Pidän "sattumanvaraisista ystävistä", jotka tulevat elämääni odottamatta

Pidän “sattumanvaraisista ystävistä,” niistä jotka kulkevat sydämiemme ovista silloin, kun sitä vähiten odotamme. He tuovat värikkäitä tuulia tullessaan, saavat meidät hymyilemään silloin, kun toivomme on sammunut ja asettuvat sieluumme aivan kuin olisivat jo osa sitä.

On mielenkiintoista, miten me joskus tulemme elämässämme sellaiseen pisteeseen, jossa olemme niin kiinni omassa verkostossamme, että emme jätä tilaa kenellekään muulle. Kunnes jonain päivänä joku saapuu odottamattomasti ja muuttaa kaiken.

Odottamattomat ystävät ovat outoja siinä mielessä, että heistä tulee yllättäen osa perhettämme. He nousevat esiin poikkeuksellisina ja erinomaisina ystävinä silloin, kun heitä eniten tarvitsemme tai heidän joukostaan saattaa jopa löytyä uusi kumppanimme. Rakastaja, joka saapuu äkisti, kun olemme jo luovuttaneet romanttisen rakkauden suhteen. Mutta kaikkein mielenkiintoisin asia on, että voit tunnistaa tämän teidän välisenne yhteensopivuuden välittömästi.

Sattumanvaraiset ystävät tulevat silloin, kun tarvitset heitä eniten

Yksi kuuluisimpia ystävyyssuhteita kirjallisuuden maailmassa on Henry Jamesin ja  Robert Louis Stevensonin välillä. Nämä kaksi kirjailijaa 1800-luvulta, siitäkin huolimatta että heillä oli melkoisen erilainen elämäntapa ja kirjoitustyyli, antoivat aivan erityislaatuista, melkeinpä taianomaista ihailua toisiaan kohtaan.

Kaikki alkoi 1884, kun Henry James julkaisi artikkelin Longman’s Magazine –lehdessä ylistäen romaania, joka oli juuri muutamaa kuukautta aiemmin julkaistu nimeltään Treasure Island (suom. “Aarresaari”). Muutamaa päivää myöhemmin Stevenson itse vastasi toisella lehtiartikkelilla, josta alkoi ystävyys joka koostui kirjeistä ja unohtumattomista tapaamisista, joissa he puhuivat elämästä, kirjallisuudesta, taiteesta ja filosofiasta.

Stevenson ylisti aina heidän ystävyyttään, hänen mukaansa se tapahtui juuri oikealla hetkellä, kun hän tarvitsi sitä kaikista eniten. Hänen terveytensä ei ollut kovin hyvä, ja hänen mielialansa laski noina aikoina, kun hän riutui sängyssään viikkoja kuumeen kourissa. Hän löysi ainoan turvansa noista kirjeistä, joita Henry James hänelle kirjoitti.

Ikävä kyllä, Long John Silverin luoja, jota Eteläisen Tyynenmeren saaristojen alkuperäiskansat kutsuivat “tarinankertojaksi,” jätti tämän maailman nuoressa iässä halvauksen seurauksena.

Menetys jätti pysyvät jäljet Henry Jamesiin. Se oli ollut ystävyyssuhde, joka perustui ihailuun ja kahden mielen liittoon, jotka molemmat olivat intohimoisia kirjallisuuden, taiteen ja elämän suhteen. Ystävyyssuhde todellakin stimuloi molempien sieluja, jotka harmonisoituivat lähes välittömästi siitäkin huolimatta, että heillä oli hyvin erilainen kirjoitustyyli.

Henkilökohtaisten suhteiden kuudes aisti

Paljastetaanpa jotain tärkeää: ihmisillä ei ole vain 5 aistia. Todellisuudessa niitä on enemmän kuin 20. William James, maineikas psykologi ja Henry Jamesin veli, tunnisti monet niistä aikanaan, mukaan lukien kipuaisti, asentoaisti ja kinestesia.

Kuudes aisti on epäilyksettä yksi kaikkein tärkeimmistä. Se ei ole taianomaista tai yliluonnollista, vaan ennemminkin sillä on tekemistä intuition kanssa, kykysi katsoa sisimpään ja ymmärtää omia tunteitasi, herätellä luovuuttasi ja yhdistää sinut paremmin ympäristöön ja ympärilläsi oleviin ihmisiin. Ja näin tehdessäsi sinun on helpompi luoda aidompia ja merkityksekkäämpiä suhteita.

Alitajunta ja kuudes aisti

Ei ole harvinaista, että yllättävät ystävät tulevat elämääsi ilman, että edes tiedät miten se tapahtui. Ehkä Henry James ja Robert Stevenson eivät tunteneet toisiaan, mutta kuudes aisti joka meillä kaikilla on, näytti heille kirjoitusten kautta, että heillä on suuri kiintymys toisiaan kohtaan.

Asiantuntijat puhuvat alitajunnan vaikutuksesta, missä kaikki meidän tunteemme, kokemuksemme ja aistimuksemme ovat tallennettuina. Vuosien aikana luomme vahvoja neurologisia yhteyksiä tiettyjen kokemusten ja persoonallisuustyyppien ympärille, joita me käytämme vaistonvaraisesti ilman, että edes huomaamme tätä. 

Me koemme näitä tuntemuksia melko usein. Meitä vetävät puoleensa tietyt yksityiskohdat tietämättämme oikeastaan miksi. Me vältämme tiettyjä ihmisiä ja tilanteita ymmärtämättä syitä tämän takana. Tämä kaikki on on osa meidän kuudetta aistiamme ja juuri tämä tekee meidät niin vastaanottavaisiksi sattumanvaraisia ystäviä kohtaan. Me sovimme näiden ihmisten kanssa yhteen näin ihmeellisellä tavalla, koska aivot tunnistavat heidät sukulaissieluiksi.

Kuten näet, oikea taika löytyy sisältäsi, intiimistä aivojen sisäisestä arkkitehtuurista, joka järjestää tunteitamme. Tämä on se mikä antaa meidän yhdistyä omien sielunkumppaneidemme kanssa, jotka tarjoavat meille suuruuttaan, heidän iltapäiviään täynnä kahvia ja naurua, heidän mitä sinulle kuuuluu ja olen täällä sinua varten.

Älä epäröi päästää heitä elämääsi. Koska sattumanvaraiset ystävät, jotka saavat myrskyiset taivaasi selkenemään, voivat osoittautua elämäsi parhaimmiksi ihmisiksi.