Psyykkinen etäisyys perheenjäseniin: miksi sitä tapahtuu?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Psyykkinen etäisyys perheenjäseniin ei synny yhdessä yössä. Yleensä se kerääntyy vähitellen pettymyksistä, kaunasta, kovista sanoista ja hiljaisuuksista. Tällaista dynamiikkaa voi esiintyä kenessä tahansa perheenjäsenessä, ja se jättää jälkeensä vuotavia haavoja.

Vanhemmat, lapset, veljet, sedät, serkut, isovanhemmat… Voit kokea tällaista viileyttä kenen kanssa tahansa. Tunne-etäisyyttä perheen sisällä esiintyy useammin kuin luuletkaan. Monissa perheissä onkin joku perheenjäsen, joka ei enää tule käymään tai ei edes soita kyselläkseen, miten kaikilla menee.

Monille tämä on jopa luonnollista, sillä useimmiten emme tule toimeen kaikkien perheenjäsenten ja sukulaisten kanssa. Tilanne kuitenkin muuttuu ongelmallisemmiksi, kun kitkaa syntyy vanhempien ja lasten välillä. Verisiteet eivät takaa kiintymystä, eivätkä ne ole velvoite ylläpitää yhteyttä ja lämpöä. Välien viileneminen tuntuu kuitenkin pahalta.

Tutkitaanpa asiaa tarkemmin.

Miksi psyykkistä etäisyyttä tapahtuu perheen sisällä?

Psyykkinen etäisyys perheenjäseniin on ollut melko laiminlyöty tutkimusaihe, kertoo neuropsykiatri Richard Conti Keanin yliopistosta New Jerseystä (Yhdysvallat). Hän väittää, että tällaisia tilanteita tapahtuu melko usein ja että niitä esiintyy useammin serkkujen, tätien ja setien sekä sisarusten ja sisarusten lasten keskuudessa. Suurin ahdistuksen ja psyykkisen uupumuksen tunne kuitenkin syntyy ydinperheessä (vanhemmat ja lapset).

Nykyään tästä aiheesta keskustellaan enemmän. Tämä voi johtua siitä, että julkkikset osoittavat sitä paljon avoimemmin kuin ennen. Esimerkiksi Sussexin herttua ja herttuatar jättävät taakseen Britannian kuninkaallisen perheen aloittaakseen tavallisemman elämän toisessa maassa. Näyttelijä Anthony Hopkins on myös puhunut useamman kerran siitä, että hän ei ole puhunut tyttärelleen lähes kahteen vuosikymmeneen.

Ulkopuolelta katsottuna se saattaa tuntua surulliselta ja jopa käsittämättömältä. Mutta tuo dynamiikka, joka on erityinen jokaisessa perheessä ja suvussa, on erittäin monimutkainen. Argentiinalainen perheterapeutti Salvador Minuchin on sanonut, että kasvaminen ja kypsyminen tarkoittaa osaamista erota. Valitettavasti jotkin erot tapahtuvat kivuliaalla ja jopa vääristyneellä tavalla aiheuttaen ikuisia haavoja.

Katsotaanpa perheen sisäisen psyykkisen etäisyyden tärkeimpiä syitä.

Erilaiset odotukset ja arvot

Millaisena kuvittelet elämäsi? Mitä odotat itseltäsi? Mitkä ovat arvosi? Kun vastaat näihin kysymyksiin, kenties huomaat, että perheelläsi tai sukulaisillasi on täysin päinvastaiset ajatukset kuin sinulla. Tämän ei kylläkään pitäisi olla ongelma, ja parhaat perheet eivät ole niitä, joissa kaikki on kaikesta samaa mieltä, vaan ne, jotka eroistaan huolimatta kunnioittavat toisiaan.

Valitettavasti ihmiset eivät aina ajattele näin. Monissa tapauksissa emotionaalinen etäisyys johtuukin sovittamattomien arvojen ja odotusten yhteentörmäyksestä. Esimerkiksi jotkut vanhemmat asettavat lapsilleen kohtuuttoman suuria odotuksia, joita nämä eivät osaa tai halua saavuttaa.

Käyttäytymismallit, jotka kuluttavat ihmissuhteita

Emotionaalisesti kylmät äidit, autoritaariset isät, itsekkäät lapset, väkivaltainen viestintä ja impulsiivinen käyttäytyminen… Kodissa voi olla vaikka minkälaista epätervettä dynamiikkaa, joista monet johtuvat diagnosoimattomista psykologisista häiriöistä. Toiset voivat johtua ristiriitaisista persoonallisuuksista, jotka ovat olleet napit vastakkain vuosikymmeniä.

Tämä dynamiikkojen sekamelska tarkoittaa, että haavoja syntyy usein. Haavat eivät tahdo parantua, mikä tekee rinnakkaiselon sietämättömäksi. Vähitellen psyykkinen etäisyys perheenjäseniin tulee ilmeisemmäksi. Lapset lähtevät kotoa ja vierailevat vain satunnaisesti, kunnes ne lopulta lakkaavat kokonaan.

Joskus tämä helpottaa tietyllä tapaa siksi, että tuskallisia ja vaikeita konflikteja ei enää tarvitse kohdata. Surun ja pettymyksen varjo jää kuitenkin jäljelle.

Kuolema, avioero tai uusi perheenjäsen

Yksi syy perheen sisäiseen emotionaaliseen etäisyyteen voidaan selittää uusien ihmisten läsnäololla, tai toisten poistumisella.

• Joskus (aikuisen) lapsen kumppani saa perhesuhteen muotoutumaan kokonaan uudelleen.
• Sama pätee vanhempien asumus- tai avioerossa. Ja jos jommallakummalla vanhemmalla on uusi kumppani, perhesuhteessa voi tapahtua muutos.
• Kun toinen vanhemmista kuolee, suhde eloonjääneen vanhempaan voi viiletä. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun lapsilla oli hyvä suhde isään, muttei äitiin, tai päinvastoin.
• Rakkaimman ihmisen menetyksellä voi olla erittäin monimutkainen vaikutus. Lapsen täytyy kenties olla tekemisissä toisen vanhemman kanssa, jonka kanssa hän ei koskaan tullut toimeen.

Traumaattiset tilanteet

Perheen psyykkisen etäisyyden syy voi olla trauma. Fyysinen tai henkinen pahoinpitely, väkivalta, alkoholin tai huumeiden käyttö ja näissä tilanteissa syntyvä dynamiikka muodostavat usein parantumattomia haavoja. Ne edistävät perhesiteen hajoamista.

Lopuksi, perheenjäsenten välisen suhteen katkeamiseen tai viilenemiseen on monia laukaisevia syitä. On kuitenkin huomattava, että tämä etäisyys on yleensä perusteltua ylitsepääsemättömien konfliktien, kärsimyksen, perheväkivallan jne. vuoksi. Valitettavasti huolimatta siitä, että etäisyys on usein oikeutettua ja tarpeellista, yhteiskunta suhtautuu tähän edelleen paheksuvasti.

Perhettä pidetään edelleen jokseenkin pyhänä instituutiona. Siitä huolimatta se voi toisinaan olla syvän pahan olon alkuperä.