Synnyit elämään toiveikasta elämää

6.1.2018 en Psykologia 90 Jaetut
tyttö metsässä

Toivo puskee meidät saavuttamaan kaikkein merkityksellisimmät tavoitteemme ja päämäärämme. Meistä kukaan ei ole syntynyt elämään keskinkertaista elämää. Aivot tarvitsevat toivoa toimiakseen kunnolla, aivan kuten sydänkin tarvitsee sitä pumpatakseen verta meidän suoniimme.

Jos elät vailla toivoa, kärsit myös aivojen välittäjäaineiden, serotoniinin ja dopamiinin vajauksesta, mikä voi puolestaan johtaa mielialahäiriöihin.

Ihmisillä on valtava tarve toivolle. Aivoissamme piilee täydellisesti järjestäytynyt koneisto, joka optimoi kaikki ihmisten haaveiden saavuttamiseen liittyvät kyvyt. Tästä johtuu sekin, että meillä on kyky kokea kuviteltua nautintoa. Kun haluat jotain, limbisen järjestelmän dopamiinitasot nousevat, mikä tuottaa voimakkaan tuntemuksen nautinnosta.

Positiivinen psykologia on muuttunut erittäin suosituksi muutaman viime vuosikymmenen aikana ja tämä on korostanut toivon roolia motivaattorina ryhtyä toimeen. Tämän psykologian haaran tavoite yltää pidemmälle kuin vain sairauksien tutkimiseen. Se tutkii lisäksi ihmisiä, jotka ovat täydellisen onnellisia tai menestyneitä, ja koettaa selvittää miksi näin on.

Toiveikkaat ihmiset pystyvät pääsemään paljon pidemmälle kuin heidän menneet saavutuksensa vaikuttavat osoittavan. 
Jaa

puu kovassa tuulessa

Tarvitsevatko aivot toivoa?

Otsalohko on aivojen osa, jossa tapahtuvat ihmisten kehittyneimmät kognitiiviset toiminnot, kuten vaihtoehtojen punnitseminen ongelman ratkaisemiseksi ja päätösten tekeminen. Otsalohkoon vaikuttaa limbinen järjestelmä, joka puolestaan on tärkeä osa aivoja, missä toivo voi parantaa aivojen ylempiä toimintoja ja kohottaa kehon puolustuskykyä.

Eläessäsi elämää vailla toivoa, käy täysin päinvastoin. Toivottomuus heikentää immuunijärjestelmää, mikä puolestaan altistaa sinut kehittämään jonkinlaisen sairauden.

Psykoneuroimmunobiologia on ajatusten, sanojen, mielen ja kehon toiminnan keskinäisen suhteen tutkimista. Toivo on osoittautunut elintärkeäksi energian muodoksi, joka pystyy olemaan vuorovaikutuksessa kehon kanssa ja tuottaa fyysisiä muutoksia. Vuoden 1906 Nobelin lääketieteen palkinnon voittaja, Santiago Ramón y Cajal, totesi että “joka ikinen ihminen voi muokata omia aivojaan, mikäli niin haluaa tehdä.”

tyttö ja ilmapallot

Miksi meidän tulisi edistää toivoa?

Terveyden ja toivon tason välillä on suoraan verrannollinen suhde. Espanjassa vuonna 2014 Official College of Psychologists of Madridin suorittama tutkimus paljasti, että terveet ihmiset ovat toiveikkaampia kuin keskivertoespanjalaiset.

Toisaalta sairailla ihmisillä on taipumus menettää toivonsa. Näistä tiedoista voidaan päätellä, että on erittäin tärkeää edistää ja ylläpitää toivoa, ja käyttää sitä apuvälineenä henkilökohtaisessa kehityksessä. Älä milloinkaan unohda millaista energiaa se voi tarjota.

Toivo saattaa olla spontaania, mutta olisi erittäin hyödyllistä opetella miten loihtia sitä esiin aina niin halutessaan. Tällä tavoin kuka tahansa voi saavuttaa toiveikkuuden tunteen, kunhan aikaa ja harjoitusta on riittävästi, ja näin ollen käyttää sitä liikuttaakseen omaa elämäänsä eteenpäin.

Tavoitteiden asettaminen realistisin odotuksin, itsestään huolehtiminen ja olonsa tunteminen hyväksi omissa nahoissaan, epäonnistumisen hyväksyminen osana elämää ja oman vaivannäkönsä arvostaminen auttavat olemaan entistä toiveikkaampi.

ihmiset tarvitsevat toivoa

Palauttaakseen tai ylläpitääkseen toivoa on tärkeää vahvistaa omia suhteitaan muiden ihmisten kanssa. Tämä saa aikaan monia myönteisiä tunteita, jotka parantavat päivittäisen elämäsi laatua.

UUTISIA VERKOSSA