Rakastavan kielen tärkeys lasten kanssa

Kun tulemme maailmaan, olemme läheisessä yhteydessä äitimme ääneen ja psyykkiseen maailmaan, joka on seurausta herkistä raskauskuukausista. Siksi emme tunne itseämme ulkomaalaisiksi vieraassa maassa. Vauvat voivat nähdä affektiiviseen kieleen vaikuttavan suuren voiman. Arvostettu ranskalainen synnytyslääkäri Michel Odent muistuttaa, että on yhtä tärkeää ymmärtää raskaana olevan naisen tunnemaailmaa, kuin myös huolehtia hänen säännöllisistä tarkastuksistaan.

Sama koskee 2-, 3- ja 5-vuotiaita lapsia. Voimme antaa heille parasta. Tarjota hyviä vaatteita, tasapainoisen ravitsemuksen, leluja joilla vauhdittaa varhaista kehitystä… Jos et kuitenkaan huolehdi heistä hellyydellä, itsevarmuudella ja luottavaisella kielellä, joka on tunneperältään viisasta, lapsi ei tule kasvamaan niin kuin hän pitäisi. Heidän aivonsa alkavat kehittää puutteita ja kokeilemaan aukkoja, joita he koittavat täyttää muilla tavoilla saavuttaessaan murrosiän tai aikuisuuden.

Me kannustamme sinua pohtimaan asiaa.

Puhu minulle kivasti, puhu minulle niin ettet satuta minua

Sanat eivät tapa sinua, mutta niillä on valtava potentiaali satuttaa. Me kaikki tiedämme tämän. Olemme kokeneet sen tavalla tai toisella. Kuitenkin huolimatta siitä, että asia on varsin selkeä, joskus olemme huolimattomia puhuessamme lapsiemme tai teini-ikäisten kanssa. Kielellä on voima luoda tietynlaista arkkitehtuuria nuoren aivoihin. Tätä meidän ei koskaan tulisi laiminlyödä vanhempina, isovanhempina tai kasvattajina.

“Mielen kouluttaminen ilman sydämen kouluttamista ei ole oikeaa koulutusta.”
-Aristoteles-

Paha sana, halveksuva sana, “teet kaiken aina väärin”, “olet luokan tyhmin henkilö”, “jätä minut rauhaan”. Nämä sanat jättävät jäljen lapsen psyykkiseen maailmaan siinä määrin, että ne tuovat mukanaan puolustautumattomuutta, stressiä tai jopa lapsuudenaikaista masennusta.

Kokeilut, kuten yksi Atlanta Speech School -keskuksessa toteutettu osoittavat, että jotain positiivisen kielen käyttö tukee sitoutuneisuutta opiskelijoissa. Se kannustaa heitä ennen kaikkea katsomaan itseään positiivisemmin, mikä puolestaan auttaa tulemaan toimeen maailman kanssa.

Monimutkaisinta on, että kaikki vanhemmat eivät suinkaan ole ammattitaitoisia käyttäessään tehokasta ja yliluonnollista psyykkistä kieltä. Kauniisti puhuminen edellyttää intuitiota, tahtoa, aikaa ja kärsivällisyyttä. Ennen kaikkea se vaatii miehen tai naisen parantumisen, jotta vanhempi itse voisi kokea olevansa arvokas ja kunnioitettu. Vanhempi, joka auttaa lastaan kasvamaan fyysisesti, mutta auttaa lastaan myös kasvattamaan itseluottamustaan, itsetuntoaan ja henkistä älykkyyttään.

Avaimet rakastavaan kommunikointiin lasten kanssa

Daniel Goleman selitää kirjassaan Childhood Emotional Intelligence, että joskus aikuiset voivat liioitella myönteistä vahvistumista niin pitkälle, että se menettää kaiken arvonsa. Lapset ovat erittäin hyviä erottamaan uupumuksen aitoudesta tai yksinkertaisesta kiinnostuksen puutteesta.

Kun äiti tai isä kertoo 8-vuotiaalle lapselleen “Joo, piirustuksesi on todella hieno”, ilman että he edes vilkaisevat paperia kiireiltään, lapsi ei usko viestiä. Hän pitää kiinni asenteesta, jonka vanhempi osoittaa heille. Kivasti puhuminen ei ole ainoastaan positiivisia sanoja. Se tarkoittaa myös pysähtymistä, huomion kiinnittämistä ja ennen kaikkea tietämystä siitä, kuinka muodostaa yhteys.

Rakastavan kommunikoinnin tärkein strategia on tieto siitä, kuinka muodostaa yhteys mielen, tunteiden ja lapsemme aivojen kanssa. Seuraavaksi selitämme miten tämä tapahtuu.

Periaatteet lapsen kanssa kommunikointiin psyykkisellä kielellä

Usein, melkein huomaamattamme, käytämme lastemme kanssa hyvin vähän pedagogisia strategioita, vaikka onkin totta, ettemme aina tee sitä huonoilla aikomuksilla. Emme yksinkertaisesti ymmärrä, miten he käsittelevät tietoa tai tarvitsevat sitä henkilökohtaisen kasvunsa jokaisessa vaiheessa.

Nämä ovat hyvin yksinkertaisia strategioita toteutettavaksi.

• Vältä pitkiä puheita. Jos opetat lapsellesi jotain, korjaa häntä ja selitä asia konkreettisella tavalla. Muista 30 sekunnin sääntö. Se on maksimiaika, jonka nuori lapsi jaksaa keskittyä tiettyyn asiaan.

• Monien varoitusten antaminen on tarpeetonta. On hyvin yleistä, että äidit ja isät ovat tavalla tai toisella painostuksen alaisia arjessaan. Näiden vanhempien lapsilla on taipumusta reagoida hitaasti. Tämä johtuu siitä, että vanhemmat jatkuvasti siirtävät painostuksensa myös heihin: kiirehdi, nouse ylös, pukeudu, tee sitä, tee tätä…

• Tämän tyyppinen käskeminen ja komentaminen ei koskaan salli yhteyttä lapsiemme kanssa. Lapset tietävät, että yhtä komentoa seuraa aina myös toinen. Joten, he eivät tottele ensimmäistä. Tämä ei suinkaan ole oikein. Lapsia ei opeteta kiireessä, vaan kärsivällisyydellä ja läheisyydellä. Joskus on riittävää ilmoittaa yksinkertainen asia lujuudella, läheisyydellä ja hyvin perustein, jotta tietynlaista käyttäytymistä voitaisiin edistää.

• Kuuntele lapsiasi, kun he puhuvat sinulle. Osoita heille, että jokainen sana jonka he sanovat on sinulle merkityksellinen. Anna sinua ympäröivän maailman pysähtyä hetkeksi. Ei ole syytä kiirehtiä. Viljele kärsivällisyyttäsi.

• Lausu lapsesi nimi hellyydellä.

Lastesi kanssa ylläpitämäsi vuoropuhelun tulisi herätellä heitä ja antaa heille annos uteliaisuutta ja intoa tutkimiseen. Sen tulisi antaa heille hellyyden tunteita, jotta he voisivat kehittää turvallisempaa, täydempää ja onnellisempaa tietoisuutta.