Sairaalloinen mustasukkaisuus: kun mustasukkaisuus yltää vaarallisiin mittoihin
Me kaikki tunnemme mustasukkaisuutta toisinaan. Itse asiassa se on täysin normaali reaktio siihen tunteeseen, että meidän erittäin tärkeänä pitämäämme ihmissuhdetta uhataan. Terve mustasukkaisuus viestii meidän perheenjäsenillemme, kumppaneillemme ja ystävillemme, että “Sinä olet minulle tärkeä, enkä minä ikipäivänä haluaisi meidän suhteellemme tapahtuvan mitään ikävää.”
Kuitenkin yhtä lailla kun on olemassa normaalia ja tervettä mustasukkaisuutta, on olemassa myös liiallista tai pakkomielteistä mustasukkaisuutta. Tämä häiriö tunnetaan patologisena mustasukkaisuutena.
“Mustasukkaisuus on kaikkein äärimmäisin ilmaisu meidän omasta epävarmuudestamme.”
Miten tiedämme, onko omalla kohdallamme kyse sairaalloisesta mustasukkaisuudesta?
Suurin osa tapauksista, joissa esiintyy sairaalloista mustasukkaisuutta, rajoittuu vaimon ja miehen tai rakastavaisten välille. Sairaalloisen mustasukkainen ihminen roikkuu väkisin kiinni houreisessa ajatuksessaan, että hänen kumppaninsa on uskoton, välittämättä tippaakaan siitä onko tämän johtopäätöksen tukemiseksi edes olemassa minkäänlaisia todisteita. Sairaalloisesta mustasukkaisuudesta kärsivä ihminen uskoo, että on kumppaninsa herra, ja tällaiset ihmiset ovat pakkomielteisiä tarkkailun ja seuraamisen suhteen, sekä koetuksen “napata” kumppaninsa rysän päältä.
Patologinen mustasukkaisuus voi ilmetä niin miehissä kuin naisissakin; joka tapauksessa se on yleisempää ja vaarallisempaa miesten kohdalla.
Toisin kuin normaali mustasukkaisuus, voi sairaalloinen mustasukkaisuus kestää vuosia. Patologisesti mustasukkaiset ihmiset keskittyvät toistuvasti vähäpätöisiin ja merkityksettömiin tapahtumiin syyttääkseen kumppaniaan uskottomuudesta, eivätkä he ole valmiit muuttamaan omaa kantaansa edes silloin, kun heille esitetään loogisia todisteita siitä, että he olivat väärässä.
Kaikkein kroonisimmissa tapauksissa sairaalloisen mustasukkainen kumppani menee äärimmäisyyksiin ja ryhtyy väkivaltaiseksi omaa kumppaniaan ja/tai väitettyä rakastettuaan kohtaan. Lisäksi on yleistä, että patologisesti mustasukkaiset ihmiset koettavat satuttaa itseään. Tämä tapahtuu yleensä niiden ihmisten tapauksessa, joilla on vainoharhainen persoonallisuus, tai toisinaan säestämässä on jokin muu psykoosi tai sairaus, kuten esimerkiksi pakko-oireinen häiriö.
Aiheuttajat ja hoidot
Tom Valeo mainitsee artikkelissaan When a Drug Leads to Suspicions of Infidelity (suom. “Kun lääke johtaa epäilykseen uskottomuudesta”), että hän on nähnyt useita tapauksia, joissa Parkinsonin taudista kärsivät potilaat ovat sairaalloisen mustasukkaisia. Vaikka tämä ei ole kovin yleistä, niin on patologisen mustasukkaisuuden havaittu olevan yksi sivuoire jonka aiheuttaa lääke, joita tästä sairaudesta kärsivät käyttävät elvyttääkseen dopamiinin tuotantoa.
Kokaiini, metamfetamiini ja muut huumeet, jotka tuottavat nopean piikin dopamiinin tuotantoon, voivat aiheuttaa vastaavan vaikutuksen. Näissä tapauksissa sairaalloisen mustasukkaisuuden hoitaminen ainoastaan kyseisten lääkkeiden annostusta pienentämällä tai riippuvuudesta irtipääsemällä, ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi.
Valitettavasti useimmat sairaalloisen mustasukkaisuuden tapaukset eivät ole yksinkertaisia. Patologista mustasukkaisuutta on löydetty tapauksissa, joihin liittyy skitsofreniaa, neuroosia, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, sekä potilaissa jotka ovat kärsineet vaurion oikeaan otsalohkoon. Lisäksi se on yleistä alkoholisteilla ja ihmisillä, jotka kärsivät seksuaalisesta toimintahäiriöstä.
Lyhykäisyydessään mustasukkaisuus kukoistaa silloin, kun ihminen tuntee olonsa epävarmaksi, ei koe tulevansa rakastetuksi, ja tuntee suurta paloa yltää asemaan, jossa on valtaa.
Saadakseen apua sairaalloisen mustasukkaisuuden hoitamiseen on ensiarvoisen tärkeää olla yhteydessä psykologiin, psykiatriin, ja jopa seksologiin. Joissain tapauksissa sellainen terapia, johon pariskunnan molemmat osapuolet ottavat osaa, voi tarjota merkittäviä hyötyjä. Terveydenhuollon ammattilainen pystyy suorittamaan kattavan arvion, jotta syyt voidaan määritellä ja täten valita kaikkein paras hoitokeino.
Kuvan luovuttanut käyttöön Mike Hoff.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.