovat aina “minähän sanoin…” tai “et voi tehdä niin”. Mikä on se viesti, mitä tällaiset ihmiset yrittävät välittää? Se, että me emme ansaitsisi olla omia itseämme. Ole sinä.

“Seksi ilman rakkautta on terveellistä liikuntaa.”