Pelon pelko: avain ahdistuneisuushäiriöihin

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Ahdistus on yksi yleisimmistä terveysongelmista nyky-yhteiskunnassa. Tiedetään, että se voi helposti muuttua krooniseksi ja vallata kokonaan ihmisen elämän. Lisäksi, kun tällaiset häiriöt ovat päässeet kehittymään, niillä on taipumus ilmestyä uudelleen myöhemmin. Miksi näin tapahtuu? Mikä mekanismi tekee oireiden poistamisesta niin vaikeaa? Tässä artikkelissa selitämme mitä on pelon pelko, ja mitä merkitystä sillä on.

Jos kärsit ahdistuneisuushäiriöstä, olet todennäköisesti huomannut, kuinka joistakin oireista tulee osa identiteettiäsi. Ihan huomaamattasi pelko on vallannut mielesi ja toimintasi. Tämä rajoittaa sinua jokapäiväisessä elämässäsi monin tavoin.

Ehkä olet kärsinyt ahdistuksesta vuosikymmeniä tai ehkä se on uudempaa. Oli tapaus mikä tahansa, sinun on ymmärrettävä miten se toimii, jotta voit oppia käsittelemään sitä.

Pelko, ahdistuksen perusta

Pelko on perustunne, joka esiintyy kaikissa ihmisissä ja on välttämätön selviytyäksemme. Sen tehtävänä on varoittaa meitä välittömästä vaarasta ja saada meidät pakenemaan, puolustamaan itseämme tai turvautumaan. Ilman sitä fyysinen tai psyykkinen koskemattomuutemme olisi vaarassa. Tästä syystä meidän ei pitäisi ajatella sitä vihollisena.

Ongelma ilmenee, kun pelko laukaistaan silloin  kun riskejä tai ärsykkeitä ei ole edes olemassa, tai täysin vaarattomien tilanteiden edessä. Näissä olosuhteissa pelko ei tuo sinulle mitään positiivista, vaan se rajoittaa sinua, halvaannuttaa sinut ja estää sinua toimimasta normaaliin tapaan joka päivä.

Siksi voimme sanoa, että irrationaalinen pelko muodostaa ahdistuksen perustan. Se on sellainen pelko, joka syntyy tietämättömyydestä tai vääristä käsityksistä ja tulkinnoista sen suhteen, mitä joko ulkoisesti tai sisäisesti tapahtuu.

Pelon pelko

Vaikka pelko onkin välttämätön tunne selviytyäksemme, emme voi kieltää, että se on epämiellyttävä tunne. Se aiheuttaa huolta, hallinnan menetystä ja suuren fysiologisen aktivoitumisen. Koet tämän tilan negatiivisena ja joskus jopa traumaattisena. Siksi, jos kärsit ahdistuksesta, alat kehittää pelkoa pelkoa kohtaan.

Tässä vaiheessa et enää välttämättä kärsi pelkästään kohtaamastasi tilanteesta, vaan myös siitä, että joudut kokemaan nämä epämiellyttävät tuntemukset. Näin ennakoiva ahdistus alkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että muistat kuinka ahdistava pelon tunne oli ja alat huolestua siitä, kuinka epämukavaa olisi kokea se uudelleen. Pelosta tulee silloin keskeinen osa ongelmaa.

Tämä on hyvin yleinen ilmiö paniikkihäiriössä ja agorafobiassa. Ensimmäisen äärimmäisen ahdistuksen (paniikkikohtauksen) jälkeen alat pelätä, että se voi tapahtua uudelleen.

Jos näin tapahtuu, alat seurata fyysisiä tuntemuksiasi jatkuvasti. Lisäksi paradoksaalisesti sinulla on taipumus alentaa kynnystäsi yhä enemmän ja enemmän. Lopulta tulkitset jokaisen pienen tunteen uuden pelkojakson alkuna. Siksi pelon pelko itsessään laukaisee oireesi.

Jotain vastaavaa tapahtuu yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, sosiaalisen fobian tai minkä tahansa muun ahdistuneisuushäiriön kanssa. Tapahtumaan liittyvään pelkoon lisätään pelko kokea jälleen sitä ahdistusta, tyypillistä tuskaa ja epämukavuutta.

Miksi tämä käsite on keskeinen ahdistuneisuushäiriöissä?

Pelon pelko on keskeinen käsite ahdistuneisuushäiriöissä. Ei vain siksi, että se lisää epämukavuutta tai uutta pelkoelementtiä. Ennen kaikkea se johtuu siitä, että häiriö jatkuu ja yleistyy ajan myötä.

Kaikissa tapauksissa pelko on perusteetonta, järjetöntä tai ainakin liiallista. Tätä voit pitää kurissa, jos kohtaat pelätyt tilanteet ja näet kuinka vaarattomia ne todella olivat.

Pelko tuntea pelkoa estää sinua keinolla millä hyvänsä altistumasta tilanteille, jotka aiheuttavat sitä. Tai jos päädyt niihin tilanteisiin, olet niissä erittäin lyhyitä aikoja ja yleensä olet erittäin varuillasi. Esimerkiksi istut aina uloskäynnin vieressä, pyydät kumppanisi mukaan kaikkialle mihin menetkin, tai kannat mukanasi onnenamulettia.

Tällainen välttely vain vahvistaa pelkoa, etkä pääse siitä eroon. Se vie sinulta mahdollisuuden huomata, että todellisuudessa mitään pahaa ei tilanteessa tapahdu.

Pääse vapaaksi

Kaiken edellä mainitun perusteella on selvää, että pelon pelon käsitteleminen on välttämätöntä minkä tahansa ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Näissä tilanteissa altistushoito on käytetyin ja tehokkain. Se koostuu altistumisesta niille ärsykkeille tai tilanteille, jotka aiheuttavat pelkoa, järjestäytyneellä tavalla ja riittävän kauan aikaa, jotta ahdistus vihdoin laimenee.

Näin varmistat, että fyysiset tuntemuksesi eivät ole merkki välittömästä paniikkikohtauksesta. Tai toisaalta totut sosiaalisen vuorovaikutuksen aiheuttamaan epämukavuuteen, mikä vahvistaa, että pystyt kohtaamaan sellaisen tilanteen ilman että mitään kauheaa tapahtuu.

Monet kieltäytyvät tällaisesta hoitomuodosta aluksi. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että rohkeus katsoa pelkoa silmiin, kokea se ja tuntea se ilman pakenemista on paras tapa päästä siitä eroon tai ainakin osata elää sen kanssa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että pelon pelko on yleinen ilmiö, erityisesti ahdistuneisuushäiriöissä. Jos huomaat, että tätä on tapahtunut sinulle tai alkaa tapahtua sinulle, älä epäröi hakea ammattilaisen apua. Pelkoa on mahdollista lähestyä, työskennellä sen kanssa ja saada hyviä tuloksia. Tämä vapauttaa sinut niistä rajoituksista, joita häiriö asettaa sinulle.