Postformaali ajattelu: ajattelun vaihe, jota kaikki eivät saavuta

Postformaali ajattelu käsittää logiikan ja tunteen yhdistämisen, subjektiivisen ja objektiivisen, sekä filosofisen ja dialektisen yhdistämisen. Nämä ovat erittäin kehittyneitä kognitiivisia prosesseja. Vaikka me pystymme kehittämään niitä, kaikki eivät tee niin.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 22 lokakuuta, 2022

Fyysinen kehitys huipentuu, kuten tiedät, aikuisiässä. Entä kognitiivinen kehitys? Onko olemassa määritelty biologinen katto vai onko kehitys mahdollisesti rajaton? Vastataksemme tähän kysymykseen käännymme Jean Piaget’n puoleen. Hän väitti, että postformaali ajattelu on ihmisen kognitiivisen kehityksen viimeinen ja kehittynein vaihe. Hän ehdotti, että kaikki eivät edes saavuta tätä vaihetta.

Tämä herättää kysymyksen, miksi emme kaikki etene postformaaliin ajatteluvaiheeseen. Vastaus on, että moraalisten, tunneperäisten, loogisten, deduktiivisten ja jopa filosofisten käsitteiden käsittelykyvyn saavuttaminen ei ole helppoa. Joskus jopa akateeminen ympäristö ja koulutuksemme eivät edistä kykyä saavuttaa tätä ainutlaatuista tavoitetta.

On kuitenkin huomattava, että tämä teoria on vain ehdotus ja että tällä hetkellä sillä ei ole tieteellistä perustaa. Siitä huolimatta se kiinnostaa edelleen ja saa meidät miettimään, eikö kannattaisi kehittää joitain kognitiivisia ja emotionaalisia alueitamme hieman enemmän. Katsotaanpa lisää.

Postformaali ajattelu

Piaget väitti, että tieto todellisuudesta alkaa löydöstä ja tavasta, jolla lapsi, nuori tai aikuinen organisoi, antaa merkityksen ja rakentaa tietoa. Tämä prosessi kehittyy geneettisen epistemologian isän mukaan vähitellen, neljässä vaiheessa:

• Sensorimotorinen vaihe.
• Esioperationaalinen vaihe.
• Konkreettisten operaatioiden vaihe.
• Formaalien operaatioiden vaihe.

Jokainen näistä ajanjaksoista on määritelty yhä monimutkaisempien kognitiivisten toimintojen kehityksen perusteella. Piaget kuitenkin huomautti, että 15-20-vuotiaana sen etenemisellä on taipumus vakiintua tai hidastua. Tästä on todistettu yksilöiden väliset erot.

Postformaali ajattelu voidaan määritellä kognitiiviseksi prosessiksi, jolla yrität linjata ajatteluasi ratkaisemaan aikuiselämässäsi ilmenevät päivittäiset ongelmat ja haasteet. Usein sanotaan, että postformaali ajattelu kehittyy aina, kun kohtaat riittävästi ongelmia, kuten työpaikan menettämisen, perheenjäsenen menettämisen jne.

Ulottuvuudet, jotka määrittelevät postformaalin ajattelun

Harvard University (USA) suoritti tutkimuksen, jossa väitettiin, että saavutamme postformaalia ajattelua, kun luomme uusia akateemisia, sosiaalisia, emotionaalisia ja filosofisia yms. resursseja. Tutkimuksen tekijät väittävät, että se on sellaista tietoa, jonka hankimme, kun opimme tuntemaan itsemme paremmin, sekä maailman, joka ympäröi meitä.

Postformaalille ajattelulle on ominaista kyky käsitellä epäjohdonmukaisuuksia, ristiriitoja ja kompromisseja. Elämä on todellakin monimutkaista ja epävarmaa, ja jotkut ihmiset selviävät paremmin tämän luontaisen epävarmuuden kanssa. Sellaisena postformaali ajattelu onkin sekä persoonallisuustyyli että ajattelutapa (Papalia & Martorell, 2017).

Toisaalta on huomattava, että me kaikki voimme kehittää sitä. Itse asiassa tämä Piaget’n kognitiivisen ajattelun viides vaihe vaatii meitä keskittymään tiettyihin ulottuvuuksiin.

Itsetuntemus

Tämä edellyttää itsesi tuntemista, jotta voit käsitellä sinua ympäröivää avoimuutta ja ilman pelkoa ja epävarmuutta uteliaalla tavalla. Harvat asiat ovat yhtä ratkaisevia kuin itsetuntemus ja tunteiden oikea hallinta. Siihen lisätään kyky olla oma itsesi ja tieto siitä, mitä haluat ja mitä tarvitset.

Kyky suhteuttaa

Postformaalin ajattelun perustan muodostaa se, että osaa soveltaa sellaista joustavaa ajattelua, jossa ei ymmärrä maailmaa kaksijakoisesti. Jos käytät tätä lähestymistapaa, et rajoitu prosessoimaan todellisuutta absoluuttisesti hyvässä tai pahassa, tai mustassa tai valkoisessa. Päinvastoin, on aina välivaiheita, joita tiedät, että sinun on käsiteltävä.

Kognitiivinen joustavuus

Tämä postformaalin ajattelun kyky syntyy oivalluksesta, että jokaisen ihmisen näkökulma on vain yksi mahdollisuus muiden joukossa. Kognitiivinen joustavuus edellyttää tiedon ja kokemusten uudelleenjärjestelyä ja ongelmanratkaisuvaihtoehtojen luomista. Se on mukautuva vastaus missä tahansa tilanteessa ja kontekstissa tapahtuviin muutoksiin (Krzemien, et al., 2020).

Integraatio

Yksi postformaalin ajattelun ominaisuus on tunteiden yhdistäminen rationaaliseen analyysiin. Tämä kyky on hyödyllinen reagoidessa elämäntilanteisiin, joissa stereotypioiden ja ennakkoluulojen ilmaantuminen on uhka (Krzemien, et al., 2020).

Dialektinen ajattelu

Postformaali ajattelu on dialektista. Se sisältää uskomusten, tiedon ja kokemusten yhdistämisen jokapäiväisen elämän ristiriitaisuuksiin ja epäjohdonmukaisuuksiin. Postformaali ajattelu tarkoittaa relativismia, joka on lisätty kykyyn integroida ja syntetisoida tietoa useista näkökulmista, ideoista tai kokemuksista (Krzemien, et al., 2020).

Hyväksy ristiriidat ja tee omat johtopäätöksesi

Edellä mainittu Harvardin yliopiston tutkimus selittää, että postformaali ajattelu koostuu neljästä vaiheesta. Nämä ovat systemaattinen, metasysteeminen, paradigmaattinen ja poikkiparadigmaattinen. On yleistä, että aikuisikään tultaessa saavutetaan ainakin ensimmäiset vaiheet.

Ensimmäiset saavutuksesi postformaalien operaatioiden oletuksessa sisältävät ristiriitojen hyväksymisen. Vain harvat asiat määrittelevät todellisuuttasi yhtä paljon kuin jatkuvat epäselvyydet ja ikuiset ristiriidat. Tämän hyväksyminen ja omien johtopäätösten tekeminen on välttämätöntä.

Postformaali ajattelu on enemmän kuin vain kyky ratkaista ongelmia

Yksi tapa määritellä älykkyys käsittää sen ymmärtämisen kykynä ratkaista ongelmia luovasti sopeutuakseen kaikkiin olosuhteisiin. Postformaali ajattelu menee kuitenkin pidemmälle. Se mahdollistaa jotain enemmän. Se on kykyä nousta päteväksi henkilöksi ja kohdata monia elämän haasteita.

Postformaali ajattelu suhtautuu asioihin kriittisesti. Se yrittää aina ymmärtää, miksi ongelmia ilmenee. Toisin sanoen, niiden ratkaisemisesta huolimatta se heijastaa kaikkea, mikä aiheuttaa kärsimystä. Esimerkiksi huoli, kriisi ja epävarmuus. Siten monissa tapauksissa tämäntyyppinen kognitiivinen lähestymistapa liittyy filosofian havaintoihin.

Muista lopuksi, että filosofia rohkaisee sinua jatkuvasti esittämään itsellesi kysymyksiä pohtiaksesi eksistentiaalisia konfliktejasi. Epäilemättä on hyvä omata käytännöllinen ja muodollinen älykkyys, jonka avulla voit ratkaista kaikki odottamattomat tapahtumat. Lisäksi kyky ajatella laajemmin, selkeämmin ja transsendenttisesti itsestäsi ja ympäröivästä maailmasta tuo sinut lähemmäksi aitoa viisautta.