Onnellisuus sijaitsee vasemmassa aivopuoliskossa

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Vastoin yleistä uskomusta, tunteemme ja tuntemuksemme eivät sijaitse sydämessämme, vaan aivoissamme. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että suuri osa onnellisuudestamme sijaitsee vasemmassa aivopuoliskossa. Joka kerta kun tunnemme olomme innostuneeksi, energiseksi, positiiviseksi ja toiveikkaaksi, on meidän vasen etuaivolohkomme se alue, joka edustaa suurinta neuraalista aktiivisuutta.

Aihe on erittäin mielenkiintoinen. Daniel Goleman puhui tästä New York Timesin artikkelissa, jossa hän selitti tieteenalojen kuten psykologian, buddhalaisuuden ja hengellisyyden työskentelevän yhdessä selvittääkseen vastaukset moniin ihmisiin liittyviin kysymyksiin.

Toukokuussa vuonna 2000 pidettiin ilahduttava ja tuottava kokous. Dalai Lama tapasi tuon ajan parhaat psykologit ja neurologit vain yksi tavoite mielessään. Se oli vaikea, mutta käytännöllinen tavoite: oppia tietämään kuinka buddhalaisuudessa käsitellään negatiivisia tunteita. He halusivat myös selvittää mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun ihminen meditoi ja keskittyy hyvyyteen, epäitsekkyyteen ja onnellisuuteen.

Tapaaminen kesti viisi päivää ja se pidettiin Dharamshalassa, Intiassa. Tapaaminen oli erittäin tuottoisa yhdelle tiedemiehistä, tohtori Richard Davidsonille. Hän on Wisconsinin yliopiston affektiivisen neurotieteen laboratorion rehtori sekä The emotional life of your brain -kirjan kirjoittaja. Hän lähti tästä kokouksesta seuraavan olettamuksen kanssa:

“Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tuntiessamme empatiaa, aivot aktivoivat monia samoja verkostoja, jotka aktivoituvat kokiessamme fyysistä tai muunlaista kipua.”

-Tohtori Richard Davidson-

Onnellisuus sijaitsee vasemmassa aivopuoliskossa

Tohtori Davidson on tunnettu affektiivisen neurotieteen tutkimuksistaan. Hän toistaa yhtä lausetta jokaisessa konferenssissaan: terveen elämän salaisuus on terve mieli. Nykyään hän on osa terveen mielen keskusta samassa yliopistossa.

Vuonna 2008 hän keskitti yhden tutkimuksistaan neuroplastiikan ja meditointitekniikoiden välisen suhteen osoittamiselle. Hän halusi nähdä oliko meditointia suuren osan elämästään harrastaneilla ihmisillä enemmän sähköaktiivisuutta ja parempi keskittymiskyky.

“Meditointi antaa sinulle keinon pysähtyä, tarkkailla kuinka helposti mieli voi liioitella takaiskun vakavuutta ja vastustaa kuiluun joutumista.”

-Tohtori Richard Davidson-

Voimme lukea hänen mielenkiintoisimmista teorioistaan kirjassa The emotional life of your brain, joka julkaistiin vuonna 2012. Siinä hän paljastaa, että onnellisuus sijaitsee lähinnä vasemmassa aivopuoliskossa. Sukelletaan hieman syvemmälle tähän ajatukseen.

Etuaivolohko ja tunteet

Pääkallon sisällä sijaitsevien miljardien hermopäätteiden massasta on tehty monia tutkimuksia. Kun sanotaan, että onnellisuus sijaitsee vasemmassa aivopuoliskossa, on se tapa ilmaista sitä että positiiviset tunteet ovat myös kehittyneet ajan myötä.

• Viime aikoihin asti ihmiset ovat esimerkiksi olettaneet, että tuntemukset ja tunteet sijaitsivat aivojen primitiivisimmällä alueella, joka tunnetaan myös matelija-aivoina. Tämä on paikka, josta löytyvät vanhimmat rakenteet, kuten limbinen järjestelmä. Tämä osa on vastuussa kaikkien tunneperäisten prosessien säätelemisestä.
• Neurotiede teki kuitenkin toisen havainnon yli 30 vuotta sitten. Tiedämme jo, että tunteet eivät sijaitse yksinomaan syvällä aivojen alueella, jota kutsumme “limbiseksi järjestelmäksi”. Itse asiassa tämä rakenne on suoraan yhteydessä etuaivolohkoon, rakenteisiin, joihin liittyy monimutkaisempia ajatusprosesseja.

Tuska, stressi ja ahdistus sijaitsevat oikeassa aivopuoliskossa

Tohtori Richard Davidsonilla oli tämä jo mielessä. Hän tiesi jo limbisen järjestelmän ja etuaivolohkon välillä olevasta suhteesta. Monien vuosien tutkimusten ja joidenkin magneettikuvausten jälkeen jokin kiinnitti hänen huomionsa:

• Käytännölliset kuvat paljastivat, että kun tunnemme olomme ahdistuneeksi, stressaantuneeksi tai masentuneeksi, ovat aivojen kaikista aktiivisimmat alueet mantelitumakkeeseen yhdistyvät piirit ja oikea etuaivokuori.
• Oikea etuaivokuori liittyy ylivalppauteen, jota koemme silloin kun olemme erittäin stressaantuneita.

Vasen aivopuolisko ja positiiviset tunteet

Onnellisuus sijaitsee vasemmassa aivopuoliskossa tai tarkemmin sanottuna vasemmassa etuaivolohkossa. Kun tunnemme olomme rauhalliseksi, optimistiseksi, rentoutuneeksi ja toiveikkaaksi, oikea aivolohko alkaa osoittaa vähemmän aktiivisuutta johtuen neuraalisen aktiivisuuden voimakkuuden menemisestä päinvastaiseen aivolohkoon. Tämä on erittäin tärkeä ja huomiota herättävä fakta, jonka neurotiede on todistanut.

“Uskomaton tosiasia on se, että henkisen aktiivisuuden välityksellä voimme tarkoituksellisesti muuttaa omia aivojamme.”

-Tohtori Richard Davidson-

Jos onnellisuus sijaitsee vasemmassa aivopuoliskossa, kuinka voimme stimuloida tätä aluetta?

Tohtori Davidson keksi, että voidaksemme muokata aivojemme aktiivisuutta, parasta mitä voimme tehdä on parantaa ajatuksiamme ja yleistä henkistä aktiivisuutta. Tämä on jotakin sellaista mitä kognitiivisen käyttäytymisen lähestymistapa varmistaa, sillä sitä käytetään paljon ahdistuksen, masennuksen, fobioiden ja stressin hoitoon.

Niin ikään jos onnellisuus sijaitsee vasemmassa aivolohkossa ja haluat “rauhoittaa” oikean etuaivolohkon yliaktiivisuutta, suosittelemme sinua harjoittelemaan seuraavia ulottuvuuksia:

• Meditointi
• Ystävällisyys
• Epäitsekkyys
• Anna itsellesi aikaa levätä
• Viljele ystävyyssuhteitasi
• Pidä tavoitteet mielessäsi (pysy motivoituneena)
• Ole innostunut
• Ole positiivinen ja toiveikas

Huolimatta siitä missä tietyt prosessit, laatu tai pätevyys sijaitsevat, on yksi näkökohta, joka meidän täytyy pitää aina mielessä. Kukaan ei voi muokata tai optimoida meidän henkistä aktiivisuuttamme paitsi me itse. Meidän pitäisi itse haluta elää onnellisempaa, joustavampaa ja avoimempaa elämää. Meidän pitäisi antaa itsellemme tilaisuus ratkaista onnellisuuden autenttiset neurologiset perusteet.

“Lopputuloksena luonto on lahjoittanut ihmisaivoille muokattavuuden ja joustavuuden, jotka saavat ne sopeutumaan maailman vaatimuksiin, joista ne löytävät itsensä. Aivot eivät ole muuttumattomat eivätkä staattiset, vaan ne muuttuvat jatkuvasti elämän mukana.”

-Tohtori Richard Davidson-