Opi sanomaan töissä "ei": itsevarmuus työpaikalla

‘’Ein’’ sanominen työpaikalla on tärkeä sosiaalinen taito, jotka kutsumme itsevarmuudeksi. Itsevarmoilla ihmisillä on terve itsetunto. Kyseessä ovat itsevarmat ihmiset, jotka tietävät kuinka asettaa rajoja muiden kohdalla. Jos sanomme kaikille aina ’’kyllä’’, se saattaa olla merkki alhaisesta itsetunnosta. Se saattaa merkitä myöskin epätervettä halua olla kaikkien pitämä.

Kun opimme sanomaan työpaikalla “ei”, sillä on pitkäkestoisia hyötyjä. Tämä saattaa toki tarkoittaa, että meitä ei oteta kaikkiin projekteihin mukaan, tai että työtoverimme tai esimiehemme ei ole täysin tyytyväinen meihin. Mutta jos osaamme sanoa ’’ei’’, se osoittaa ihmisille, että kykenemme käyttämään harkintakykyämme itse.

Ihmiset, jotka sanovat ‘’kyllä’’ aivan kaikkeen, ovat niitä, jotka haluavat muiden hyväksynnän ja tunnustuksen. He tarvitsevat pomonsa ja työtovereidensa hyväksynnän, mikä puolestaan merkitsee auktoriteettia näille. Välttääksemme tällaisia tilanteita, tarkastellaanpa muutamia vinkkejä siihen, kuinka sanoa työpaikalla ’’ei’’.

Kuinka saada itsevarmuus takaisin

Nykypäivänä me elämme työmarkkinoilla, jossa on korkea työttömyystaso. Nämä ovat tuloksiin perustuvat markkinat, joka keskittyy tuotteliaisuuteen. Tämän seurauksena yksilöllä, joka ei ota vastaan projekteja tai ota osaa niihin, saattaa olla edessään ongelmia.

Mutta tämä ein sanomisen pelko tekee helpoksi sen, että esimiehet ja työtoverit käyttävät meitä hyödykseen. He hyödyntävät haavoittuvaisuuttamme ja pyytävät meitä tekemään asioita, jotka eivät kuulu työnkuvaamme. Tämän lisäksi se, ettemme tiedä kuinka sanoa ei, saattaa johtaa siihen että teemme projekteja, jotka eivät kiinnosta meitä. Saattaa olla, ettei kukaan halua mitään pahaa, mutta olemme silti kuin pakotettuja tekemään asioita jotka eivät ole osa meidän velvollisuuttamme.

Jos haluamme kehittää itsevarmuuttamme työpaikalla, seuratkaamme näitä vinkkejä:

Ongelman tunnistaminen

Syy siihen, miksi töissä voi olla vaikea sanoa ei, saattaa johtua huonosta kommunikaatiosta. Toinen mahdollisuus on huonosti organisoitu työympäristö. On olemassa pomoja, jotka eivät osaa selvästi erottaa sitä mikä on kiireellistä ja mikä ei. Tämä muodostaa stressaavan työympäristön.

Ajatusten organisoiminen

Jos haluamme sanoa töissä ‘’ei,’’ on oleellista että voimme ilmaista näkökulmamme selvästi ja lyhyesti. Tehdäksemme tämän meidän on ymmärrettävä selkeästi omaa näkemystämme ja mielipidettämme. Tämä vaikuttaa itsestäänselvältä, mutta monet meistä tekevät tämän virheen.

Työtapasi tunteminen

On myös tärkeää tuntea työpaikan sisäiset organisaatiot. Tällä tavalla, jos meillä on ongelmia työtoverimme kanssa tai jos investoimme liikaa aikaa projekteihin, se tarkoittaa sitä, että on aika pysähtyä ja ottaa askel taaksepäin. Sitten voimme asettaa kohtuulliset rajat ja osoittaa itsevarmuutemme.

On myös tärkeää olla perillä omista saavutuksistamme töissä. Tämä auttaa meitä ymmärtämään työtapaamme paremmin, ja se auttaa meitä myöskin esimiestemme antamien huomautusten tapauksissa.

Varovaisesti puhuminen

Itsemme liika selittäminen tai oikeuttaminen voi vaikuttaa alistumiselta, kun sanomme töissä ei. Etenkin silloin, kun olemme tekemisissä aggressiivisen pomon kanssa. Sen sijaan että tekisimme näin, jos meillä on hyvät syyt sanoa projektiin ei, meidän on tiedettävä miksi. Ajatelkaamme syitä, jotka oikeuttavat tekomme ja sanokaamme ne selvästi, käyttäen itsevarmuutta. Tämä laskee myöskin sitä mahdollisuutta, että pyynnön esittäjä reagoisi kärsimättömästi.

Omien intressien ajatteleminen

Viimeiseksi, tavallisesti työntekijät asettavat pomojensa tai yrityksen intressit ennen heidän omia intressejään. Emme saa unohtaa, että olemme yksilöitä, joilla on ainutlaatuisia tarpeita. Sillä ei ole väliä mikä ammattimme on tai millaisessa työympäristössä olemme.

On siis tärkeää, ettemme aina laita omaa hyvinvointiamme takasijalle. On tottakai tärkeää pitää mielessä, että mikä tahansa työ merkitsee tietynlaista uhrausta koko tiimin hyväksi. Meidän on yksinkertaisesti löydettävä tasapaino antamisen ja vaatimisen välillä. Yrittäkäämme löytää keskitie, joka täyttää sekä omat tarpeemme että työpaikan tarpeet.

Jos pelkäämme sanoa ei, työtoverit tai esimies saattaa käyttää haavoittuvaisuuttamme hyväksi, ja vaatia meitä tekemään enemmän kuin meidän pitäisi.

Työpaikalla itsevarmana oleminen mahdollistaa sen, että työtoverimme, esimiehemme ja alaisemme kunnioittavat oikeuksiamme. On parempi antaa esimiehen pettyä aina silloin tällöin, kuin palaa loppuun tehden asioita, jotka eivät ole työtämme. Pitkällä aikavälillä tällä asenteella on positiivisia jälkiseurauksia.