Perfektionismi töissä ei ole hyve

Perfektionismi töissä on yksi niistä piirteistä, joita ihmiset enimmäkseen ihailevat. Perfektionistit eivät kuitenkaan itse välttämättä nauti siitä, sillä he tuntevat olevansa oman käytöksensä orjia vältellessään virheitä ja piilotellessaan omia puutteitaan.
Perfektionismi töissä ei ole hyve
Gema Sánchez Cuevas

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Perfektionismia pidetään työpaikalla usein hyveenä, ja moni mainitseekin tämän kyvyn ylpeästi työhaastatteluissa. Heidän asenteensa vaatii kuitenkin pienimmänkin yksityiskohdan pitämistä hallinnassa, minkä vuoksi erinomaisuuden havittelu on itse asiassa vika. Perfektionismi töissä ei ole hyve.

On selvää, kuinka tällä piirteellä on enemmän negatiivisia kuin positiivisia puolia perfektionistin aloittaessa työnteon. Hän ei esimerkiksi pysty pysymään aikataulussa.

Tutkimus “Work addiction: An organizational behavior as well as an addictive behavior? pitää perfektionismia henkisenä riippuvuutena ja toteaa, että epäonnistumisen pelosta syntyy tiukka kontrolli, korkea vaatimustaso ja kyvyttömyys sietää virheitä. Tämän päivän artikkelissa saat tietää totuuden tämän piirteen takana.

Perfektionismi töissä ei ole tervettä

Yksi merkittävä puoli perfektionistissa työntekijöissä on se, että heille syntyy usein terveysongelmia. Ahdistus ja stressi ovat heillä yleisiä, mutta myös monet muut ongelmat:

  • He eivät kykene jakamaan työtehtäviä muille. Tämä merkitsee suurempaa velvollisuuksien taakkaa, jonka täyttäminen vaatii heiltä taas enemmän aikaa.
  • Tällaiset ihmiset eivät kykene ratkaisemaan ongelmia tehokkaasti, koska heidän mielensä ei toimi selkeästi työn ylikuormituksesta johtuen.
  • He joutuvat ponnistelemaan kovemmin ollessaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, koska heidän työnsä vie enimmän osan heidän ajastaan (tyypillistä perfektionisteille) ja vaikuttaa haitallisesti heidän sosiaalisiin taitoihinsa.
  • Tällaiset ihmiset eivät siedä kovinkaan hyvin virheitä ja käyvät läpi jokaisen yksityiskohdan yhä uudestaan ja uudestaan yrittäen saada siitä täydellisen (vaikka se on mahdotonta).

Perfektionismista voi koitua myös monia muita ongelmia. Esimerkiksi liiallinen työkuorma johtuen kyvyttömyydestä jakaa tehtäviä muille, minkä vuoksi henkilö ei pysty nauttimaan sosiaalisesta kanssakäymisestä, on vain pieni osasyy siihen, miksi heistä tulee niin stressaantuneita ja ahdistuneita.

Näihin tunteisiin voidaan lisätä vielä sekin, että perfektionistit eivät pysty nauttimaan vapaa-ajastaan, koska työ on aina heidän mielessään. Tämän seurauksena heistä voi tulla kärsimättömiä ja ärtyisiä, koska heidän omat tarpeensa jäävät niin selkeästi huomiotta, kuten kerrotaan yllä mainitussa artikkelissa.

Perfektionistit eivät nuku riittävästi, liiku riittävästi, ja syövät harvoin hyvin.

Masennus kontrollista johtuen

Artikkelin “The pros and cons of perfectionism, according to research” mukaan äärimmäinen perfektionismi voi johtaa päättämättömyyteen sekä peräänantamattomaan ja kontrolloivaan käytökseen ja jopa masennukseen.

Vaikka perfektionismi töissä liitetään usein kunnianhimoisiin ihmisiin, joilla on tahto saavuttaa korkeita tavoitteita ja joita ei haittaa tehdä ylitöitäkään, todellisuudessa kyseessä on varsin haitallinen käytös.

Kyvyttömyys sietää virheitä saattaa johtaa itsetunto-ongelmiin, kun taas hyvin suuret vaatimukset itseä kohtaan voivat johtaa masennukseen.

Kyvyttömyys sietää virheitä aiheuttaa perfektionisteissa turhautumista. Lisäksi heillä on tapana hakea hyväksyntää muilta, vaikka mielipiteet tuloksista ovat enimmäkseen subjektiivisia. Esimerkiksi:

Kuvittele, että joku on puuovien valmistuksen ja asennuksen asiantuntija, ja hän on tehnyt tuota työtä jo monia vuosia. Henkilö on perfektionisti, joka keskittyy jokaiseen pienimpäänkin yksityiskohtaan eikä pysty pysymään aikataulussa, koska haluaa oven olevan varmasti täydellinen. Mutta sitten hän törmääkin johonkuhun, joka ei pidäkään lopputuloksesta. Tällöin kaikki nuo vaatimukset itseä kohtaan voimistuvat ja tätä myötä myös tunne riittämättömyydestä.

Perfektionismi töissä voi vaikeuttaa aikataulussa pysymistä

Voiko ihminen lakata olemasta perfektionisti?

Tulemme nyt kenties kaikkein tärkeimpään kohtaan, eli siihen, voiko perfektionismia lievittää sen haittavaikutusten minimoimiseksi? Kyllä voi, mutta se edellyttää avun hakemista ja ennen kaikkea sen tiedostamista, että kyseessä on ongelma.

Perfektionistin on haettava ammattiapua heti kun sen seuraukset alkavat tuntua. Ammattilainen suunnittelee asianmukaisen väliintulon, jossa keskitytään enimmäkseen mahdollisiin itsetunto-ongelmiin, jotka saattavat pitää yllä tätä “pakkomiellettä”. Henkilöllä, jonka on pidettävä ohjat koko ajan käsissään ja joka tavoittelee täydellisyyttä, on nimittäin yleensä alhainen itsetunto.

Perfektionisteille löytyy työkaluja, joiden avulla he voivat oppia rentoutumaan ja vähentämään ongelmaan liittyvää ahdistusta, erityisesti niillä alueilla, joilla tämä piirre ilmenee voimakkaimmin. Perfektionismille voi siis tehdä jotakin, mutta se vaatii kärsivällisyyttä ja vaivannäköä. Onko sinun ongelmanasi perfektionismi töissä? Jos on, kuinka se vaikuttaa mielenterveyteesi?


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Caputto, Ileana, Cordero, Soledad, Keegan, Eduardo, & Arana, Fernán. (2015). Perfeccionismo y esquemas desadaptativos tempranos: un estudio con estudiantes universitarios. Ciencias Psicológicas9(2), 245-257. Retrieved September 30, 2019, from http://www.scielo.edu.uy/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1688-42212015000300003&lng=en&tlng=es.
  • Remorini, C. (2010). Contribuciones y proyecciones de la Etnografía en el estudio interdisciplinario del desarrollo infantil. Perspectivas en Psicología, (13).
  • Scotti, D., Sansalone, P. A., & Borda, T. (2011). Autoestima, miedo a la evaluación negativa y perfeccionismo: un estudio comparativo en población clínica y en población general. In III Congreso Internacional de Investigación y Práctica Profesional en Psicología XVIII Jornadas de Investigación Séptimo Encuentro de Investigadores en Psicología del MERCOSUR. Facultad de Psicología-Universidad de Buenos Aires.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.