Logo image
Logo image

Peiliteoria, ja haavat jotka rakentavat ja rikkovat parisuhteita

2 minuuttia
Peiliteoria, ja haavat jotka rakentavat ja rikkovat parisuhteita
Viimeisin päivitys: 10 toukokuuta, 2018

Oletko koskaan miettinyt mitä tapahtuu, kun muodostat yhteyden jonkun henkilön kanssa ja sitten jonkin aikaa myöhemmin näet hänen persoonallisuudessaan piirteitä, joista et pidä? Jacques Lacanin peiliteoria kertoo tästä prosessista.

Lacanin mukaan rakennamme identiteettiämme heijastamalla sitä muihin. Tämän vuoksi suhteet joita meillä on muiden kanssa ovat heijastuksia tai puolia persoonallisuudestamme, joista joko pidämme tai emme pidä.

Mikä on peiliteoria?

Aivan kuten emme pidä jostain osasta kehossamme tai ulkonäössämme peiliin katsoessamme, myös persoonallisuudessamme on sellaisia puolia, joita emme halua hyväksyä. Se mitä vihaamme eniten muissa ihmisissä, on itse asiassa sisällämme, ainakin symbolisesti. Toisin sanoen se mistä emme pidä toisissa, on myös se mistä emme pidä itsessämme.

Heijastamme jatkuvasti osia itsestämme. Ja koska emme yleensä pysty näkemään omia varjojamme – tai edes vahvuuksiamme – elämä antaa meille ihmissuhteiden lahjan. Suhteet näyttävät, mitä sisällämme on. Ihmiset toimivat peilinä, heijastaen meidät ja antaen meille mahdollisuuden nähdä keitä olemme.

Some figure

Suora tai käänteinen peili

Peiliteoria voi toimia suoraan tai käänteisesti. Otetaan esimerkki. Sanotaan vaikka ettet kestä, kuinka itsekäs ystäväsi on. Suorassa mielessä saatat heijastaa itsekkään osan itsestäsi, jonka kieltäydyt näkemästä. Toisaalta, käänteisellä tavalla, hän saattaa heijastaa sitä kuinka epäitsekäs olet. Kenties huolehdit aina muista ja unohdat itsesi. Joka tapauksessa tämä on arvokasta tietoa, jos haluat tuntea itsesi ja kasvaa.

Saatat ajatella, että pomosi on liian vaativa kanssasi. Mutta kenties olet myös itse liian vaativa ja perfektionisti itsellesi. Pomosi on tässä tapauksessa vain heijastus siitä, millainen olet itsellesi. Vaihtoehtoisesti saatat olla liian rento ja tarvitset vähän kuria elämääsi. Ja me kaikki tiedämme, että tasapaino on hyve.

Henkiset haavat

Laastari ei ole parannuskeino. Kun olemme haavoittuneita, huudamme tuskasta. Sitten rauhoitumme, puhdistamme haavan ja sidomme sen, jotta se voi parantua. Emme vain sido ja sitten unohda sitä, koska tiedämme ettei se parane niin. Sen sijaan huolehdimme haavasta kunnes se lopulta paranee.

Meillä kaikilla on henkisiä haavoja. Henkiset haavat ovat niitä emootioita, tunteita, ajatuksia ja tapoja toimia, jotka ovat seurausta tuskallisista hetkistä elämässämme ja joita emme ole vielä hyväksyneet. Meistä on tullut niiden vankeja. Hyvinvointimme riippuu siitä, että muutamme nämä tunteet ja ajattelutavat viisaudeksi ja kokemukseksi. Että niiden antaa sysätä meitä eteenpäin muuttumaan paremmiksi ihmisiksi.

Some figure

Mitä haavasi heijastavat

Kun unohdamme haavamme, niistä tulee alitajuntamme osa ja ne vaikuttavat ajatuksiimme, mielialoihimme ja käyttäytymiseemme. Ja vähitellen ne nakertavat sisällemme reikiä sydämiimme. Sitten tapaat jonkun jolla on samat reiät, samat haavat, ja te koette yhteyden. Peilaatte haavojanne ja siitä seuraa jotain hyvää. Mutta teidän on oltava varovaisia, koska tällaiset haavat voivat myös erottaa ihmisiä.

Mikäli haavat jäävät hoitamatta, ne ennemmin tai myöhemmin satuttavat suhdetta. Epävarmuus, pelko, mustasukkaisuus, omistushalu… On kuin elämä yrittäisi lähettää sinulle heijastuksia näyttääkseen, miten voit kasvaa. Jos et hahmota niitä ja kiinnitä huomiota siihen mitä ne kertovat sinulle, et kasva.

Itse asiassa ne voivat pysäyttää kasvusi ja heikentää suhteesi. Joten pitäkäämme peiliteoria mielessä ja hyödyntäkäämme sen meille itsestämme antamia arvokkaita tietoja. Kiinnittäkäämme huomiota – ja kasvakaamme.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Stanford Encyclopedia of Philosophy. (2013, April 2). Jacques Lacan. Accessed 10 May 2023. https://plato.stanford.edu/entries/lacan/#MirStaEgoSub
  • García, J. M. (2022). El estadio del espejo: antecedentes y fenomenología. Revista de la Asociación Española de Neuropsiquiatría42(142), 29-47. https://www.redalyc.org/journal/2650/265073922010/html/
  • Gasparyan, D. (2014). Mirror for the other: Problem of the self in continental philosophy (from Hegel to Lacan). Integrative Psychological and Behavioral Science48, 1-17. https://link.springer.com/article/10.1007/s12124-013-9247-x
  • Rojas, M y Soto, B. (2007). El acceso de un bebé al estadio del espejo: constitución del yo especular y transitivismo. Enseñanza e Investigación en Psicología, 12(1), 203-210. https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=29212113
  • Matveeva, E. (2018). Two is Company, Three is an Envious Crowd: Effects of a Third Party Evaluator on Expressions of Envy According to a Lacanian Psychoanalytic Perspective. https://digitalcommons.murraystate.edu/postersatthecapitol/2013/UK/8/
  • Marshall, L. (2012). Through (with) the Looking Glass: Revisiting Lacan and Woodward in” Méconnaissance,” the Mirror Stage of Old Age. Feminist Formations, 52-76. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/07351698509533586?journalCode=hpsi20

 


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.